Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij F. Boon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij F. Boon. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. marraskuuta 2019

Oud Beersel Oude Geuze Barrel Selection Oude Pijpen 2017

Oud Beersel Oude Geuze Barrel Selection Oude Pijpen 2017
Tämänkertainen Oud Beerselin perustuotetta ”erikoisempi” Oude Geuze nojaa omintakeisuudessaan tarkkaan tynnyrivalintaan. Oude Pijpen on näet majaillut 650-litraisissa, aiemmin portviinien rahtaamiseen käytetyissä tammitynnyreissä, joiden ikähaarukka ulottuu välille 60-120 vuotta.

Vahva viinilasti tuotiin maahan yleensä joko Antwerpenin tai Brysselin satamien kautta. ”Putkiksi” kutsutut tammitynnyrit ovat sittemmin päätyneet lambicvalmistajien käsiin ja kulkeneet paikoin myös panimolta toiselle – 1900-luvullahan fuusiot, alasajot ja muut monipäistä valmistajajoukkoa tiivistäneet tapahtumat olivat todella yleisiä. Lambicia näissä iäkkäissä tynnyreissä on kypsytelty jo jopa vuosikymmenten ajan. Erikoista tai ei, on Oude Pijpenin 2017 vuosikerta kerrassaan hekumallinen nautintojuoma, johon ihastuu jo ensinuuhkaisulla, huulten kostuttamisesta nyt puhumattakaan.
Oude pijpen are old barrels of 650 liter that are used for lambic for generations. The barrels were used to transport Port wine by boat to Belgium and were purchased by lambic breweries. These barrels are between 60 an 120 years old and give a character of old wood combined with expressive flavours of traditional lambic. 
Oud Beersel Oude Geuze Barrel Selection Oude Pijpen 2017
Samea, kevyesti oranssisen keltainen ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksu on hieno. Hyvin tyylikäs, sopivan kirpakka, omenainen, kuiva ja vaalean viinimäinen. Tamminen kaiku on kaunis, kokonaisuus vaaleista väreistään huolimatta punaviinimäistä lämpöä antava, hivenen mausteinen, kuivatun yrttinen, hennon etikkainenkin. Sopivan funky, monipuolinen ja aromeiltaan kerrassaan upea.

Maku. Se on kohdillaan. Erittäin elegantti, runsaasti viinimäisiä vihjeitä antava, hyvin tammista kotiaan korostava ja happamuuden sekä kirpeyden kanssa tasapainottelussa täydellisesti onnistuva kokonaisuus. Viheromenainen, kuivan valkoviinimäinen, varsin kuiva ja kieltä kipristävän kirpakka. Tasapaino on käsin kosketeltavaa. Todella kaunista, tyylikästä sekä siitä huolimatta runsasta ja viettelevän syväjuonteista.

Pisteet: 41/50

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Boon 2-Year Unblended Oude Lambiek


Dark Starin jenkkijuomaa tapaillessani huomasin pöydässä edesmenneiden Belgeviikkojen juomalistan. Trendityylejä tarjoilleet belgipanimot eivät tässä vaiheessa hirveästi innostaneet, mutta hanalistan puolella piti ihan tarkentaa katsettaan.  Seinälle kirjaillun tankkikirjon vilkaisu kuitenkin paljasti, ettei esimerkiksi Caractère Rougesta ollut enää tippaakaan jäljellä, mutta monien loppuneiden rinnalla sinnitteli vielä kovasti kutsuva boonilainen. Sekoittamaton, yhdestä tynnyristä valutettu, kaksi vuotta kypsynyt Oude Lambiek. Sitä kiitos!

Sekoittaminenhan ei sinällään ole lambikien kohdalla huono asia. Eri erien hallittu yhteensaattaminen näet tasapainottaa makumaailmaa, sillä nuori lambik mahdollistaa käymisen jatkumon ja hiilihapot, pidempään kypsynyt osanen taas takaa kypsyneiden makujan vivahteikkaamman kirjon ja elegantin lopputuleman. Siksipä oikeastaan yllätyin, kuinka tasapainoinen olut tämä kaksivuotias natu-Lambik (anteeksi hätäisesti lisäämäni etuliite) oikeastaan olikaan. Ei toki huippuunsa hioutunut suoritus, mutta taattua Boonin laatua joka tapauksessa.

Boon 2-Year Unblended Oude Lambiek
Sameankeltainen, käytännössä vaahdoton ja lähestulkoon stilli lambik. Tuoksu enteilee hyvää. Se on hyvin kuiva, happaman omenainen, kirpeän rypäleinen ja valkoviinin vivahteisen tamminen. Yllättävän vivahteikas ja kuivuudesta huolimatta hedelmäinenkin. Vaalean hedelmäinen. Happamahkon vaalean hedelmäinen. Todella hieno ja arvokas aromi.

Maku... on myös hyvä, muttei aivan tuoksun mittoihin yltävä. Koristeomenainen happamuus värittää palettia, josta löytyy vaaleita tammen sävyjä, kuivan valkoviinin kirpeää hedelmäisyyttä sekä loppua tasoittavaa vehnän pyöreyttä. Ja johtuuko tynnyristä vaiko mistä, mutta ripaus vaniljaakin leijuu taustalla.

Kokonaisuus on yllättävänkin tasapainoinen, makuhermoa kutkutteleva, joskin siitä huomaa, ettei sitä kulmia hiovaa ja ehkä syvyyttäkin tuovaa sekoittelua ole tehty. Sitikin: yksi maistamisen arvoinen Boon lisää.

Pisteet: 37/50

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Oodi Geuzelle, osa 3: Dekoninck (Oude) Gueuze & Moriau Oude Geuze Vieille

Dekoninck ja Moriau, kaksi Frank Boonin suojiinsa ottamaa, jo sammunutta lambic-brändiä. Boon on tosiaan eräänlainen lajin kantava voima, joka on yhteistyön ja apunsa voimin edesauttanut pienempien pinnalla pysymistä perustamisensa jälkeen. Se myös jatkaa kahden jo tiensä päättäneen lambicvalmistajan oluiden matkaa, mikä on minusta varsin kunnioitettavaa ja yrityksestä maalautuneeseen mielikuvaan sopivaa.

Geuze #6:

Dekoninck (Oude) Gueuze

De Koninck & Gebroeders, Dworp / Brouwerij F. Boon, Lembeek

6,0%

Dekoninckin toiminta loppui usean muun panimon kohtaloksi koituneen 70-luvun lopulla. Vuoteen 1977 päättyvän tarinan jälkeen Dekoninck Gueuze ja Kriek jatkoivat tarinaansa Brouwerij De Neven toimesta, kunnes Brouwerij Boon otti ne siipiensä suojiin heti tuotantonsa alkuvaiheilla vuonna 1992.

Liekö tämä sattumaa vai ei, sillä vuotta aikaisemmin De Neven omistajuus siirtyi Frank Boonin isosedän, lagermies Raymond Boonin aiemmin toimaroiman Interbrewin (myöhemmin InBev) huostaan. Tuo tarinahan päättyy lopulta odotetun surullisesti eli De Neven toiminta ajettiin alas 1994 Interbrewn jatkaessa maailman valloitusta ja kasvua kohti nykyistä olomuotoaan: Anheuser-Busch InBev'tä, maailman suurinta panimoyhtiötä.

Lambicalueella etäisyydet pysyvät melko maltillisina ja tänä päivänä Dekoninckin nimeä kantavat perinneoluet valmistuvat vain noin kymmenen kilometrin päässä alkuperäisiltä sijoilta - tois puol jokke kuitenniin.

Dekoninck (Oude) Gueuz
Oranssihtava, samea ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksu on tallimainen, hieman lääkemäinen ja viheromenaisen hapan. Taustalta löytyy tammea, vaaleaa hedelmää ja yrttiä. Ihan jees, ei ehkä kaikkein kutsuvin aromi kuitenkaan.

Maku on samaa tasoa, ihan jees. Viheromenaa, mukavaa tallifunkkia, vaaleaa rypälemäisyyttä mutta myös tuoksuakin kalvannutta lääkemäistä tunkkaisuutta. Voimakasta se ei ole, mutta oman piirteensä se tunnelman kumminkin heijastaa.

Pienikuplaiset hiilihapot ovat melko miedolla tasolla, mikä osaltaan mahdollistaa tälle geuzelle mukavan pyöreän, joskin kokonaisuutta turhaksi tasapaksumpaan suuntaan vievän suutuntuman. Makua ja luonnetta ei ole riittävästi, jotta tuo saataisiin hyödynnettyä.

Ihan OK, mutten tätä ehkä ensimmäisenä vaihtoehtona geuzejen joukosta lasiini valitsisi.

Pisteet: 32/50

---

Geuze #7:

Moriau Oude Geuze Vieille

Brasserie Moriau, Sint-Pieters-Leeuw / Brouwerij F. Boon, Lembeek

7,0%

Moriau on sadan vuoden historiallaan ihan kohtalaisen pitkän linjan tekijä lambicsekoittajien keskuudessa. Johannes Moriaun vuonna 1880 perustama yritys siirtyi ajan mittaan isältä pojalle ja sen johdossa ehti täyden vuosisadan aikana vaikuttamaan neljä Moriau sukupolvea. Sekoittamo sulki ovensa vuonna 1981. Syy oli sama kuin monien muidenkin 1960-luvun jälkeen pillit pussiin pistäneiden toimijoiden kohdalla: lambicin suosiota söi niin markkinat vallanneen Pilsin kuin makeiden virvoistusjuomien ja sekoitusten kasvava kysyntä.

Moriaun tarina ei vielä kuitenkaan tyystin tähän tyssännyt, vaan sekoittelua jatkettiin reilun kymmenen vuoden ajan sekotustarpeita aiemmin toimittaneen De Neven huomassa. De Neve kuitenkin kuopattiin sen omistaneen Belle Vuen yhdistyessä osaksi Interbrew-konsernia, mikä tiesi Moriaun fyysisen läsnäolon loppumista. Boon teki kuitenkin kulttuuriteon ja jatkoi Moriaun tarinaa tästä eteenpäin, aivan kuten saman kohtalon kokeneen Dekonckin kohdallakin.

Panimonsa alasajon jälkeen Moriaun suku piti myös Herbeg Moriau –nimistä kahvilaa, mitä myös edelleen jatkunut lambicin valmistus De Nevellä ja Boonilla palveli. Kahvilan kuitenkin lopetettiin vuonna 2013.

Irrallisena nippelitietona kerrottakoon, että Moriaun vanhaa panimorakennusta asutti myöhemmässä vaiheessa Bernard Leboucq'n peustama St. Peter's Brewery. Leboucqhan tunnetaan nykyisin toisena Brasserie De La Sennen perustajista. Ei tällä mitään tekemistä nyt esiteltävän oluen kanssa ole, mutta tulipahan sekin nyt tietoon saatettua.

Moriau Oude Geuze Vieille
Moriau Geuzen runkona toimii kaksi vuotta kypsynyt lambic, jonka joukkoon lisätään juuri ennen pullotusta pieni määrä nuorta, käymistä vielä jatkavaa lambicia. Nuori lambic näet sisältää käymiskelposia sokereita, joiden käymisen myötä pullote saa siihen kuuluvat hiilihapponsa.

---

Kaunis, aprikoosisen keltainen, syväsävyinen ja pienikuplaisen, todella pehmeän ja kestävän vaahdon kruunaama olut.

Tuoksu on kirpeän hedelmäinen, vaalea, kuivan olkinen, hennon tallimainen, viheromenainen ja kuivan valkoviinimäinen. Hieman nahkean hikinen taustatuntu, eli rehtiä ja toimivaa tavaraa.

Maku on hyvä. Perustoimiva geuze, ei paras, mutta sellainen, minkä mieluusti lasiinsa ottaisi. Viheromenaista kirpeyttä, kuivaa valkoviiniä, vaalean kirpeää hedelmää ja hikistä tallia, mutta myös tunnelmaa pehmentävää pyöreyttä. Lopussa on aika napakkaa sitrus-omena-viinietikka -happamuutta, joka kyllä toimii rauhallisemman alun jälkeen hienosti.

Pisteet: 37/50