maanantai 6. marraskuuta 2017

Moose on the Loose Wild Saison

Moose on the Loose Wild Saison

Metsästyskausi on hirveimmillään, mutta aina on hyvä hetki porista oluesta. Porilaisesta sellaisesta, tietenkin. Suomen Portlandin tuorein edustaja Moose on the Loose lähetti näytteet muutamista oluistaan ja näitä on tullut tutkailtua tässä syksyn mittaan hartaudella läpi. Kesällähän nappasin jazzmatkalta mukaan panimon ensimmäiset tuotteet eli Shyn ja Scaryn. Kotimatkan viimemetreillä tien yli hypännyt hirvi enteili, että kolmas painos saattaisi olla hitusen villimpi ja pientä mielihyvää tunsinkin kun nyt maistelussa oleva Wild julkistettiin.

Wild on kokemäkeläisen Anttilan tilan karviaismarjoilla maustettu Saison. Se on käytetty Belle Saisonilla eli jos olisi vakavaa vertailutyötä halunnut tehdä, olisi kannattanut pistää tämä karviaissaison testiin kemiöläisen raparperiversion kanssa. Jälkikäteen saatu ajatus jäi nyt kuitenkin toteuttamatta.

Karviaisista puhuttaessa minulle tulee aina jostain syystä mieleen ne vielä vihreät, kirpeän napakat eli raa’at marjat, joita aina jostain kumman syystä on ihan pakko mussutella naamariin heti kun vähänkään kärsii suuhunsa laittaa. Pehmeämpi, kypsä marjahan on makuelämyksenä tyystin toisenlainen ja oikeasti herkullinen, mutta jotenkin kutkuttelisi tuollaisen raa’an luonnonantimen hyödyntäminen kirpakassa oluttyylissä. Kypsä marjakin toimii ja antaa oluelle hauskan värityksen.

Aiemmin maistetuista poiketen Wild on kauppatavaraa vahvempaa, 6,5-prosenttista ja sen levikki rajoittuu valikoitujen ravitsemusliikkeiden kylmäkaappeihin. Tarkempaa tarjontaa katsella vaikka panimon koti- tai Facebook-sivuilta.

Moose on the Loose Wild Saison
Marjaisan punainen, samea olut. Hauskalta näyttää. Tuoksu on punertavan marjaisa, karviaisen ja punaviinimarjan sävyinen, kirpeähkö ja omenaisen hapan. Ei järin voimakas, enemmälti kepeä ja virkeä.

Maku on selkeämmin esiin ponnistava. Marjaisuus dominoi ja edelleen karvaista täydentää hieman kirpeämpi kanssakumppani, jonka voisi punaviinimarjan ohella olla kirsikkakin. Eiväthän ne nyt sekoitettavissa oikeasti ole, mutta taustakaiusta on hankala saada varmuudella kiinni ja kysehän on muutoinkin mielikuvasta, ei niinkään oikeasta raaka-aineesta.

No anyway. Marja toimii saisonhiivan kanssa mainiosti ja lopun kohtalaisen runsas katkero potkii hyvin mausteisuuden ja happaman marjaisuuden tehostaessa sen otetta. Mukana onkin kevyttä sourvibaa juotavuuden ollessa todella helpolla tasolla. Villiksi tunnelma ei kuitenkaan nouse eli vähän brettaa kylkeen niin täyttyy nimenkin määritelmä. Ja hei, puolukkahan olisi muuten karviaista villimpi vaihtoehto…

Tuomio: Raikas, marjaisa ja toimiva saison.

Pisteet: 34/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti