perjantai 23. maaliskuuta 2018

Lajinsa ensimmäinen: Karhu Ruis IPA

Karhu Ruis IPA
Karhu Ruis IPA… Pakko myöntää, että aika mielenkiintoinen uutuus monessakin suhteessa. Sinebrychoffin craft-buumiin hyppääminen on startannut kompuroiden, vähän sellaisten muka-trendikkäiden ja varovaisella muka-revittelyllä leimattujen tuotteiden voimin. Esimerkiksi KOFF-puolen pintahiivat olen jo ehtinyt ensitestien jälkeen unohtamaan, raakakarhut ja tuplahumalat sivuutin jo kauppahyllyllä. Ainakin omasta mielestäni Olvi on ottanut suurpanimokolmikossa selkeän etumatkan, jota rukiisella ”IPAlla” lähdetään nyt kuromaan kiinni.

Sinebrychoff on tosiaan tehnyt IPAa ja APAa KOFF-brändin alla. Karhu-perhe sen sijaan on tähän asti pyhitetty pohjahiivaoluille eli lagereille, joten nyt julkaistu Ruis IPA on lajinsa ensimmäinen pintahiiva-Karhu koskaan. Päätös asettuu uutuustuote nimenomaan Karhu-brändin alaisuuteen kuulostaa toisaalta hyvältä peliliikkeeltä, mutta samaan aikaan hieman kummastuttaakin:

Karhu on brändinä vahva* ja olen aikoinaan itsekin ollut vakuuttunut sen ylivertaisuudesta kotimaisten bulkkilagereiden saralla, vaikken asiaa sen kummemmin koskaan ollut tai ole testannutkaan. Näin se vain oli ja sillä mentiin. Karhun asema on onnistuttu juurruttamaan hyvin ja ainakin itselleni sen markkinointi haluaa tarinallaan viestiä eräänlaista vahvuutta, rujoa suorapuheisuutta ja metsäistä alkukantaisuutta joka ei ole junttia vaikka oikeasti vähän onkin. Rukiinen rouheus, maanläheisyys ja suomalaisuuteen yhdistettävä luonteikkuus osuvat tähän brändikuva-ajatukseen hyvin eikä nalleoluiden joukkoon minusta mitään suoralinjaista, vaaleaan mallaspohjaan ja lennokkaaseen aromi-iloitteluun perustuvaa IPAa olisi ehkä voinut yhdistääkään.

Se, kuinka Karhu-kansa ottaa vastaan hipsteriliemen on mielenkiintoinen asia. Maistokokemuksen jälkeen on tosin todettava, tähän tapaan toteutettuna mielensä pahoittamisen riski on melko vähäinen – niin hyvässä kuin pahassakin mielessä. Olisiko kokonaan oma tavaramerkki voinut kuitenkin olla parempi ratkaisu tällä oluelle, etenkin jos linjaa aiotaan myöhemmin vielä jatkaa? Tietty se tuttu brändiveturi takaa varmaa kiinnostusta, mutta hyvinhän nuo Olvinkin salkkulagereista erotettu ale-tuotanto näkyy ilman Sandels-lippua porskuttavan – kääntöpuolella on toki sitten tuo Hartwallin pienpanimobuumia apinoiva Polar Monkey kikkailu…

Karhu Ruis IPA on brändileimastaan huolimatta tyystin erinäköinen kuin muu tuoteperhe. Se näyttää hemmetin hyvältä, mutta eroja on muitakin. Vaalea väritys on raikas ja moderni, missä peruskarhu on tumma ja retro. Uuden ilmeen takana on taiteilija Jani Tolin, jonka tölkkiin ikuistama karhuteos päivittää tuttua hahmoa autenttiseen ja nykyaikaisempaan suuntaan. Olutpostista voi lukaista Tolinin haastattelun aiheen tiimoilta.

Itse oluen on kehittänyt panimomestari Heikki Vuokko. Sen valmistuksessa on käytetty ohramaltaan lisäksi ruista ja olut on suodattamaton. Kohderyhmäksi kerrotaan uudet erikoisoluiden ystävät, tottuneemmatkin harrastajat sekä niin sanotut lifestyle-kuluttajat, jotka ovat kiinnostuneita juoman ja ruoan laadusta ja niiden kanssa syntyvistä nautinnollisista tilanteista. Vahvuutta uuden alkoholilain sallimana 5,3% ja hinta taisi Muuramen K-Supermarketissa alkaa kolmosella.

*Suomen suosituin olutmerkki (TNS Brand Tracker 2017)

Karhu Ruis IPA
Kastanjainen, punakan ruskea, toffeisen sävyinen ja kauniin, luonnonvalkoisen vaahdon nostava olut. Tuoksussa kevyen rukiista, keskitumman leipämäistä mallasta, keskirunsasta hedelmäaromia ja sitruksista mehukkuutta. Aika tasapaksu, maltaan ja humalan suhteen tasaväkinen, helppo ja harmiton.

Maku toistaa tuoksua. Mallaspuoli on hyvin esillä rusehtavana, rukiisen leipäisenä, miedon toffeisena, paikoin viljavanakin. Alussa mukana on myös hentoa hedelmää, mutta melko odottavissa tunnelmissa makujen kanssa edetään. Sitruksinen katkeruus nostaa päätään lopussa, saaden seuraa yrttisemmästä ja kukanvartisesta purevuudesta. Tarjolla ei ole mitään suurta iloittelua saati aromikylpyä, mutta ihan kohtalainen puraisu tuolta kuitenkin löytyy - maltaan kylvettämä greippi kaikuu jälkimaussa melko pitkään.

Noh, maltainen, rukiinen ja mauiltaan odotetusti ei-niin-Pale kokonaisuus. Humalakin potkii, aromia löytyy jonkin verran eikä tässä ihmeemmin valittelemaan kannata ruveta. IPAksi en silti väittäisi, jonkinlaisena ”perusalena” tätä kannattaa tiskillä kaupitella.

Helposti lähestyttävä ale, joka soveltuu hyvin rentoon oleiluun ja siinä sivussa siemailuun. Odotettua mainiompi, muttei IPA..

Pisteet: 30/50

10 kommenttia:

  1. Hirveällä odotuksella napsautin purkin auki. Kaato tuoppiin oli silkkaa kultaa. Väri loistelias ruikiisen ruskea, päällä hieno valkoinen vaahto. Tuoksu antoi olettaa että nyt saadaan parasta karhua mitä maa päällään kantaa. Ensimaisto oli pettymys, runko puuttu ja humalointi oli ihan alakanttiin. En ymmärrä miten tätä saa edes IPA:na myydä. Alkupettymyksen jälkeen vain voin todeta että parasta Karhuahan tämä on, mutta näillä rakaaineilla olisi saanut niin paljon parempaakin aikaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Karhujen selvää kärkeä ja ihan maistuva muutenkin. IPAa se ei toki ole, mutta "jotain alee" hyvikin :)

      Poista
  2. Kategoriaan jotain alee menee keskitasoa ylemmäks ja ihan varmasti parasta karhua kyllä.
    Liian kallista, yllättävän epärukiinen maku.
    Mutta jos ärrän kaapista löytyy niin ostan.

    VastaaPoista
  3. Meniskö ennemmin amber ale kategoriaan tämä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kai, ei kovin Palea tosiaan ole. :)

      Poista
    2. Kaveri yllätti ja sokkona maistatti tämän oluen minulle. No amber alea veikkasin ja yllätys oli suuri kun kaveri minulle tökin näytti... Karhu IPA, mutta ei IPA minustakaan tämä ole. Hassua, että muillakin amber tulee mieleen :)

      Poista
  4. Mulle tuli mieleen, että tämän voisi lokeroida lähelle englantilaista Pale Alea. Hinta korkeahko, että lähtisi kovin usein kaupasta mukaan. Paras Karhu melko isolla marginaalilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, parasta Karhua ja ihan siinä määrin toimivaa että mökillä voisi muutama törppö kuluakin. Tyylimääritys sen sijaan on varmaan makuasia, kovin Paleahan tuo ei ole (IPA, EPA jne.). Kliseinen ”erikoisvilja” olisi varmaan turvallisin mutta kun purkissa tuo IPA silti seisoo.. no, ei ressata :)

      Poista
  5. Speltti IPA on vieläkin parempi kuin tää "paras" karhu. Siitä seuraava bloggaus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää katsoa josko jossain välissä lasiin kaataisi. On ollut ajatuksissa, muttei ole vielä tarttunut matkaan :)

      Poista