tiistai 25. helmikuuta 2014

Alkon Pienpanimo-oluet 2014: Hiisi Pläkki

  • Tyyli: Black IPA
  • Alk.%: 6,3
  • Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi


"Pläkki on uusi musta"
"Pläkki on elegantti fuusio tummia sävyjä ja uuden maailman humaloiden aromikkuutta. Pehmeän paahteinen ja avokätisesti humaloitu olut, jossa juotavuus kohdallaan. Yksinkertaista, muttei yksitoikkoista.  Nautiskeluun, Rahmaninovilla tai ilman."

Niin se aika vain menee, mutta samalla onneksi myös tapahtuu. Siitä on osapuilleen tasan vuosi aikaa, kun ensimmäistä kertaa hiisiläisten kanssa kasvotusten haastelin. Panimon perustaminen oli tuolloin vasta aluillaan ja konkreettista makuelämystä sai tuon hetkisen tiedon mukaan odotella vähintään kesään saakka – ja näinhän se sitten menikin. Elokuussa panimo vihdoin sai ensimmäiset oluensa kansan huulille ja nyt, alle puoli vuotta myöhemmin, on Hiisin olutta myös Alkon hyllyssä! Pienpanimokattauksen tummin humalapommi, Pläkki black IPA yhdistelee pinnalla olevan IPA-trendin sekä paahteisen stout/portermaailman tummaa makukirjoa. Pläkissä ei siis ole tyydytty vain värjäämään IPAa mustaksi, vaan värinmukaista paahteisuutta pitäisi joukosta myös löytyä. Ja löytyyhän sitä, sillä marraskuussa maistelin Pläkin ”pimeän pullon”, jonka sain Hiisiltä testattavakseni.Jo tuolloin Alko-yhteys mainittiin, mutta lupasin pitää suuni supussa tuosta.

Hiisin pläkkiä olutta...
Jenkkihumalilla (Galena-, Simcoe-, Centennial- ja Amarillo) kyllästetty Pläkki on pakattu panimolle tyypillisesti tyylikkääseen pakettiin – etikettitaide on mm. Rakistakin tutun MEOM-mainostoimiston käsialaa. Pläkkiä lähti kiertoon 4800-pullon verran, mutta nopeasti huvenneet varastot huusivat nopeasti lisätäydennystä, jota käsittääkseni lähtikin liikkeelle tuhannen ruskean lasipullon edestä. Täydennystä en malttanut jäädä kuitenkaan odottelemaan, vaan Jyväskylän saldojen näyttäessä nollaa nappasin Kuopion viimeisistä pulloista valtaosan talteen. Alkon ensimmäinen jyväskyläläisolut nyt siis virallisesti testissä!

Hiisi Pläkki
Ylväs, kutsuvan näköinen olut tummassa ulkoasussaan – "hiisin pläkkiä", saattaisi joku hauskasti puhekielellä tokaista. Sen rusehtava, todella riittoisa vaahtokerros kohoaa runsaana ja laskeutuu todella viipyillen lasin reunoja nuollen. Tuoksu kumpuaa lasista keskirunsaana, hennon suklaavivahteen maustaman paahteisena, tumman hedelmäisenä sekä greippisen purevana – oikein toimiva paketti. Paahteinen puoli sisältää siis suklaan tuntua, mutta myös kevyttä kahvinpapujen paahtoa – sivummalta nouseva eksoottinen hedelmäisyys on viipyilevää, tummahkoa ja kypsän pehmeää. Luonnollisesti parhaiten esillä on sopivasti näykkivä, greippinen purenta, jossa on myös havuista raikkautta. Mallikas, kutsuva, mutta ehkä aavistuksen mieto.

Maultaan Pläkki ei yllä aivan tuoksun tasolle syvyydessään, mutta voimakkuutta on mukavasti enemmän, humaloinnin puolella ainakin. Paahteinen, edelleen loppuliu'ussa suklaan pilkettä tarjoava mallaspuoli yhtyy kauniisti hieman heikenneen hedelmäisyyden kanssa – ehkä sitä kahvistakin rouheutta on vielä löydettävissä ja tuoksusta poiketen hienoinen sipaus imeltynyttä limppua siitä huokuu. Greippinen, hieman havuinen humalointi aloittaa maltillisesti suun etuosista voimistuen maun edetessä saavuttaen kliimaksinsa kurkunpäässä pitkän, kohtalaisen voimaisan loppumaun aikana. Yleiskuva on yllättävän raikas, joskin paahteinen puoli tuo mukaan mukavaa rouheutta. Suutuntumalta voisi toivoa pientä lisäpontta, sillä ajoittain hentoa vetisyyttä esiintyy, mutta häiritsemään se ei pääse – kevyempi, juotavuutta parantava tuntumahan panimolaisilla oli tavoitteena ja tuossa on kieltämättä onnistuttukin.

Tuomio: Hienoista tuntuman aukkokohtaa lukuun ottamatta todella onnistunut yhdistelmä rapeaa humalan hekumaa ja omaan suuhun aina toimivaa tummaa paahteisuutta. Luonnetta, rohkeutta ja makujen rikkautta sopivassa suhteessa hyvän juotavuuden kanssa! 

Pisteet: 38/50
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti