tiistai 21. huhtikuuta 2015

TANKER Kyte Peale

  • Tyyli: India Pale Ale
  • Alk.%: 6,66
  • Panimo: TANKER, Tallinna, Viro
  • Pantu: Õllenaut, Saue, Viro

Täytyy heti myöntää, ettei ralliurheilu ole kovinkaan lähellä sydäntäni. Ehkä tämän vuoksi valtiomme ohjastama Viron viinarallikin on vielä jäänyt kokematta, joskin Tallinnan laadukkaat olutvalikoimat ovat mielessäni pidemmän aikaa kutkutelleetkin. Viron pienpanimokulttuurikin kuuluu elävän hyvää nousun aikaa, mikä jo itsessään tekee Tallinnasta mielenkiintoisen matkakohteen. Sain pahimpaan matkakuumeeseen lääkkeeksi muutaman tuliaisen etelänaapuristamme. Pelkkä Stockmannin oluthyllyn tarkastus tarjosi kuulemma naurettavan runsaan määrän valikoimaa aina paikallisista micropanimoista arvostettuihin tuontijuomiin Amagerista Mikkelleriin ja Cigar Citystä lukuisiin belgeihin. Näin se sivistysvaltioissa toimii... Ei lienekään ihme, että määrällinen viinaralli on saanut seuraa myös laadullisesta maahantuonnista Vironkin kohdalla.

Virolainen craft beer –neitsyys menee kiertolaispanimo TANKERin Kyte Peale IPAlle, joka lähti tuliaiskoriin kuulemma etiketin perusteella – onhan tuo kieltämättä aika komia! Olut on valmistettu Tallinnan lounaisrajoilla Õllenautin panimolla ja se omaa saatanallisen vahvuuslukeman 6,66%. Viron kieli on kiehtova ilmestys, joten lainaan tähän pienen otteen etiketin tekstistä:
Tanker, Kyte Peale on kui starter, mis tõmbab käima iga õllesõbra, täites sinu peal humaliku kütusega- Kyte Peale, Õllesõbrad!
TANKER Kyte Peale
Oranssinen, kevyesti punertava ja hieman sumuinen olut runsaalla, riittoisalla vaahdolla. Tuoksultaan olut on maltaisen makea, imeltyneen leipäistä ja ehkä rukiisen tummahkoakin otetta henkivä. Muutoin hieman kukkaista, greipin terävyydellä terästettyä hedelmäisyyttä mutta suuremmissa määrin ruohoisen yrttistä näkemystä.

Maultaan varsin hyvä, joskaan ei kaikkein oppikirjamaisin tapaus olekaan. Edelleen vahvan leipäistä maltaisuutta pinttyneen karamellin terän tahdittamana – edelleen rukiista tummuutta, ehkä myös pähkinää ja pientä paahdettakin. Ruohoista, greipin raakuutta esittelevää humalointia yrttisellä tunnelmalla – purevuus on uomissaan mutta hedelmäistä aromikkuutta voisi olla enemmänkin. 

Hienoista marjaisuutta kaikuu punertavana värisävynä taustalla. Melko runsas, aavistuksen tahmaava.

Tuomio: Pureva, mallaspohjaansa esille tuova IPA, joka hienoisen omaleimasesta otteestaan huolimatta on varsin maistuva olut. IPA-puristeille pieni varoituksen sana – minulle kuitenkin toimii.

Pisteet: 35/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti