lauantai 4. lokakuuta 2014

Augustiner Dunkel

Dunkkelia Saksasta, kuinkas muutenkaan… Maltaan mahtia, syksyyn sopivaa tummuutta ja vuosisataisia oluenvalmistusperinteitä. Näiden mietteiden johdolla mennään tänään eteenpäin. Huomasin tuossa ohi mennen, että valtaosa lasiini eksyneistä germaanien tuotoksista on lähtöisin Baijerin olutvyöhykkeeltä eikä tämänpäiväinen tuttavuus siihen linjaan poikkeusta onnistu tekemään. Ja miksi pitäisikään?

Augustiner Bräu on yksi Saksan ikiaikaisista oluenvalmistajista ja sen historia juontaa juurensa aina vuoteen 1328, jolloin muutamaa vuosikymmentä aiemmin perustetun luostarin mailla olut alkoi virtaamaan. Tätä nykyä panimo on Münchenin vanhin yksityisomisteinen oluenvalmistaja, jota ei edes toisen maailmansodan aiheuttama täystuho onnistunut lannistamaan. Käsittääkseni panimo on eräänlainen paikallisylpeys, mutta maistuvatpa sen tuotteet myös kauempana pohjoisessakin, aina Berliiniä myöten. Tämän lisäksi Augustinerin värit ovat esillä jokavuotisilla Oktoberfesteillä – oikeastaan aika itseoikeutetusti…

Ikiaikaisia tuulia Münchenistä...
Pohdiskelinpa tuossa muuten, että panimo olisi suomalaisviranomaisten kannalta äärimmäisen ristiriitainen toimija… Toisaalta viranomaistahoilla hykerreltäisiin tyytyväisinä sen faktan pohjalta, ettei Augustiner käytä oluidensa markkinointiin paheellista tv-, radio- tai ulkomainontaa eli ainakin haavoittuvainen nuoriso lienee tätä myöten turvassa sen tuotteilta. Suosion suuruus kuitenkin korvennee etenkin virkamiesvaltakunnan raittiussiipeä, eikä rakennusvirastonkaan väki mieluusti yhden Münchenin suurimman biergartenin vuosittaista terassilupahakemusta käsittelisi. Kaupunkikuvalautakunta taasen painiskelee samaisen biergartenin ulkoasun yhtenäistämisen kanssa – ”pistetäänkö tänä vuonna harmaata vai valkoista väriä säädöksiin?” Noh huono vitsi vitsinä, ehkä mainostamisen tarpeettomuus vahvan jalansijan saavuttamiseksi voisi opettaa meille suomalaisille (etenkin päättäjille), että pitkäjänteisyydellä on mahdollista saavuttaa paljon – tokko siihen kuitenkaan aivan vuosisatoja vaadittaisiin, mutta parhaat muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta varmasti…

Palataanpa sitten taas aiheseen. Augustiner on siis perinteikäs panimo monessa suhteessa… Omaan silmään pisti välittömästi jokuseen kertaan päivittämättä jäänyt etiketin ulkoasu sekä rehdin kömpelö pullon ulkomuoto – monet perinteikkäämmätkin saksalaispanimot ovat nimittäin vuosien saatossa päivittäneet brändiään nykyaikaisempaan suuntaan, mutta kyllähän tähän rehtiin perinnetekemiseen pieni, kotoisa rouheus kuitenkin kuuluu. Augustiner Dunkelissa onkin sitä tunnelmaa aina pulloa myöten! Kartanon biergarten ei tunnelmassaan välttämättä aivan panimon vastaavalle pärjää – veikkaan että koossakin jäädään jokunen neliö jälkeen – mutta syysillassa paikalla ei liene niinkään väliä, kunhan olut on huolella valittu ja valmistettu:

Augustiner Dunkel
Tummahkon ruskea, hieman pähkinäistä punertavuutta henkivä olut. Tuoksu toimii kosteassa syysillassa loistavasti. Pehmeää, rusehtavaa maltaisuutta on runsaasti ja sen ulkomuodosta löytyy niin leipäistä puhtia kuin tummaa, hitusen paahtunutta toffeisuuttakin. Hieman pähkinää, kevyelti paahteisuuttakin. 

Maultaan niin ikään mainio tapaus – suutuntuma ei tosin yllä aivan samalle tasolle. Tummahkoa, paahtuneen karamellista maltaisuutta sekä limppuisia piirteitä taas kerran päävärien suunnalla. Loppumaussa hieman lisää imeltyvän maltaan kaverina kevyttä pähkinää sekä kohtalaisesti purevaa yrttisyyttä. Tunnelmallinen, mauiltaan mukavan syvä ja maistuva. Varsinaisesti kevyeksi ei runkoa voi missään nimessä haukkua, mutta ehkä hiilihappojen määrä ja terävyys on jäänyt asteen pari turhan napakaksi. Maulla saavutettu pehmyt nautittavuus hieman karisee hätäisten kuplien halkoessa kielen pintaa, mutta tästä onneksi selvitään – tuohan tuo sopuisaa raikkautta melko makeaan yleiskuvaan.

Tuomio: Perusvarmaa dunkkelia saksanmaalta. Mallasta, makeutta ja leipäistä menoa hyvässä paketissa – tuntuma ehkä hieman kalvaa hiilihappojen puolesta, mutta silti tämä olut on olut paikallaan syysilloissa.

Pisteet: 33/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti