Ensimmäinen ”hiisiläinen” fiilistelyssä - Hiisi Milk Stout-prototyyppi

• Tyyli: Sweet Stout
• Alk.%: *ei tiedossa*
• Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Hiisi itse!

Vihdoinkin se kesäinen sade saapui helpotukseksemme, onhan tässä jo viikko tolkulla tarpeettoman muhkeista helteistä jo kärsittykin. Tai siltä se on ainakin tuntunut. Ilmahan ei pariin päivään ole liikkunut tällä tontilla minnekään ja elohopea on värjötellyt siellä hellerajan yläpuolella varsin sitkeästi. Tämä onkin kalvannut mieltäni eritoten viimeisen viikon ajan, sillä paikallispanimon Milk Stoutin prototyyppi on kerännyt jääkaapissa kastehelmiä pintaansa viime perjantaista lähtien. Ja kyllähän ihmiskeho kaipaa välissä hieman viilennystäkin… Hiisi Panimon väki tosiaan lähestyi minua mukavalla paketilla juhannuksen alla ja Rekolan kanssa tehty kollaboraatio-olut Kaksi Kotia on ehtinyt jo lasissani pyörähtämään. Milk Stout ei oikein hellejuomaksi istu, joten piti odotella hieman viileämpää iltaa sen korkkaamista varten. Vihdoin torstaina se sitten koitti ja sateen siivittämänä lämpömittari laski helpottavasti näyttämään vaivaista kahtakymmentäkolmea celsius-astetta. Pihamaata hyväilevän saderintaman turvin vetäydyin sisätiloihin sohvan lämpöön nautiskelemaan tätä tumman puhuvaa prototyyppiä, koekeittoa, miksi sitä nyt haluaakaan kutsua.

Tilattu kesäsade mahdollisti viileän nautintohetken

Tyylinä on siis milk stout ja kyseessä on kaupunkiin kovaa vauhtia valmistuvan Hiisi Panimon koekeitto. Muita speksejä mukana ei ollutkaan eikä niillä niinkään väliä. Sen verran tuossa tuli turistua, että pullo lienee suunnilleen samaa tyyppiä kuin panimon ”virallisemmissakin” julkaisuissa tulee olemaan. Tämä onkin muuten Hiisin ensimmäinen täysin itse valmistama olut, jonka lasiini saan. Historiallinen hetki on siis käsillä, sillä koskaan aiemmin en ole päässyt nautiskelemaan Jyväskylässä valmistettua olutta! Sitä en tosin tiedä, tuleeko tämä joskus olemaan ihan yleisessäkin jakelussa joko suoraan tällaisenaan, vaiko hieman tuunattuna – voihan toki olla ettei ole ollenkaan. Mutta olut lasiin ja eteenpäin…

Hiisi kesäsateessa...

Tummaa tavaraa todellakin! Valonläpäisevyys on ihastuttavan heikkoa ja väri puhuttelee kutsuvasti todella tumman ruskeana ja tasaisena. Nyt hieman jännittää. Harrastuksen alkutaipaleella, suunnilleen pari vuotta sitten, näin unta jossa tilasin baarista ”Jyväskylä-oluen”, joka unessa oli vehnäolut. Aamulla sitten tulikin pohdittua, miksei Jyväskylässä ole omaa panimoa. Tätä tuli myöhemminkin mietiskeltyä ja jopa hieman kaiveltua jolloin selvisi, että onhan kaupungissa pari sellaista toiminut aiemminkin, yksi jopa omana elinaikanani. Ajan kuluessa aloin tosissaan tajuamaan oman panimon merkityksen kaupungille ja sen asukkaille – monessa paikassahan tuo on tärkeä osa (ainakin olutta juovien) kaupunkilaisten identiteettiä, suorastaan ylpeyden aihe. Onkin sääli, että kaunis ja muutoin vireä kaupunkimme on tuon hienouden puutteesta joutunut kärsimään jo melko pitkään. Siksipä olinkin todella mielissäni, kun talvella kuulin jonkun ottaneen härkää sarvista ja lähteneen toden teolla toteuttamaan tätä salaista unelmaani – jyväskyläläistä panimoa! Siinä sivussa alueelle oli puuhattu myös oma paikallisolut-sarja, joten viime ajat ovat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia olutharrastajan näkökulmasta katsottuna. Nyt siis tuo panimo asiakin on hyvää vauhtia konkretisoitumassa, onhan lasissani ”epävirallinen” todistekin tuosta. Tai mitä siitä on enää jäljellä, pirun hyvin olut näyttää tässä fiilistellessä maistuneen. Mieluisaa näyttää siis olevan…

Tarkempaa analyysiä en tästä ajatellut lähteä tekemään, hieman fiiliksiä voisin silti jakaa teillekin. Kouluarvosanaksi voisin antaa laadukkuudesta kertovan 8½, joka mielestäni kuvaa olutta varsin hyvin. Perusvarmaa tekemistä ilman virhemakuja saati muuta häiritsevää koheltamista. Kokonaisuus on hyvin tasapainossa, mausta löytyy syvyyttä eikä runkoa ole unohdettu. Paahdetta, tummaa suklaata, sopivasti katkeroita eikä liikaa makeutta – juuri niin kuin pitääkin. Vahvaa tekemisen meininkiä. Spekseistä kun ei ole mitään tietoa, voisin veikata vahvuuden asettuvan sinne 5,3-6,2%:n haarukkaan, eli maitokauppojen ovia ei taideta tällä kertaa kolkutella. Jos olen väärässä, on käsissäni täysosuma mitä maitokauppavahvuuteen tulee, tämä nimittäin vie esimerkiksi Kuohun Valioluokka Stouttia kuin litran mittaa. Vahvemmaksi kuitenkin veikkaan, eikä tuo jalkoihin jää siinäkään sarjassa. Päinvastoin. En näkisi syytä, miksen tilaisi tätä olutravintolassa asioidessani. Analyysi jää nyt hieman puollinaiseksi siitäkin syystä, että olut teki todella hyvin kauppansa – ehkä tuo kertookin kaiken oleellisen.

Harmaan illan voi kääntää eduksi oikeilla
juomavalinnoilla...

Ehdottomasti hatun noston arvoinen suoritus, Olutkellari kannustaa jatkamaan tällä hyvin valitulla tiellä. Toivotan Hiisi Panimolle pitkää ikää ja jään odottelemaan mitä kaikkea sieltä onkaan vielä tulossa! Alku vaikuttaa lupaavalta… Kiitos vielä paketista!

J-P