Thornbridge Wye Cucumber Pale Ale

Thornbridge Wye Cucumber Pale Ale

• Tyyli: Golden / Blond Ale
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Thornbridge, Ashford in the Water, Englanti

Kaikkea sitä on olutharrastuksen nimissä tullut kurkkuun kaadettua, mutta tämä lienee ensimmäinen kerta kun se kurkku on sinne oluen joukkoon sekoitettu. Englantilainen Thornbridge on osoittanut vuosien varrella olevansa kehujen arvoinen olutalantoimija, vaikka laajaan tuotevalikoimaan jokunen turhan keskilinjainenkin tuote mahtuu. Päävärit tuppaavat toimimaan hyvin ja se perustason perustekeminenkin tuntuu olevan hyvin hallinnassa. Nyt maistelussa oleva, kauppavalikoimistamme löytyvä Wye on sen sijaan olut, jolta en älyttömästi mitään odottanut, mutta pakkohan nyt kurkku olutta on testata.

Cucumber Pale Ale on juuri sitä ihteään: kurkulla maustettua, Willamettella humaloitua pale alea, joka APA-tyylin sijaan taitaa enempi Golden tai Blond Alejen suuntaan kumartaa. Kurkku maistuu todella selkeästi, vaikkei vihannes oikeastaan millekään maistu. Silti sillä on se oma, raikas ominaismakunsa mikä raikastaa tällaisen kevyen ja vaalean janojuoman aika veikeästi. Oluen valmistukseen sanotaan käytettävän yli tuhat kurkkua per keitto, mutta eräkokoa en onnistunut löytämään. Maun perusteella vihreän aineksen osuus vaikuttaa joka tapauksessa melko mittavalta.

A delicate Pale Ale lightly hopped with the unique and refreshing aroma of cucumber. Wye is a 4.7% Cucumber Pale Ale, a super refreshing beer for the summer with over 1000 cucumbers used in the brewing process balanced against subtle floral British hops.

Thornbridge Wye Cucumber Pale Ale

Hyvin vaaleankeltainen, kirkas ja kevytvaahtoinen olut. Ei nyt aivan väritön, mutta kovin kepeältä näyttää... Tuoksu on melko lagermainen, kurkkuvetinen mutta myös vaalean maltainen. Mukana on vehreää kukkaisuutta ja kevyttä yrttisyyttä kokonaisuuden ollessa hyvin raikas ja kevyenlainen.

Maultaan olut on hieman runsaampi, edelleen vaaleapiirteinen, kepeä ja raikas. Hyvin esillä oleva kurkku tai pikemminkin kurkkuvesi tuo makuun kaksi selkeää ominaispiirrettä: jotenkin se nostaa esiin hyvin lagermaisia piirteitä ja kanssamaistajan ensikommentti olikin, että ”oikein lagereitten lageri”. No pale aleahan tämä toki on, mutta vaikutelma on vahva. Se kytkeytyy jotenkin tuohon kurkun vesimäiseen mehukkuuteen... Toinen, mitä kurkku tuo peliin on erinomainen kepeys ja raikkaus, mikä tekee oluesta äärimmäisen kutkuttavan saunajuomavaihtoehdon.

Lopusta löytyy hyvää purentaa kukkayrttisin menoin ja kevyttä mausteenpotkuakin löytyy. Runko on todetun vaalea, viljava ja eleetön. Kurkun kevyt aromi jää suuhun pitkäksi aikaa katkeron nipistellessä kevyesti. Jännä, varmasti molemman laidan kommentteja keräävä olut, josta itse kyllä sinällään pidän.

Tuomio: Kurkun raikastama ja sävyttämä olut...

Pisteet: 32/50

Raumalt: Linden American Pale Ale & Just Ale ...and a littlebit orange

Raumalaiskaksikko

Raumalaisella Linden Breweryllä on yhteistä historiaa Jyvässeudun kanssa, joten odottaa sopikin, että tuoreen panimon tuotteita alkaisi jossain vaiheessa näkymään täälläkin päin. Tämä hetki koitti pääsiäisen korvilla ja oluita näkyy levittäytyneen ainakin useampaan K-merkkiseen kauppaan. Nappasin näistä maistoon kaksi: Magnumilla ja Mosaicilla humaloidun American Pale Alen sekä jännältä kuulostavan Just Ale ...and a littlebit orangen. Red Ale jäi vielä hyllyyn, koska en lajista niinkään välitä – oli se sitten jenkkidoupattu tahi ei.

Näistä ensimmäinen eli Magnumilla katkeroitu, Mosaicilla aromoitu APA osoittautui sekä lajissaan että kauppavalikoimissa muutenkin tarjonnan paremman pään edustajaksi ja kolmosella alkanut hintakin tukenee ostopäätöksiä jatkossakin. ”Perusaleksi” tituleerattu, luomuappelsiinin kuorella maustettu Just Ale sen sijaan jätti hieman epäselväksi, minkä maan perusalea mahdollisesti oltiin haettu, mutta oluenahan tuo oli ihan vinkeä, joskin maultaan APAan nähden kovin kevyt. Hyvää siemailtavaa rentoihin tilanteisiin, mutta sellaisia taitaa kaupassa olla ennestäänkin jo aika paljon. Onhan noita APOjakin, mutta harvemmin näin hyviä.

Linden American Pale Ale

Tästä maitokauppa vahvuinen, mutta kaikkea muuta kuin vetinen APA. Runko on vaalea ja kevyt mutta silti riittävä. EBU:ja on riittävästi, ehkä jopa hieman enemmän kuin tässä vahvuudessa on totuttu. Katkerot varmalla työjuhdalla eli Magnumilla ja aromit sinkkuna Mosaicilla. Tämä maistuu niin ruuan kanssa, kuin sellaisenaankin.

Sameahko, vaaleankeltainen ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on hyvin sitruksinen, marjapensaanlehtinen ja havuinen. Kutkuttavan aromaattinen, runsasluontoinen ja miellyttävä.

Maussa on samaa aromaattista tuoreutta, mutta myös napakkaa katkeron puraisuakin. Sitrus kääntyy lopussa jopa greippisyydeksi, mustaherukkapensaan lehden, mustikanvarvun ja pisteliään tuoreen havuisuuden tanssahdellessa raikkaan aromikirjon valtatiellä. Runkoa voisi toki hitunen lisää olla, mutta avokätinen humalointi kantaa oluen varsin pitkälle jo tällaisenään. Hyvähyvä.

Tuomio: Napakka ja aromaattinen olut kauppahyllyn paremmasta päästä.

Pisteet: 35/50

Linden Just Ale ...and a littlebit orange

Just ALE on niinkuin nimensä lupaa simppeli perus ALE. Katkerot on hyvin maltilliset ja luomuappelsiinin kuori tuo mukavan hedelmäisyyden itse juomaan. Tämä on loistava valinta perus lagerin sijaan. Kuinka hyvältä ihan perus ALE voikaan maistua.

Keltainen, hieman tummaan kääntyvä ja samea olut kevyellä vaahdolla. Tuoksussa kohtalaista hedelmää, appelsiinin kuorta, karamelliä ja viljavampaa mallasta. Melko mieto.

Maultaan toimiva, kevyehkö, monipuolisesti, joskin miedohkosti hedelmäisyyttä ilmentävä. Hedelmää on tarjolla kuivattuna, imeltyneempänä versiona, mutta myös tuoreemman, jopa hienoisen banaanisen esterisyyden sekä appelsiinimaisen kellertävän tunnelman muodossa. Yksittäistä hedelmää on lopulta hyvin hankala joukosta kaivaa, mutta nämä sieltä ensimmäisenä mieleen tulivat. Sen verran tasapaksua tuo tarjonta keskenään on. Lopussa kevyttä mausteisuutta.

Hiilihapot ovat hyvinkin maltilliset ja sekalaisuudesta huolimatta oluen yleiskuva on aika hauska. Tyylin tunnistaminen toki tuottaa tuskaa, kun mukana on makuja bittereistä hefeihin ja belgi aleihin. Olut onkin rehellisesti vain hyvä sessiojuoma, jota voisi pullon jos toisenkin rennommissa tilanteissa lasiinsa kaadella. Ei tällä yleisesti kuuhun vielä mennä, mutta se ilmeisesti ollut tarkoituskaan.

Tuomio: Sessioitava "perusale" eri tyylien tunnusmerkein varusteltuna.

Pisteet: 31/50

Saimaan tölkkiuutuudet testissä

Kerralla isompi setti... Nyt tutkinnassa tölkit.

Tulipa tuossa jokin hetki sitten Saimaalta hitusen isompaa laatikollista maisteltavaksi. Muutaman vanhan tutun mallasjuoman lisäksi mukaan mahtui useampikin uutuustuote: hitusen perusmarsalkkaa ronskimmaksi olutsarjaksi kehitetty Brewer’s Special jaosto laajeni kertaheitolla kolmella oluella ja kun vielä Hop Jokeristakin saatiin tölkkiin uusin, kahdeksas versio, on maitokauppojen oluthyllyissä riittänyt ihmeteltävää uusien makujen metsästäjille. Nelikkoa täydentävät vielä paluun tehnyt, tällä kertaa suodattamaton Marsalkka Golden Ale sekä uutena Pirkka-perheen jäsenenä esiteltävä, Pirkka Parhaat –konseptin Amber Ale Juhlaolut.

Lähdin tuossa varovaisesti kahlaamaan läpi tarjolle tulleita näytteitä ja koska tölkkejä saapui kerralla useampikin kappale, maistatin uutuuksia myös lähipiirin olutkonossööreillä – palautteen yleisfiilis oli hyvä, vaikka hienoista hajontaa koonti aiheuttikin. Oikeastaan samoilla linjoilla olin tölkkiarmadan kellistämisen jälkeen minäkin. Mitä se sitten tarkoittaakaan… Kohtapa se selviää.

Uutuuksien myötä Saimaan Juomatehdas näkyy ottaneen puolilitraiset tölkit entistä laajempaan käyttöön, sillä aiemmin lähinnä Marsalkka-oluita palvellut tölkkikoko kattaa nyt myös nämä Brewer’s Special uutuudet. Nyt julkaistu Hop Joker on ensimmäinen kyseisestä, vaihtuvahumaloidusta olutsarjasta tässä koossa tarjottuna ja nähtävästi paluuta pienempiin purnukoihin ei ole. Mikkelissähän ilmoitettiin aiemmin myös edistyksellisestä tölkkietiketti-innovaatiosta, mutta ainakin nämä tuotteet on purkitettu tölkkeihin, joiden kylkeen on painatukset tuotettu ns. perinteisellä tavalla. Lahtelaiskollega muuten havaitsi uusien tölkkien suht heikon teon ja täytyy itsekin todeta, että aika ohuelta ja kevyeltä nämä pakkaukset vaikuttavat. Mutta sitten itse asiaan: tölkkien sisältöön.

Saimaan Brewer's Special Joker Hop Ale 8. erä,

American Pale Ale / 4,7% / Pisteet: 33/50

Vaihtuviin humalasekoituksiin itsensä perustavat jokerioluet näkyy nyt eläneen myös rungon puolella. Isompi tölkkikoko tuo sille ns. pituutta, mutta myös ruis näkyy poistuneen paletista. Se lienee ihan hyväkin juttu rukiin mielipiteitä jakaneen tunnelmalisän vuoksi. Ehkeipä tuo näissä vahvuuksissa ja/tai näissä tyyleissä niin edukseen olekaan. Humaliksi kahdeksanteen erään on laitettu perusvarmat Columbus ja Amarillo. Lopputulema on ihan toimiva, muttei mitenkään mullistava.

---

Utuinen, kullankeltainen ja kaunisvaahtoinen olut. Tuoksu sitrushedelmäinen, jollain tapaa "vehreän kasvimainen" ja hivenen mäntyinen. Vaaleaa mallasta niukalti, trooppista hedelmää hieman runsaammin. Tasapainoinen, sopuisan maltillinen.

Maultaan vähän kulmikkaampi, rouhean greippinen vähän turhankin kärkevällä terällä. Taaempana mäntyä, kukanvartista tuoreutta ja trooppista hedelmääkin. Taustoittavan kevyen maltainen, vaalea ja kevytpiirteinen - sinällään raikas kokonaisuus. Lopussa kohtalaisen purevaa greippisyyttä.

Tuomio: Perushyvä kauppahumalapommi. Paikoin hieman turhan kärkevä, mutta käyttökelpoinen silti.

---

Saimaan Brewer's Special Pacific Pale Ale

American Pale Ale / 4,7% / Pisteet: 31/50

Kuluttajien humalaherkkyyttä kosiskellaan myös kahden muun uutuuden kohdalla, joista hitusen hennomman esityksen tarjoaa Columbuksella, Cascadella, Citralla ja Equinoxilla humaloitu Pacific Pale Ale. Rungosta löytyy ohran lisäksi hitunen vehnääkin oluen jäädessä testin humaloidumman pään heikoimmaksi esitykseksi.

---

Kevyen oranssinen, runsasvaahtoinen olut. Tuoksultaan raikkaan hedelmäinen, vähän yksipuolinen mutta toimiva. Tropiikkia löytyy siis mukavasti, mutta sen sitruksinen puoli tuntuu aika varovaiselta. Purevuutta jään siis kaipaamaan.

Maultaan tuoksun linjoilla, joskin vähän luonnettani löytyy. Vaaleaa tropiikin hedelmää, sitrusmaista vivahteikkuutta mutta melko kevyeksi jäävää katkeruutta. Päälinjoiltaan puhdaspiirteinen, raikas ja hyvässä suhteessa kevyt sessioitava, mauiltaan keskirunsas ja toimiva. Pientä, sitruksen ja kukanvarren sekoituksen tuntuista takapotkuakin lopulta löytyy, mutta ehkä tuota rutistusta voisi olla enemmänkin. 

Tuomio: Kohtalaisen miellyttävä, mutta ehkä turhankin harmiton näytös. 

---

Saimaan Brewer's Special California IPA

Session IPA / 4,7% / Pisteet: 34/50

Hieman edellistä ryhdikkäämpää menoa tarjoiltiin Kalifornian aurinkoisin teesein eli California IPAn muodossa. Purevuutta löytyy runsaammin (50 EBU vs 30 EBU) ja myös Columbus-Cascade-Citra-Chinook-Mosaic –kombinaatio tuntuu toimivan edeltäjäänsä paremmin. Rantojen APAan eroa tulee myös puhtaan ohramaltaisen rungon myötä kokonaisuuden ollessa muutoinkin puhutettelevampi. California IPA on hyvä lisä (jo ennestään melko runsaan tarjonnan) sessio IPA valikoimaan ja tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon vahvimpien suosikkien rinnalle.

---

Tummankeltainen, kauniisti vaahtoava olut. Tuoksultaan raikas, silti yllättävän runsas. Hivenen pihkainen tuoksu tarjoaa sitrushedelmäisyyttä, havuja ja kevyempää hedelmäisyyttä, ehkä ruohonkorttakin.

Maultaan tuoksun linjoilla suht purevaotteisen greippisyyden hallitessa peliä. Kevyttä mäntyisyyttä, häivähdys pihkaa ja taustalla yleisempää, vaaleaa trooppisuutta. Jälkiliuku on pureva, greipinkuorinen ja suuta kuivattava. Ihan mukava ja ronskiotteinen kokonaisuus.

Tuomio: Hyväntuntuinen ja särmikäs sessiojuoma monipuoliseen käyttöön.

---

Saimaan Brewer's Special Houston Brown Ale

Brown Ale / 4,7% / Pisteet: 27/50

Vaaleampien makujen lisäksi syksy toi tullessaan myös vähän tummempaa tunnelmaa. Täysin henkilökohtaisena huomioina toivon syvästi, ettei Brown Aleista vain oltaisi nyt tekemällä tekemässä jonkinlaista trendiä, kun niitä on viime aikoina tullut tarjolle useammaltakin suunnalta. Vähän sellainen hajuton ja mauton, tylsä ja lattea tyylilaji omissa kirjoissa. Mikkelissä peliä on lähdetty rakentamaan ohramaltaiden lisäksi myös vehnä- ja luomusavumaltaiden varaan Columbuksen, Cascaden ja Chinookin tuodessa matkaan hieman jenkkilisää. 

---

Rusehtava, tummankeltainen olut uhkaa kuohua pienestä lasista ulos. Syy on toki kaatajassa, mutta kovin vähäinen ei vaahtopääkään ole. Tuoksu leipäisen maltainen, pähkinäisen kuiva ja hivenen mausteinen. Kuivattua hedelmää on hieman, samoin kevyttä sitrusaromia. Aika tasapaksu, joskin toimiva.

Maultaan kohtalaisen hyvä, mutta ehkä vähän ohut. Miedon leipäistä mallasta, rusehtavaa hedelmäisyyttä ja lopussa kuivaksi kääntyvää, pähkinää ja ehkä kevyttä mausteisuuttakin tarjoilevaa, yrttisen sitrusvivahteista tunnelmaa. Alku on varsin vahva, loppu jää hieman vaimeaksi ja kokonaisuus sitä myöten vajaaksi. Ihan hyvä maitokauppabrown ja sinällään monikäyttöinenkin, jos vaan tykkää.

Tuomio: Tasapaksu, virheetön mutta hieman kesy Brown Ale. Mutta näinhän ne aina pääsääntöisesti...

---

Marsalkka Golden Ale (Suodattamaton)

Golden Ale / 4,6% / Pisteet: 34/50

Jokin aika sitten pohdiskelinkin, ettenpä ole Marsalkkan kultaista alea hyllyssä hetkeen nähnytkään ja tuote lienee ollut telakalla jo jonkin aikaa. Se kuitenkin tekee nyt paluun entistä ehompana, oluttermeissä suodattamattomana siis. Tervetullut uudistus. Alusta loppuun luomua, humalina Chinook, Target ja Cascade, rungossa Cara Palee ja Pale Alee… Omaan suuhun maistuva ja ehkä esittelyn tasapainoisin.

---

Tummahkon keltainen, samea ja keskirunsaan vaahdon ylleen muodostava. Tuoksultaan vaalean maltainen, kevyesti ranskanleipää antava ja sopuisan hedelmäinen. Aika pehmeä, mutta toimiva tunnelma.

Mausta löytyy tuoksun tapaan pehmyttä, vaaleaa ja hivenen leipäistä maltaisuutta niinikään vaalean hedelmäisyyden sävyttämänä. Mukana on myös mukava sitruksinen vivahde, joka sulautuu lopussa sopivaan katkeruuteen. Oluen olemus on mukavan pehmyt, suussa osiltaan jopa kuohkea. Silti kokonaisuus on toimivan kevyt, miellyttävä.

Tuomio: Miellyttävä tuttavuus, joka muistikuviin peilaten saa etua suodattamattomuudestaan. On hyvä.

---

Pirkka Parhaat Amber Ale Juhlaolut

Amber Ale / 4,7% / Pisteet: 36/50

Mutta kuten vanha fraasi kuuluu: ”Ole tarkka, ota Pirkka”. Saimaan Juomatehtaan K-ryhmälle räätälöimä juhlaolut putsasi nimittäin pöydän panimon tölkkioluiden mittelössä. Jälkilähetyksenä saapunut Amber Ale on humaloitu Columbuksella, Cascadella, Chinookilla, Citralla ja Mosaicilla. Kesko on siis teettänyt pienpanimolla rehdin, niin paperilla kuin lasissakin vakuuttavan brändioluen. Ja vaikkei hintakaan paha ole, on leikkiin lähdetty selvästi enemmälti laatu kuin hinta edellä, mitä ei aiemmista duopolin Rainbow-, EuroShopper- tai Pirkka-oluista ole voinut sanoa. Toivotaan tälle kehitykselle jatkoa. 

Pirkka Parhaat Amber Ale juhlistaa Pirkka-tuoteperheen 30-vuotistaivalta ja levikkiä näkyy olevan jo varsin mukavasti. Tätä mää näistä hakiisin.

---

Punertavan oranssi, kauniisti vaahtoava ja samea olut. Tuoksultaan se on mainio. Monipuolinen tropiikin kirjo esittäytyy sitruksisen, greippisyyteen ja appelsiininkuorimaisuuteen kääntyvän otteen ollessa vahvassa roolissa. Yleistä hedelmäisyyttä, vaaleaa maltaisuutta hyvin raikkaassa, tasapainoisessa ja pirteässä paketissa.

Myös maku toimii. Mallaskuu pääsee hieman esittäytymään kevyen punertavana tunnelmanluojana. Katseet kääntyvät kuitenkin heti alussa suuhun nousevaan greipin ja havuisuuden liittoon, joka piteydellään antaa kokonaisuudelle hyvät lähtökohdat. Jälkipuoli on sopivan katkera, greippisen pureva ja raikas. Oluesta löytyy myös hyvänluonteista pensasmaisuutta, vaaleaa hedelmäisyyttä ja lopussa hienoista mausteisuuttakin. Runsasmakuinen, vakuuttava ja toimiva paketti.

Tuomio: Laadukas, sopivasti potkiva ja runsasmakuinen juhlaolut esiintyy kaupan hyllyssä edukseen.

---