Kotiolut: Ukonmalja Alkemisti

Viime viikonloppuna viettelin kaikessa rauhassa omaa pienpanimotapahtumaani takapihan biergartenissa, kun kartanon pihaan kurvasi Ukonmalja kotikäsityöläispanimon värein varustettu auto. Palokkalainen (kyllä, Jyväskylän Palokassa toimii siis kaksi ”pienpanimoa”!) kotioluen valmistaja, pitkän linjan olutmies Tommi otti viime viikolla yhteyttä tiedustellakseen, että mahtaisinko mahdollisesti olla kiinnostunut maistamaan hänen Taisto-kotiolutkilpailuun tekemäänsä olutta. Taiston finaalihan järjestetään osana paikallista Oluton pienpanimotapahtumaa syyskuussa ja kilpailua isännöi toinen palokkalaispanimo, kaupungin ylpeys Panimoyhtiö Hiisi. Ajatuksena oli siis saada oluesta ns. puolueeton arvio, jonka voisi laittaa liitteeksi kilpailumateriaaliin ja näin todentaa, että avoimin kortein kilpailussa ollaan. Hetkeäkään empimättä lupauduin ”auttamaan miestä mäessä” ja sovimme oluttoimituksen ajankohdasta. Vaivan palkaksi sain vielä muutaman pullollisen panimon muitakin tuotteita – arvostellessahan saattaa jano nimittäin päästä yllättämään. Nämä muutkin oluet tulen ajan kuluessa blogiini arvioimaan. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun ylipäänsä pääsen kotiolutta maistamaan, eli erittäin mielenkiintoisia aikoja on luvassa.

Ukonmaljan panimotilat siis sijaitsevat Jyväskylän Palokassa, eli sillä on kilpailua ajatellen hienoinen kotikenttäetu. Oluen valmistuksen Tommi kertoo aloittaneensa vuoden 2007 tienoilla. Aivan alkuhetkistä lähtien hän oli kiinnostunut oluen valmistuksen perusteeseistä ja erilaisista tekniikoista, joita hän on matkan varrella tuonut entistä laajemmin mukaan valmistusprosesseihin. Hiljalleen toimintatavat ja päämäärät ovat saaneet yhtenäisempää linjaa, joka on helpottanut uusien oluiden suunnittelua ja aikataulutusta – vienyt toimintaa hyvällä tapaa ammattimaiseen suuntaan. Tervettä intoa tuntuu edelleen riittävän ja tavoitteissa olisi jatkaa tutustumista erilaisiin valmistusvaiheisiin ja menetelmiin pitäen toiminta silti tarkoituksen mukaisena ja järkevänä. Oluen maun lisäksi Tommi arvostaa myös sen taustoja ja tarinoita, eri tyylien sidonnaisuuksia historiaan ja erilaisiin ajankuviin, kulttuuriin, tapoihin sekä perinteisiin. Siksipä esimerkiksi kaikilla Ukonmaljan oluiden nimillä on jokin syvällisempi tarkoitus – tästä piirteestä pidän erittäin paljon.

Suomalaista käsityötä - ihan tästä läheltä.

Entäpä sitten kilpailuoluen – Alkemistin – taustat? Alkemistihan viittaa alkemiaa harjoittaneisiin, muinaisiin ”tiedemiehiin” jotka pyöristetysti kerrottuna pyrkivät valmistamaan kultaa epäjalommista metalleista. Viisasten kivi lienee useille tuttu edes jossain muodossa. Toisena päämääränä oli kehittää ns. Gralin malja, eliksiiri joka takaisi ikuisen elämän. Tommi kuitenkin tiivistää näkemyksensä erittäin viisaasti Alkemistin esittelysivuilla:

”Oikeampi tulkinta voisi olla pitää alkemiaa pikemminkin kokonaisvaltaisena viisauden etsintänä, metafyysisenä tieteenä, jossa alkemisti tutkii ja pyrkii ymmärtämään sekä aineellisen että aineettoman maailman peruselementtejä, sekä mikro- että makrokosmosta ja niiden keskinäisiä kytköksiä ja vaikutuksia toisiinsa. Tässä valossa alkemia paitsi sulkee sisäänsä kaikki luonnontieteet, myös kytkee ne korkeammalle, ei-materian tasolle.”

Nimen valinnan taustoja kysyessäni, sain kuulla ajatuksen sekä nimestä että oluen tyylistä lähteneen (kuten usein muutoinkin) mielikuvista. Yksi tärkeimmistä liikkeelle sysääjistä oli kesäinen auringon valo, joka leikitteli järven pinnalla maalaten sen kultaisin sävyin. Vaalea, kullanhohtoinen luostariolut taasen sopisi tuota taustaa vasten oikein hyvin. Alun perin oluen nimeksi piti tulla Auringon Malja, mutta kyllähän Alkemisti tuo kyseisen oluen taustat huomioon ottaen aimo annoksen syvyyttä ja kaivatunlaista mystisyyttä tarinaan. Kannatettava muutos, joka antaa kokonaisuudelle tietyn tapaista alkukantaista kiehtovuutta.   

”Tavallaan Alkemisti on ylistyshuuto auringolle - elämän ylläpitäjälle, kiertokulun pyörittäjälle ja viisauden valon symbolille.”

Alkemisti oluena kuvastaa myös oluenvalmistajien ja alkemistien rinnastamista toisiinsa – taidokkaita käsityöläisiä ja tutkijoita kun molemmat ryhmät edustavat. Molempien työ vaatii mahdollisesti koko elämän kestävää perehtymistä ja ymmärryksen etsimistä käsiteltäviä raaka-aineita mutta myös tekniikoita ja ympäröiviä muuttujia kohtaan. Oluentekijälle vesi, mallas, humala ja hiiva kuvastavat aineellisen maailman neljää peruselementtiä, joita harkiten sekoittamalla tavoitellaan jotain suurempaa kokonaisuutta, mutta myös laajempaa ymmärrystä.

Alkemistia ei nukuta...

Alkemisti on tyyliltään enkel, eli se edustaa belgialaisten luostareiden perinteisistä oluista sitä kevyintä sarjaa. Perinteisesti sitä tuotettu luostarin omaan käyttöön, lähinnä munkkien juomaksi.  Oluen resepti kuulostaa lähtökohdiltaan erittäin mielenkiintoiselta – oikeastaan kuin ammattikokin keittokirjasta lainatulta, eli aivan pienimmällä vaivalla ei kultaa ole lähdetty valmistamaan. Mallasrunko on kasattu kotimaisista sahtimaltaista, vaaleista karamellimaltaista, vehnämaltaista sekä omin käsin paahdetuista kaurahiutaleista. Belgiaoluita kunnioittaen hiivana toimii luostarioluthiiva ja humalapuolesta vastaa belgeille sangen tyypillinen Styrian Goldings. Maustekirjo ei myöskään kuulosta lainkaan hassummalta. Kuivattua curacao –appelsiinin kuorta, korianterin siemeniä sekä katajanmarjoja – mutta myös tuoretta appelsiinin ja limen kuorta padasta löytyy. Lisäksi valmistuksessa on hyödynnetty vähäistä määrää kandisokeria, jota on käytetty sekä pää- että jälkikäymisessä. Sen tarkoituksena on tyylin mukaisesti keventää oluen runkoa tehden siitä kevyempää ja helposti nautittavaa. Mielenkiintoista kokonaisuutta on siis lupa odottaa.

Tarinaa Alkemistin vaiheista voi käydä lukemassa Ukonmaljan omasta blogista, jossa on myös erillinen kirjoitus Taisto-olutkilpailuun liittyen. Blogi on kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoista selattavaa, sillä Tommilta on tullut erittäin osuvia kannanottoja vellovaan alkoholipoliittiseen keskusteluun. Myös eri oluiden valmistuksen vaiheet on kirjattu insinöörin silmää miellyttävällä dokumentoivalla tyylillä. Tarkat kuvaukset ovatkin onnistuneet lannistamaan allekirjoittaneen haaveet oman oluen valmistuksesta – taidanpa sittenkin pysyä täällä maistajan puolella harrastukseni kanssa, sen verran hermoja ja vaivaa hyvän oluen eteen vaaditaan. Hyvää kerrontaa joka tapauksessa ja tarinaahan Ukonmaljasta voisi suoltaa jo tuon perusteella sivutolkulla, mutta kertokoon blogi (ja oluet) tuota tarinaa puolestani. Löytyypä tuolta mainintaa yhteistyöstä erään olutbloginkin kanssa. Blogin lisäksi panimon toimintaa on mahdollista seurata myös Facebooksissa, Twitterissä ja Google+palvelussa. Suosittelen.

Ukonmalja Alkemisti

Alkemisti kaatuu lasiin maltillisesti. Sen tasaisen samea, hieman haalean aprikoosinen, oranssin sävyinen väritys saa kruunukseen melko tiiviskuplaisen, reilun sentin paksuisen vaahtohunnun. Tuoksultaan se on keskirunsas ja miellyttävä. Päällimmäisenä siitä löytyy pehmeää, vaalean suuntaan viittaavaa hedelmäisyyttä joka ei pehmeydestä huolimatta ole muodoiltaan tuhtia. Pehmeää tunnelmaa rikkoo ja piristää todella tehokkaasti appelsiinin, ehkä hieman sitrushedelmänkin terävyyttä sisältävä tuore saippuaisuus eli hedelmäinen linja jatkuu. Taaempana pysyttelevä, koko komeutta kannatteleva, hieman vaalean karamellinen maltaisuus on rodultaan melko kevyttä ja pehmeää. Tunnelmaa aavistuksen kuivattava kevyt mausteisuus lienee peräisin hiivan puolelta, jonka läsnäolosta saa ajan kanssa nousevia merkkejä.

Makumaailma ei ole aivan tuoksun mittakaavassa hedelmäisen pehmeä, vaikka tuota vaaleaa hedelmää taustalta vähän löytyykin. Pääosaan on itseoikeutetusti noussut jo tuoksun puolella suurta roolia ottanut sitrushedelmäinen (appelsiini, sitruuna…) terävyys, jossa on mukavaa hedelmäistä happamuutta joukossa. Maun loppupuoliskolla ote voimistuu entisestään saaden jopa vahvoja parfyyminomaisia, sitruksen katkeria piirteitä – tämä mieluisa piirre saa mielikuvat laukkaamaan välittömästi Schneider Weissen TAP5 Meine Hopfenweissen suuntaan. Jälkimaku onkin pitkä, hedelmäisen hapan, kuivatun katkera ja hieman mausteinen. Katkeruus saanee lisäpontta tuosta mausteisuuden hienoisesti kuivuudesta, liekkö käytetyillä katajanmarjoillakin osuutta asiaan. Mallaspuoli taas jää maullisesti hieman piiloon, mutta on tunnistettavasti läsnä vaaleana, hieman karamellisen makeana etenkin maun alkupuolella. Tämän jälkeen muut hieman jyräävät ylitse. Hedelmäistä menoa on varsin terävässä muodossa, mutta makuisuudestaan huolimatta rungon keveys tekee lopputuloksesta kesäisen keveän.

Yleisesti varsin maistuva ja miellyttävän pirteä olut.  Mallaspuolelta jään ehkä kaipaamaan vahvempaa esiintuloa, sillä potentiaalia tuolla tuntui riittävän. Se onkin sitten makuasioita haluaisiko runkoa paksuntaa, sillä se saattaisi turmella tuon ihailtavan hyvin onnistuneen keveyden tunteen, jota tähän on ilmeisen selvästi haettukin. Tunnelma ei missään vaiheessa ole vetinen saati haalea – jollain tapaa rungosta löytyy ”piilevää” kantavuutta muutoin pehmeän ja utuisen tunnelman keskeltä. Erittäin positiivinen kokemus kaiken kaikkiaan, kokonaisuus on laadullisesti ja tasapainoltaan hyvää kaupallista tasoa eikä konkreettista valittamista oikein löydy – makuasioista voidaan vääntää maailman tappiin saakka... Tämän tuotoksen kanssa ei Ukonmaljan tarvitse Taistossa häpeillä, hieno olut.

Pisteet:

• Tuoksu 8
• Ulkonäkö 3
• Maku 7
• Suutuntuma 4
• Yleisvaikutelma 14

Yhteensä 36/50 

Eipä siihen juurikaan lisättävää. Olut toimi moitteettomasti ja uskoisin sen olleen juurikin sitä mitä pitikin. Rungon keventäminen näytti toimineen erittäin onnistuneesti, sillä salakavalan kevyt, silti miellyttävän makuisa olut tuosta pullosta paljastui. Lähiaikoina iskenkin sitten kiinni panimon muuhun tuotantoon, jota odotan kyllä innolla. Tommi kertoikin seuraavaksi valmistusvuorossa olevan imperial stout ja weizenbock, joten mielenkiintoisia ideoita näyttää riittävän. Menestystä Ukonmaljalle kilpailuun, jäämme odottamaan tuloksia!

Tässä vielä hyödyllisiä linkkejä tiedonjanoisille... ja ihan rehellisesti janoisellekin:

• Taisto-kotiolutkilpailu
• Oluton Festarit 
• Alkemistin esittelysivu
• Ukonmalja-blogi
• Ukonmalja Facebook
• Ukonmalja Twitter
• Ukonmalja Google+