tiistai 17. maaliskuuta 2015

De Ranke Guldenberg (Biere d'Abbeye)

Kuvanmukaiset olosuhteet olisivat ehkä ne optimaalisimmat nautintoa ajatellen...

De Ranke on panimona miellyttävä lisä Alkon valikoimiin ja pääsiäissesonkiin saapunut vahva belgiale-Guldenberg vaikuttaa ennakkoon kohtalaisen kiinnostavalta tapaukselta. Olut on hieman ronskimmalla kädellä humaloitu,  vahvanlainen belgiolut, jonka humalakattauksen aina kuivahumalointiin saakka hoitelee Hallertau-lajike. Alkon sivuilta löytyvästä nimestä (Guldenberg Biere d’Abbaye) huolimatta puhdasverinen luostariolut ei suinkaan ole kyseessä – tokko tällä sen suuremmin nykyisin väliä edes onkaan. Nimensä luostariviittauksen olut saa panimon toisen perustajan, Nino Bacellen kotikylässä aiemmin sijainneen Guldenbergin luostarin mukaan eikä luostarimystiikkaa sen kummemmin oluen taustoihin liittyne, joskin oluellista historiaa alueella tiettävästi on…

De Ranken Guldenbergiä kerrotaan valmistettavan vain pieniä eriä viikonloppuisin. Sitä kuvataan runsaasti humaloiduksi tripeliksi, ikään kuin panimon maineikkaan De Ranke’s XX Bitterin pikkuveljeksi. Nappasin oluen matkaan auringon hellimälle mökkireissulle, missä keväiset pihatouhut virittivät makuhermot vaalealle olutnautinnolle optimiinsa. Nautintohetki tosin viivähti pimeän puolelle, mutta yleiskeväinen tunnelma takasi puitteiden toimivuuden tästä huolimatta.

De Ranke Guldenberg (Biere d'Abbeye)
Kaunis, utuinen, väriltään aurinkoisen vaalea olut runsaalla, pysyvällä vaahdolla. Tuoksu on tuore, keväinen ja vaalea. Siinä on niin sitruksista hedelmäisyyttä kuin tuoreen kukkaista, yrttistä nipistystä – vaalean omenaista happamuuttakin. Belgihiivaista otetta valkopippurisen mausteisuuden tukemana.

Maultaan oikein mainio, etuajassa tulleeseen kevääseen istuva – olisi varmaan pitänyt ajoittaa nautinto päiväsaikaan ja auringon paisteeseen… Ronski humalointi tarjoilee niin sitruksista happamuutta kuin kukanvartista, yrttistä puruakin. Taustalla kevyempää vaaleaa hedelmää, edelleen myös tuoretta omenaa kevyen käyneissä muodoissa. Vaalean viljavaa maltaisuutta, voimakasta belgihiivan tunnelmaa ja valkopippurista mausteisuutta. Keskirunsas, suussa pehmeästi vaahtoava ja tunnelmaltaan keväinen – vahvuus jää piiloon maun puolella, mutta saanee vastinetta tuntuman puolelta vaikkei jyhkeä olekaan.

Tuomio: Pureva, aromaattinen belgi keväisen vaalean tunnelman verhoamana. Mainio aurinkoisen päivän kumppani, joskin terassiolueksi aika vahva onkin. Rehdisti humaloitu, vaalea belgiolut – varsin maittava sellainen.

Pisteet: 37/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti