Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alkoholiton olut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alkoholiton olut. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. marraskuuta 2019

Brooklyn Special Effects

Brooklyn Special Effects
  • Tyyli: Alkoholiton olut (Kuivahumaloitu lager)
  • Alk.%: 0,4
  • Panimo: Brooklyn Brewery (Kirin Holdings), Brooklyn, New York, USA

Brooklynin 0,4-prosenttinen Special Effects on kerännyt sen verran paljon kehuvia kommentteja, että piti itsekin ottaa testiin. Holittomia tuli taas kesän mittaan kulutettua hyvä liuta, mutta vaihtelutaajuus eri tuotteiden välillä on jäänyt muutamien kokeilun jälkeen aika vähäiseksi. Tarjolla kun on edelleen aika paljon ylimakeita vierrejuomia, mutta Hoppy Lageriksi tyypitetty, Citralla ja Amarillolla kuivahumaloitu erikoisefektiä ylitti kiinnostuskynnyksen.

Oluen minimaalinen, mutta makuun jo selkeää ryhtiä yleensä tuova vahvuus on toki siinä kintaalla, että kehtaako tuotetta alkoholittomana oluena esitellä. Suositella sitä joka tapauksessa kehtaa, sillä vaikka alku melko makealla liu’ulla liikkeelle lähteekin, tekee loppua kohden esiin nouseva havuisuus, mäntyisyys ja sopiva katkeruus ihmeitä kokonaisuulle. Varsin toimiva esitys siis ja otettaneen maistoon uudemmankin kerran.

Brooklyn Special Effects
Punakanruskea, yllättävän runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on melko mieto, makeahko, leipäinen ja pihkainen. Vähän metallinenkin.

Maku on parempi, edelleen vähän vierteisen makea, kuten holittomat yleensäkin. Mutta brooklynläinen tarjoaa muutakin. Mukava on leipäisempääkin otetta, pihkaa, kevyempää havua ja mausteisuuttakin. Makumaailma on aika runsas ja suht tasapainoinenkin, ainakin lajikirjon yleistuntemuksiin verraten. Makeus on äitelintä aivan alussa, lopussa sitä myös esiintyy, mutta vähäisemmin. Melkos toimiva paketti.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

To Øl Under The Radar

To Øl Under The Radar
  • Tyyli: Alkoholiton olut / Vähäalkoholinen olut
  • Alk.%: 0,4
  • Panimo: To Øl, Kööpenhamina, Tanska
  • Pantu: De Proefbrouwerij, Hijfte,Belgia
Pienen toukokuisen erikoiserän läpikäynti jatkuu tällä kertaa vähäpotkuisemmissa merkeissä. Tanskalaisen töllin oluita tulee maisteltua säännöllisen epäsäännöttömästi, vaikka laatupanimon tuotanto yleisesti suuta myötäileekin. Tällä kertaa lasiin kaatui 0,4-prosenttinen, kevyen hapan kesäolut, jonka tyylilaji osuu jonnekin vähäalkoholisen sourin suuntaan.

Kevyt ja vaalea Under The Radar saa mukavaa, hedelmäistä happamuutta panimon pääjehu Tore Gyntherin vanhempien puutarhasta metsästetystä bretta-kannasta, jolla olut on kevyesti käytetty. Samaa, To Ølin “talon omaa” instant crush brettia löytyy myös useista muista tuotoksista, mutta tämä lienee ensimmäinen kerta kun siihen itse törmään.

Kepeä ja kesäinen, hienoisen hapan ja nätti olut on ajatuksena pääpiirteiltään melko kutkuttava, mutta happamuutta voisi olla runsaamminkin, yleinen makeus on alhaisen prosentin oluille tyypillisen korkealla eli selvästi kuivemmaksi pitäisi saada, jotta puhuttaisiin jo miellyttävästä kokonaisuudesta. Ei sinällään pöllömpi ja ihan mukavaa tarjonnan levennystä näihinkin lukemiin, muttei järin überiäkään menoa ole tarjolla.

To Øl Under The Radar
Kirkas, varsin vaaleankeltainen, kepeännäköinen olut kauniin vaahdon koristamana. Tuoksu on aika jees. Happamahko hedelmäisyys on vaaleaa ja suht raikasta, mutta myös makeutta löytyy. Se kai nousee tuttuun tapaan paahtoleipäisen imelästä mallaspuolesta. Joka tapauksessa odotuksia herättävän oloinen tuntu.

Maku on ihan hyvä. Voisi olla happamampikin, eikä brettafunkkikaan ihan napissaan ole. Sitä kuitenkin varovasti löytyy ja happamuuskin on kivan kesäistä. Sitrusta ja mandariinia lähinnä. Sitä maltaan makeuttakin on, vähän vierremäistä, enempi paahtoleipäistä. Mukavaa juotavaa kaiken kaikkiaan, vaikka kuivuutta ja rustistusta saisi reilustikin lisää olla.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nøgne Ø Stripped Craft

Nøgne Ø Stripped Craft

Kesän palloilu- ja juoksukausi on taas täydessä käynnissä. Hellekelitkin ovat jo itsestään ilmoitelleet, mikä antaa taas aihetta palautusjuomien tarkempaan pohdiskeluun. Viimekesän paahdekauden viralliseksi ”lenkinjälkeiseksi” vakioitui erinäisten testien jälkeen lähikaupan Heineken 0,0 ja samalla linjalla joutunee jatkamaan, jollei kustannustehokasta ja hyvänmakuista vaihtoehtoa holittomien joukosta löydy. St. Olaf 1,2% on toki hyväksi havaittu ja kohtalaisen vakio-ostos ”välikaudella”, mutta tähän käyttöön ”liian vahvaa”.

Prisman valikoimista löytyi tällainen nögneläinen, jolle pullon kylki ilmoittaa maksimivahvuudeksi 0,5% ja internet pyöreän nollan. Tuorepuristetulla limemehulla maustettu Stripped Craft houkutteli raikkaan lupailevan markkinointitekstinsä voimin, eikä hinta jäänyt mieleen. Ei haittaa, sillä ei tätä toista kertaa tarvitse hakea.

Cascadella, Chinookilla, Centennialilla ja Columbuksella humaloitu, hyvin vaalea ja vähän vehnämallastakin rungossaan pitävä olut kuulosti ihan hyvältä vaihtoehdolta, mutta osoittautui ”jotenkin erikoisen mausteisen makuiseksi vierrejuomaksi”. Tähän voisi halutessaan tietty lisätä Mietaan kuvan, mutta jostain syystä odotin edes juomakelpoista suoritusta. Auringonhattu-uutteen vahva mielikuva syöpyi lähtemättömänä mieleen, enkä kykyne päästämään tuosta irti. Etiketti kyllä lupaili yhtä vaille täyttä pylvästä makeus-sarakkeeseen, minkä olisi kyllä voinut jonkinlaisena varoituksenakin tulkita. Tulipahan testattua.
We believe beer without alcohol should taste like beer. Nøgne Ø Stripped Craft is stripped of alcohol, but still gives you the full beer flavour. The addition of fresh lime juice makes this beer a preferred drink on a hot summer day. Or at any time on any other day, as well.
Nøgne Ø Stripped Craft
Hyvin hailakan vaalea, hieman utuinen olut valkealla vaahdolla. Tuoksu tuo mieleen hunajalla maustetun kombuchan eli raikkaanlainen tunnelma on raskautettu runsaalla makeudella. Sitrushedelmääkin ehkä hiven löytyy, samoin jotain auringonhattu-uutteen tapaista ”kukkaisuutta”.

Makuhan on aivan hirveä. Makeaa paahtoleipää, hunajaa, auringonhattu-uutteisuutta, kevyttä sitrusta ja... aika imelää, kuin vierrettä hörppisi. Raikasta tämä ei ole nähnytkään. Hyh.

Pisteet: 12/50

torstai 31. tammikuuta 2019

Lidl Perlenbacher IPA Non-Alcoholic

Lidl Perlenbacher IPA Non-Alcoholic

Alkoholitonta IPAa Lidlistä? Nyt sekin päivä on sitten koittanut. Raikkaan näköinen vaaleansininen etiketti ei mainitse valmistajaa etusivullaan, takapuoli kertoo sen kuuluvan Perlenbacher-tuotemerkkien joukkoon. Olut lienee siis valmistetun Frankfurter Brauhausilla, kuten Lidlistä tutut Perlnebacher-lagerit yms. Oluen vahvuudeksi kerrotaan seikkaperäisetsi <0,5% eli vähintäänkin lähes holittomasta tuotteesta on kyse. Hintakin jäi alle ykköseuron, joten pitihän tuo testiin ottaa. Sen virallisempi nimi näkyy internetissä olevan muotoa Perlenbacher IPA Alkohol Frei, mutta mennään me nyt tällä etiketin esittelemällä versiolla.

Päivän nippelitietona kerrottakoon, ettei Frankfurter Brauhaus nimiyhteydestä huolimatta sijaitse lähelläkään bisneskaupunki Frankfurtia, vaan pienemmässä Frankfurt an der Oder -kylässä Puolan rajan välittömässä läheisyydessä. Panimolta on itseasiassa vain muutaman kivenheiton matka rajajoki Oderiin... Suurista kaupungeista läheisimmät ovat Berliini, Dresden ja Puolan Poznan.

Olut on hintaansa nähden varsin hyvä. Holittomista oluista tuttu ”ylimääräinen” makeus on toki vahvana läsnä, mutta sen hunajainen pääpiirre toimii hedelmäisemmän humaloinnin kanssa yllättävän hyvin. Kylmänähän tämä tietty juoda kannattaa, eikä sen pidempää lasissa seisottamista ehkä voi suositella. Alla vielä vähän tarkempaa kirjailua oluen ääreltä.

Lidl Perlenbacher IPA Non-Alcoholic
Vaaleahkon keltainen, aika runsaan ja hyvin riittoisan vaahdon nostava olut. Tuoksussa hedelmää, sitrusta ja hunajaista makeutta. Ihan hyvä, aika makea kylläkin.

Makukin on hyvä, etenkin kun puhutaan alle euron pullosta. Aika makea edelleen, semmoista hunajavoideltua paahtoleipää muistuttavalla tapaa. Se pelaa yllättävän hyvin yhteen humalan hedelmäisyyden ja sitruksen kanssa. Lopusta löytyy kohtalaista katkeroakin, mutta jälkimaku on taas jo aika makea. Siltikin: yllättävän hyvä ja ostanen tähän hintaan toistekin.

Pisteet: 25/50

perjantai 18. tammikuuta 2019

Saimaan Brewer’s Special Utah Rye IPA

Saimaan Brewer’s Special Utah Rye IPA
Tämä Brewer’s Special sinetin alla seikkaileva Utah 0,3% Rye IPA on kuparinsävyinen ja runsaasti humaloitu maailman herkkujen helmi. Syntisen hedelmäinen makunautinto on täynnä maltaisuutta sekä rukiin mausteisuutta. Otahan reippaan ronski siemaus – ja kirmaa kohti elämäsi puhtoisimpia seikkailuja.
Tammikuu on aikaa, jolloin osa kansasta viettää tipatonta ja muutama hassuttelija IPAtonta. Itse kuulun näihin jälkimmäisiin, mutta heikko luontoni aiheutti ratkeamisen jo vajaan viikon jälkeen. Omnipolloa meni tuolloin, mutta tänään liikutaan vähän kepeämmissä, silti (ainakin useimmilta) tipattomalla olijoilta kielletyissä tunnelmissa. Varmaan siinä kinthaalla, notta sopiiko IPAttomankaan juomavalioon.

Cascadella, Citralla ja Centennialilla humaloidun oluen rungosta löytyy pientä ruislisää, mikä hitusen kummastuttaa. Ruista muistelen Saimaan suosineen vaaleissa IPA-tyylin alalajeja esitelleissä oluissa aiemminkin, mutta mistään järin hurmaavista tuotoksista ei voida puhua. Ruis sopii moneen, mutta näistä vaaleista ja humalavetoisista keitoista jättäisin sen pääsääntöisesti pois. Poikkeuksiakin löytyy, muttei muistaakseni Saimaalta.

Eikä osu ruisrunkoinen juoma maaliin nytkään, mutta vika tuskin on yksin rukiin. Maistuvan, lähes holittaman oluen saaminen sekä runsasmakuiseksi että oikeasti tasapainoiseksi on haastava jobi. Harmi, sillä jotain spekseiltään tämänmoista olisi mieluusti ottanut jatkuvampaankin käyttöön, mikäli homma olisi edes jossain määrin puhutellut.

Oluen erikoinen etiketti viitannee ihmisten kotirauhaa häiriköiviin tarinantuputtajiin, joiden yhtenä valta-alueena nimessäkin mainittu Utahin seutu tunnetaan. Aika jännä haku, vaikka holittomuus tässä tietä jollain tapaa viitoittaakin...

Saimaan Brewer’s Special Utah Rye IPA
Vaaleankeltainen ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksu on hedelmäinen, mutta isoa kuvaa dominoi ilmeisesti rukiin tuoma, erikoisen leipäinen aromi. Vähän kuin pannulla paahdettua, hivenen tummunut paahtoleipä tai jotain.

Maku on aika kesy. Laihaa tiskivettä eli sinällään kivaa sitruksisuutta ja muuta hedelmää, mutta aika pehmeästi esillä olevassa muodossa. Maltaassa taas tuoksun tapaista rukiisuutta, joka saa pohtimaan josko tämä toimisi paremmin ihan ohrapohjalla. Ei tämä varmaan silloinkaan kummoinen olisi. Aika pliisu, jopa odotuksiin nähden.

Pisteet: 20/50