- Tyyli: Old Ale
- Alk.%: 7,7
- Panimo: Õllenaut, Saue, Viro
Jos jokin rukiinen olut kehdataan panimon toimesta ”julistaa”
taiteenlajinsa monarkiksi, lienee turha lähteä tivaamaan, kiinnostaisiko
kellaristia tällaista maistaa. Totta hemmetissä kiinnostaa! Ja maistoinhan
minä, vaikkei kukaan oikeasti edes kysynytkään.
Tallinnan kupeessa operoiva Õllenaut sai jakamattoman huomioni
Hops Unitedin virtuaalioluthyllyjen äärellä varsin vakuuttavaksi Old Aleksi
paljastuneen Rukki Kuninkaan myötä. Kuten miljoona kertaa on tullut jo
todettua, puhuttelevat rukiiset mallasjuomat allekirjoittanutta perin
voimakkaalla tavalla. Kuninkaallinen Old Ale on aateloitu virolaisella rukiilla
humaloinnin nojatessa moderniin Jenkki-NZ-lajikekattaukseen. Olutta on
kypsytelty pullossa panimon varastoissa vähintään sadan päivän ajan ennen
maailmalle laittamista ja täytyy jo tässä vaiheessa todeta, että perhana kun
tilasin vain yhden pullon. Tämä toimi nimittäin vallan mainiosti!
Aiheen vierestä vielä pieni henk. koht. horina. Rukki
Kuningas laittoi myös tarkastelemaan omaa, vähän tahattomastikin ylläpitämääni
ajatusta siitä, että ruis olisi jollain tapaa vain Suomen oma juttu. Eihän se
sitä missään nimessä ole, vaikka perinteet sen viljelylle ovat luonnollisesti
olemassa. Jotenkin tätä ajatusta on tullut pidettyä yllä, vaikka totuuskin on
tiedossani ollut. Höps. Eihän myö olla edes omavaraisia tämän suhteen vaan ruista(kin) tuodaan rekkakaupalla ulkomailta, eikä pelkästään paistopisteleipien muodossa!
 |
| Õllenaut Rukki Kuningas |
Kuraisen ruskea, kohtalaisesti vaahtoava olut. Ei järin kaunis, mutta jotenkin mukavan enteilevä. Tuoksu on nahkakenkäisen leipäinen, hivenen rukiisen imeltyneen limppuinen ja muutoinkin syvän maltainen, rouhea ja maalaishenkinen - hivenen myös siirappisen paahtunut ja muutoinkin ruskean syksyinen. Tältä olut saisi tuoksua useamminkin...
Maultaan mainio. Ruislimppuinen, kuoreltaan paahtuneen siirappinen, taustoiltaan hivenen mausteinen ja rustiikkinen olut saa tehosteekseen salmiakkisen sävytteistä suolaisuutta ja ehkä hyvin kevyttä suklaatakin. Mallasta, mallasta, mallasta... Rukiin kaunein sävelin. Aluksi sivuutin greippisen tuoreen ja loppupuoliskolla kokonaisuuteen kauniisti sulautuvan humaloinnin tyystin, mutta jahka rukiin hekumoinniltani tokenin, löysin tuonkin juonenpätkän edestäni.
Maalaisromanttinen kotiseutumaisema ei ehkä lopulta tämän oluen kanneksi sopisikaan, mutta se ei juoman vakuuttavuutta pois vie: onhan kerrassaan hieno ja oivallinen sovitus, jossa rukiinen rehellisyys, ruispeltojen kahina ja sadonkorjuun juhla kohtaavat uuden maailman raikkaat tuulet. Kaunista, niin kaunista, vaikka alkuun hieman yhteensopivuutta ehkä epäilinkin. Tuntumaltaan melko runsas, hieman tahmaava ja miellyttävän oloinen.
Tuomio: Rukiista maalaismaisemaa humalasalkojen sävyttämänä. Toimii paremmin kuin hyvin!
Pisteet: 39/50
Maultaan mainio. Ruislimppuinen, kuoreltaan paahtuneen siirappinen, taustoiltaan hivenen mausteinen ja rustiikkinen olut saa tehosteekseen salmiakkisen sävytteistä suolaisuutta ja ehkä hyvin kevyttä suklaatakin. Mallasta, mallasta, mallasta... Rukiin kaunein sävelin. Aluksi sivuutin greippisen tuoreen ja loppupuoliskolla kokonaisuuteen kauniisti sulautuvan humaloinnin tyystin, mutta jahka rukiin hekumoinniltani tokenin, löysin tuonkin juonenpätkän edestäni.
Maalaisromanttinen kotiseutumaisema ei ehkä lopulta tämän oluen kanneksi sopisikaan, mutta se ei juoman vakuuttavuutta pois vie: onhan kerrassaan hieno ja oivallinen sovitus, jossa rukiinen rehellisyys, ruispeltojen kahina ja sadonkorjuun juhla kohtaavat uuden maailman raikkaat tuulet. Kaunista, niin kaunista, vaikka alkuun hieman yhteensopivuutta ehkä epäilinkin. Tuntumaltaan melko runsas, hieman tahmaava ja miellyttävän oloinen.
Tuomio: Rukiista maalaismaisemaa humalasalkojen sävyttämänä. Toimii paremmin kuin hyvin!
Pisteet: 39/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti