Mökin aarteita: Maku Imperial Stout 2016

Maku Imperial Stout 2016

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 8,5
• Panimo: Maku Brewing, Tuusula, Suomi

Ihmisten välttely vei meidät menneeksi viikonlopuksi mökkimaisemiin herättelemään piilopirttiä kevätaikaan hiljaisen talven jäljiltä. Kauaksi kotoa ei tällä menettelyllä päädytty, mutta kaivattua lisärauhaa ja hiljaisuutta tarjoutui senkin edestä. Mökin jääkaapista löytyi myös mieluisa yllätys, jonka olemassaolon onnistun näemmä jokaisen maaseutuvisiitin jälkeen unohtamaan: ylähyllyn perukoilla odotteli nimittäin jo muutaman vuoden aikaa kuluttanut Maku Imperial Stout.

Tuusulalaisten Imperial Stout taisi aikanaan jäädä minulta kokonaan maistamatta. Tämän yhden törpön tulin kuitenkin ostaneeksi, mutta muistelisin ettei olut ainakaan tuoreeltaan ylettömän innostavia arvioita osakseen saanut. Kehnoksi en sitä käsittänyt, mutten myöskään suurta suitsutusta muista kuulleeni. No, tölkki jäikin odottelemaan aikoja parempia, kun sen korkkaus lykkääntyi lykkääntymistään. Jossain vaiheessa se päätyi keskisuomalaisiin mökkimaisemiin rentoutumaan. Talvisin tyhjillään oleva loma-asunto edesauttoi aikajanan venymistä, mutta vihdoin koitti aika totuuden selvittämisen.

Oluthan tuli Alkoihin joskus vuoden 2016 lopulla ja oman kappaleeni parasta ennen -päivämäärä on määritetty elokuun 2017 loppuun (080817). Ikää oluelle kertyy tämän myötä noin kolme ja puoli vuotta. 8,5-prosenttisen impin esittelyteksti enteili suoranaista paahdepommia runsaammin suklaan ja kypsän hedelmäisyyden maailmoihin sukeltavaa kokemusta ja sellaiseksi se hyvin pitkälti osoittautuikin. Vaikka suutuntuma aikalailla vahvuuttansa tunnustikin, oli yleinen olemus miellyttävän pehmyen oloinen ja olut tuli hörpittyä hyvillä mielin jäiden kumistessa viereisellä selällä pitkälle pimenevään iltaan.

Maku Imperial Stout 2016

Maku Imperial Stout 2016

Tummanpuhuva olut beigellä, kovin runsaaksi kohoavalla ja kestävällä vaahdolla. Todella kestävällä. Tuoksu on hyvin paahtunut, runsaan suklainen ja hieman limppuinen. Ei valittamisen sijaa. Varsin vakuuttavaa.

Maku on tuoksua syvemmälle luotaava, muhkeampi ja kaikin puolin mainio. Tumma suklaisuus on selvässä johtoroolissa runsaan paahteisuuden tukiessa tanakasti sen edesottamuksia. Lämpö nostaa esiin tummaa, kypsää hedelmäisyyttä, mikä siirtää alkuun läsnäollutta kuivuutta sivummalle. Yllättävän meheväksi tuo kypsä hedelmälisä oluen tekee, vaikka maussa sen vaikutus aika hentoiseksi jää. Ripaus lakritsia, kohtalaisen pureva lopetus, joka jatkuu suklaiseen ja kevyen kahviseen jälkimakuun saakka.

Onpas tasapainoista, runsasmakuista ja miellyttävää sisältöä lasiin. Suutuntuma jää ehkä hieman keskirunsasta paksummaksi, ei lajin muhkeinta antia todentavaksi, mutta vastaa vahvuutensa vaatimuksiin riittävällä otteella. Varsinainen ”löytö” mökkijääkaapista!

Pisteet: 39/50

Cool Head Haziness

Cool Head Haziness

• Tyyli: New England IPA
• Alk.%: 5,5
• Panimo: Cool Head Brew, Tuusula, Suomi 

Haziness is our Session IPA showcasing Galaxy, Vic Secret and Nelson Sauvin hops. We get a lot of refreshing ripe pineapple, pine and grapefruit peel from this one. Store cold, don't age, drink fresh!

Cool Headin sameat kauppa-IPAt ovat kolahdelleet makuhermoon varsin hyvällä prosentilla ja samaa linjaa jatkaa myös tämä siniviolettietikettinen Haziness. Galaxyn, Vic Secretin ja Nelson Sauvinin mentoroima olut tarjoileekin varsin hedelmäisen ja aromirikkaan elämyksen, jollaisia löytyy tänä päivänä muutenkin runsain mitoin ja jollaisia nautiskelee tänä päivänä mieluusti runsain mitoin. Toimivaa mehuttelua siis.

Cool Head Haziness

Samea, vaalean hedelmäinen ja kaunisvaahtoinen ilmestys. Aromaattinen tuoksu allekirjoittaa ulkonäön vaatimukset rutiinilla. Tropiikin hedelmää puskee esiin hyvin ja hyvin mehumaisessa, sitruksisen pirteässä muodossa. Greipin kuorta, perkeleen havuja ja mangomaisia menoja.

Ja makuhan jatkaa siitä mihin tuoksu meidät johdatteli. Melko mangomaisen, ananaksisen ja aprikoosisen mehukas, reilusti sitruksen kuorta ja kourallisen havuja mukaan saava maailma toimii vallan mainiosti. Aukoton, runsas ja mehevä. Kelpaa nykyään ruokakaupassa asioida, kun tuoreita hedelmiä löytyy myös olutosastolta.

Pisteet: 38/50

ETKO Mix and Match

ETKO Mix and Match

• Tyyli: New England IPA
• Alk.%: 5,5
• Panimo: ETKO Brewing, Helsinki, Suomi

A mixtape of the hottest hops and different yeast strains! Bright, citrusy juice bomb full of tropical fruits, combined with smooth mouthfeel and a pleasant dry finish.

ETKOn tekemiset ovat kiehtoneet aina alusta alkaen, mutta vastaan on tullut lähes yksinomaan panimon sour-linjaa. Sekin on varmasti ihan kuranttia kamaa ja lähinnä kehuja olen niistä kuullutkin, mutta mieleni on halajannut enemmänkin humalavetoista leikittelyä. Paavolasta – ja sittemmin myös Palokasta – löytynyt Mix and Match lopulta täytti tämän tarpeen ja tekikin sen varsin toimivalla tavalla.

MaM on varsin hienolla etiketillä varustettu New England IPA. 5,5-prosenttisena, kauralla ja vehnällä höystettynä se tarjoilee varsin sulavaa suutuntumaa Galaxyn, Nelson Sauvinin ja Citran hedelmälatausta vasten. Aikas makoisaa. Jahka oma souryliannostus vähän tasaantuu, lähtenee myös noita värikkäällä kirjolla vastaan tulleita surrejakin testiin.

ETKO Mix and Match

Hyvin samea, mehumainen ja kevyen vaahdon nostava, likaisenkeltainen olut. Tuoksu on hyvin trooppinen, täynnä hedelmää, jota sitruksisuus johtaa. Mehukas, mutta myös hieman pidättäytyvä.

Maku avautuu enemmän ja sukeltaa suoraan tropiikin hedelmäkoriin. Sitrusta on, mutta niin on myös aprikoosia, mangoa, ananasta, papaijaa ja vaikka mitä. Ei niinkään leijailevan aromaattinen, vaan hieman raskaamman hedelmälihaisa, mehevämpi kokonaisuus. Katkeruutta on melko niukasti, mutta loppuun saadaan kuitenkin tarpeellinen näykkäys. Tämä on sitä Etkoa, mitä olen metsästellyt.

Pisteet: 37/50

Brewski Didn't We Just Become Best Friends?

Brewski Didn't We Just Become Best Friends?

Brewski Didn't We Just Become Best Friends?

• Tyyli: Session NEIPA
• Alk.%: 4,2
• Panimo: Brewski, Helsingborg, Ruotsi

Brewskin 4,2-prosenttinen Session IPA lähti mukaan Paavolasta ihan jo pelkän etikettinsä vuoksi. Niin, ja onhan tuo kapea ja kullitettu purkkikin sopivan erottuva perustölkkien rivistössä. Panimon tekemisethän toki tiedetään laadukkaiksi jo entuudestaan, joten siinä mielessä tätä etikettishoppailua sai harjoittaa levollisin mielin.

Tölkki kertoo oluen rungosta löytyvän viljaksikin suomennettujen ohramaltaiden lisäksi myös vehnää, kauraa ja ruista. Sen syvempiä speksejä en oluesta onnistunut kuitenkaan kaivelemaan, mutta ennakko-odotukset suht sameasta ja trooppisen kylläisestä, silti prosentteihin suhteutetusta keveydestä osuivat aika hyvin kohdilleen. Jälleen kerran ”peruskeskaria” kepeämpi, makuhermoja kutitteleva humalanautinto alati pitenevän listan jatkoksi.

Brewski Didn't We Just Become Best Friends?

Vaaleankeltainen ja varsin samea olut näppärällä vaahdolla. Kivalta näyttää. Tuoksu on hyvin sitrusvetoinen, vaaleaa trooppisuuttakin antava, ananasta, mangoa ja muuta kivaa tarjoava. Suht runsas ja odotetun aromaattinen veto.

Maku on tuoksua mehukkaampi ja vähän hedelmäisen karheakin. Tropiikkiin sukelletaan sitrukset edellä, muiden värien tullessa tuoksun ananaksista, mangoista ja sensellaisista. Suht napakasta lopusta löytyy myös hieman yrttistä särmää ja aika kuivaksi kokonaisuus tuntuu vedetyn vaikka mehukkaaltakin hedelmäisyyksissään tuntuu. Raikas, aromaattinen ja hienosti uppoava kokonaisuus.

Pisteet: 37/50