Kesän olutvinkit!

Kesähommia ja hyviä oluita...

Kesälomakausi puskee jo päälle ja osa kansasta on nauttinut tuosta vapauttavasta tunteesta jo juhannuksen tienoilta lähtien. Mökkeily, työleiri pihapuutarhassa ja yleinen oleminen kuuluvat olennaisena osana aurinkoisten kesäpäivien loputtoman vapaa-ajan aktiviteetteihin, mutta myös nestetasapainosta on syytä pitää huolta. Erinäiset virvoitusjuomat ovat tuttu näky lomalaisen päivärutiineissa ja oma paikkansa tässä ketjussa on myös jaloilla mallasjuomilla.

Olutkellarin oma kesäolut-portfolio ei ole tyylikirjoltaan läheskään kaikenkattava saati jokaisen makuaistia huomioiva, vaan se rakentuu sellaisten oluiden varaan, joita aion itse kesän mittaan mökkimaisemissa, kotipihan biergartenissa ja kesäaskareiden ohessa nautiskella. Muutama mukaan nostettu olut on jo kevään aikana vakiinnuttanut paikkansa jääkaapin oluthyllyltä ja listaa on täydennetty jokusella rennolla kesään sopivalla juomalla.

Yhtenä kriteerinä on myös helpohko saatavuus eli oluet kuuluvat omien lähimarkettieni ja –Alkojeni valikoimiin. Lisälaveutta kesävinkkeihin voi hakea Jaskan listauksesta, jossa pureudutaan myös oluiden gastronomisiin käyttötilanteisiin. Tässä taasen Olutkellarin valinnat:

Grillin ääreen

HIISI Lempo

Gose / 2,8% / HIISI, Jyväskylä

HIISIn kevyttä, mutta runsasmakuista Gosea voidaan jo tässä vaiheessa grillikautta tituleerata kenties osuvimmaksi grillimestarin voitelijaksi. Mineraalinen, sitrusvivahteinen ja virkistävä olut on kaikessa harmittomuudessaan mitä parhain kumppani kuuman kesäpäivän tunnelmiin ja löytää luontevasti paikkansa myös grillin antimien sekä kasvispohjaisten pitopöydän antimien rinnalta. Erittäin monikäyttöinen ja miellyttävän makuinen kesäolut. Lempo on kaiken lisäksi myös gluteeniton.

Suloisen hapanta ja marjaisaa

The Flying Dutchman Tight Lipped Dry Humored Why So Serious Nordic Berry Sour

Sour Ale / 4,5% /  The Flying Dutchman Nomad Brewing Company, Vantaa

(Valmistettu De Proefilla Belgiassa)

Flip flopit ja kick offit. Hapanoluiden ja marjamaustettujen mallasjuomien tarjonta on paikoin hyvin vaihtelevaa, mutta pääsääntöisesti hyviä vaihtoehtoja on tarjolla on useita. Melko tuoreeltaan vastaan tullut Flying Dutchmanin punakka Nordic Berry Sour on kauppakirjon selvästi paremmasta päästä oleva ja käsittääkseni kohtalaisen hyvällä saatavuudellakin varustettu olut. Mustikkaa, pihlajanmarjaa ja puolukkaa tässä nimenomaisessa järjestyksessä esittelevä, sopivan hapan olut on täynnä kesäisiä makuja ja tyynnyttää maistajansa liian hektiseksi äityneen päiväohjelman kurimuksessa.

Hapanta halajavien kannattaa tutkiskella myös mm. mahdollisesti eteen sattuvien Cool Head Brewin ja Beer Bliotekin kauppatarjontaa.

Napakka janonsammuttaja

Sonnisaari Pils

Pilsener / 4,7% / Sonnisaari, Oulu

Sonnisaari hoitaa hommansa tyylillä ja etenkin kauppavalikoimista löytyvä kuivahumaloitu Pils on noussut arvoon arvaamattomaan. Laadukas pienpanimopils on paitsi virkistävä, myös sonnisaarimaisesti pureva, humalan suloista aromikkuutta unohtamatta. Ei liian fancy, vaan ihailtavan suoraviivainen olut rehdillä otteella. Saa istuttaa myös pitopöytään eikä kalpene Lempolle grillipuuhienkaan ohessa. Sonnisaaren Pilsissä maistuu kesäpäivä mökkilaiturin nokassa, mutta menee heittämällä urbaanimmassakin ympäristössä vaikka puistopiknikin tai mölkyn lomassa.

Ja siitä kesäpäivän mausta puheenollen...

Stadin Koivunmahla Lager

Koivunmahlalla maustettu lager / 4,5% / Stadin Panimo, Helsinki

Lisää lageria koneeseen. Stadin kesäinen uutuus suuntaa sonnisaarelaisen lagerin kanssa eri poluille, auringonvaloa halkovan koivikon katveeseen. Kevyt ja vaalea lager kantaa matkassaan nestemäistä koivikon tunnelmaa ja on kokonaisuutena kiehtovan tunnelmallinen kesäkauden valinta. Kannattaa kokeilla.

Koivunmahla Lagerin sielunkumppaniksi voidaan laskea hieman purevampi Vakka-Suomen Panimon nokkosella maustettu Nokkospils.

Aurinkoinen APA on just hyvä

Linden American Pale Ale

American Pale Ale / 4,7% / Linden Brewery, Rauma

Raumalaispanimon kauppavahvuinen American Pale Ale erottuu runsaasta tarjonnasta edukseen ja ihastuttaa odotuksia runsaamman, silti miellyttävän virkistävän tuntumansa puolesta. Magnum raivaa tietä katkeropuolella muodikkaan Mosaicin vastatessa piristävästä aromimaailmasta. Monikäyttöinen APA kruunaa salaattipöydän vaaleammat grilliherkut, mutta menestyy myös ruokapöydän ulkopuolella. Vaikkapa rantasaunan terasilla.

Paluu saksalaisten perusasioiden äärelle

Hacker-Pschorr Munich Gold

Helles / 5,5% / Paulaner Brauerei (Schörghuber), Saksa

Lagersuositukset jatkuvat. Saksalaiset taitavat tavaramerkkinsä ihailtavalla varmuudella ja vaikkei Hacker-Pschorrinkaan kohdalla mistään pienestä nyrkkipajasta voida puhua, osuu Mynssenin kulta suoraan makuhermoon. Puhdaslinjainen ja vaalea laatulager tarjoaa hyvän kattauksen pohjahiivaolut-maailman perusasioita. Tältä sen vaalean peruslagerin pitäisi maistua… Nautintavinkkejä tokko tarvitsee antaa, mutta rauhallinen ruohoalue puun varjossa on takuuvarma spotti. Ja jos lasiin malttaa kaataa, niin aina parempi.

Sahdinkorvike, vehnähörhön välipala

Honkavuoren Heili

Hefeweizen / 6,6% / Panimo Honkavuori, Joensuu

Koska sahdin saatavuus Suomen sahtisydämen ulkopuolella on haastavaa, on ajateltava luovasti. Honkavuoren paikoin kulttimainetta nauttiva Heilikin on Alkon valikoimissa erikoiserän muodossa, mutta eiköhän siitä kesän ajaksi iloa kuitenkin riitä. Kevyen tumma, monipuolinen ja runsasmakuinen vehnäolut väläyttelee paikoin jopa sahtimaisia piirteitä, mutta tarjoaa vastapainoksi myös sitrusvivahteisempaa puolta. Tietty ne perinteiset saksahefetkin kesään kuuluvat, mutta tämän honkavuorelaisen kohdalla kannattaa käyttää rajattu tilaisuus hyödyksi!

Hei, paappa RIPA!

Cool Head Copacabana

India Pale Ale / 7,0% / Cool Head Brew, Tuusula

Sitten päästäänkin jo listan puravampaan päähän. Ja mitäpä ne ruishullun nostot ilman rukiista vaihtoehtoa olisivatkaan. Tuusulalaispanimo tuli mainittua jo happamankirpeiden makujen yhteydessä, mutta sen rantatunnelmiin nimellään virittävä Copacabana ansaitsee myös paikkansa auringossa. Lähes kirjaimellisesti (koska olutta ei kannata lasissakaan altistaa auringonvalolle).

Cobacabana on rennolla kädellä humaloitu (> 100 IBU) olut, jonka makumaailmaa tahdittaa Citran ja Columbuksen ohella rungon rukiinen vivahde. Tuusulalainen rantojenkunkku onkin humalaherkkujen hieman – muttei turhan – ryhdikkäämpää päätä, joka ei jätä kylmäksi illan jo hieman hämärtyessäkään.

*Tsäh!*

HIISI Pecko

India Pale Ale / 6,3% / HIISI, Jyväskylä

No sehän on HIISIn Pecko, tuttu suosikki jo viime kesältä. Alkon vakiovalikoman kotimainen helmi tarjoaa perus-IPA-kirjoon hyvää twistiä brettanomyces-hiivakannan tuoman funkyn tallimaisuuden muodossa ja osuu aromaattisuutensa myötä nappiin piknik-, nyyttäri- tai muuta yhdessä oleskelua ajateltaessa. Peckon jälkeen onkin sitten hyvä jatkaa iltaa Orvalin parissa.

Kunnon IPA!

Magic Rock Cannonball

India Pale Ale / 7,4% / Magic Rock Brewing, Englanti

No viimein! Kolmas IPA onkin sitten ihan rehtiä itteensä. Sameanlainen nektari on pakattu vieläpä kätevään tölkkimuotoon ja kulkee näppärästi mukana paikkaan jos toiseenkin. Vakuuttava humalakirjo pitää sisällään Amarilloa, Centennialia, Citraa, Columbusta, Magnumia ja Simcoeta, eikä tämä varmasti jää huomaamatta. Suloisen katkera, runsaan aromaattinen ja sellainen satavarma viis kautta viis –olut. Hintakin on Alkossa nelisen euroa per purkki eli hinta-laatusuhde kohtaa nykymarkkinahintoja tiiratessa aika kivasti.

---

Tajusinpa muuten, ettei kesäolutlistaa voi ilman saisonia tai wittiä koostaa, mutta nyt näin pääsi käymään. Katsotaan löytyisikö tuohon saumaan vielä joku vaihtoehto jossain välissä. Jaskan mainitsema Ruosniemen Lomittaja olisi kieltämättä hyvä ajatus… Myös HIISIn Hati tulee mieleen, mutta witbier-puolella ajatus lyö toistaiseksi tyhjää.

Kahtotaan, mutta näillä etiäpäin enshätään...

Alkon Pienpanimo-oluet 2017

Menetelmät on monet kun pienpanimo-oluita väännetään.
Kuva metsäsuomalainen saunaoluen valmistuspuuhista viime keväältä.

Tietoa Alkon "jokakeväisen" pienpanimotarjoilun antimista alkaa jo hiljalleen herumaan ja lista näyttää vuosi vuodelta vain pitenevän - tai no kahdella tuo määrä on vime vuodesta noussut mutta kuitenkin. Ero parin vuoden takaiseen on selvä, mikä on toki ymmärrettävää ja samalla toivottavaakin, sillä pienpanimoidemme määrä jatkaa samaan aikaan vahvaa kasvuaan. Merkille pantavaa lienee, että jokin aika sitten eri kanavista jo kyllästymiseen asti tuputetut IPAt ovat tällä kertaa pieni, oikeastaan olematon vähemmistö marjaisien makujen valletessa hiljalleen alaa. Marja- ja hedelmätrendihän on ollut tuloillaan jo hetken aikaa, mutta en oikein ole varma, olisiko se rehdimpi IPA-hulluus kuitenkin mieluisampi vitsaus. Riippuu oluesta, riippuu päivästä. Mielenkiintoinen kattaus joka tapauksessa tänäkin vuonna kasassa.

Marjojen lisäksi tarjolla on valmistusmetodeilla kikkailua, viime aikona vähemmän uutuuksia puskeneiden panimoiden ilahduttavaa heräilyä sekä savuisen katkeria tunnelmia. Vielä jokunen vuosi sitten kotimaisin voimin valmistetut belgioluet olivat jonkinlainen harvinaisuus, mutta nyt tahti on muuttunut ja belgivibaa on tarjolla useammankin oluen voimin.

Uusia panimoita nousee helmikuun kattauksen lehtereille tälläkin kertaa Mustan Virran Panimon, Flying Dutchmanin ja Kimito Brewingin muodossa, mutta todelliset Alkon ensiesiintymiset jäävät puuttumaan.Viime vuoden tarjollepanijoista on jäänyt pois Maku Brewing, Teerenpeli, Bryggeri Helsinki ja Stadin Panimo, joiden olisi etukäteen voinut hyvinkin kuvitella olevan juhlissa mukana.

Listaa on ensijulkaisun jälkeen päivitetty hieman ja blogistikollega Tuopillinen on julkaissut myös makukokemuksia osasta kattauksen oluista. Oluet ilmestyvät hyllyyn ja verkkokauppaan maanantaina 6.2!

Juttua päivitetty 29.1.2017 klo 23.30.

Mustan Virran Pistolekors Porter

• 7,0% / Porter
• 6,46€ / 0,33l

Lyhyen taipaleensa aikana monessa mukana ollut savonlinnalaispanimo hyppää mukaan sopuisan runsaalta vaikuttavalla porterillaan. Vähän ehkä odottelin ilmeisen monilta kirkkokahvit väärään kurkkuun kurauttaneen lutherhenkisen Martti Tripelin saapumista valikoimiin, mutta paahteiset sävyt sopivat talveen kieltämättä paremmin. Nimi viitannee Savonlinnassa vaikuttaneen kartanoaatelisen Jöran Olofsson Pistolekorsin sukuun, tai sitten ei.

Suomenlinnan Panimo Zander Stout

• 8,0% / Stout
• 6,07€ / 0,5l

Suomenlinnan "kuhaporter" on jo ns. vanha tuttu eli ollut aiemmin saatavilla ravintolamyynnissä. Kauraa ja aromaattista trendihumalointia lienee tälläkin kertaa tarjolla American Stoutiksikin tituleeratun oluen makukirjossa. Vahvuus näkyy kasvaneen puolisen prosenttia aiemmin kirjatusta (7,5% > 8,0%), mutta kasiprossainen stouttihan se melkeinpä maistuvin on.

Flying Dutchman Flip Flopped White Socked Strong Hopped White IPA

• 5,5% / White IPA
• 4,10€ / 0,33l

Hullu hollantilaisemme on jälleen antanut mielen laukata oluen nimeä pohdiskellessaan. Hauskojahan nämä ovat ja laatukin on ollut kohdillaan, joten mikäs siinä. Maltillisen vahvuinen valko-IPA on saanut Centennialin, Cascaden, Citran ja Equinox puhuttelevan humalapanoksen lisäksi kyytiinsä witbier-tunnelmaa nostattavaa appelsiinin kuorta, korianteria ja katajanmarjoja. Kepeähkö, pirteä ja napakka paketti belgi-IPAn teesein siis luvassa.

Mathildedalin Kyläpanimo Kevät

• 5,5% / Saison
• 4,89€ / 0,33l

Kevyttä saisonia Mathildedalin ruukkikylästä. Olut päästettiin äskettäin irti Seinäjoella Lakeuden Panimojuhlilla, josta omiin korviin kantautui rohkaisevia kehaisuja tämän viherherukkamaustetun kesäjuoman ääreltä. Keskitalvi lienee hitusen haastava julkaisuajankohta tälle, mutta toivotaan että sille saadaan jatkoa keväthankien jo sulaessa leskenlehtien tieltä. Jotenkin kesäinen fiilishän tässä jo valmiiksi tulee.

Hiisillä on taas saunottu.

Hiisi Pirunpelto Kivibock

• 6,5% / Steinbier
• 4,99€ / 0,33l

Hiisillä on taas saunottu kivien kanssa ja lopputulemana on oivallisesti nimetty Pirunpelto Kivibock. Maltaista lagerjuomaa on paikallispanimolta odoteltukin hekumallisen Nikulaattorin jälkeen ja nyt sellainen on sitten saatu. Jyväskyläläisillä on perinteisesti tuotu kevätvalikoimaan panimon rajoja koettelevia, kutkuttavia uutuuksia, jotka on saatu purkkiin vähintäänkin onnistuneella tavalla. Odotukset ovat korkealla tämän tiettävästi Keiton tapaan Harvian kiukaassa kuumennetuilla kiuaskivillä mäskätyn bockin kanssa.

Nokian Keisari One-Off Nunna Belgian Dark Strong Ale

• 8,0% / Belgian Strong Ale
• 3,72€ / 0,33l

Nokian Panimolta ei hetkeen ole uutta tavaraa laajempaan jakeluun saatu, mutta kun sitä sitten tehdään, tehdään se isommin. Sopivan vahva, hyvää vastapainoa panimon kevyemmälle lagerlinjalle antava olut. Kiinnostava uutuus, joka nimensä mukaisesti jäänee kertaeräksi. Äskettäinhän panimo tekaisi pienemmällä koelaitteistollaan oman oluen tamperelaisen Wanhan Postin hanoihin kevyehkön Imperial Stoutin toimiessa tyylinä. Josko Nokialla saataisiin näistä hieman lisäintoa tuotekehittelyyn jatkossakin. Vaikka sitten vain kertaerien muodossa.

Laitilan Savu India Pale Ale

• 5,9% / Savuolut (IPA)
• 3,98€ / 0,33l

Laitilan uutuus herättää kaksijakoista ihmetystä. Vaikka IPA-buumista hieman tuli jupistuakin, on modernin humalainen aatemaailma kaikessa kauneudessaan toimiva ja kannatettava asia - sopivina annoksina nimittäin. Savu sen sijaan kuulostaa vähän tulella leikkimiseltä, enkä ole varma, kuinka se vaalean sitruksisten tunnelmien kanssa toimii. Jännä nähdä, vaikka odotukset vähän pelonsekaiset ovatkin.

Mufloni Doppel-Apfel Weizenbock

• 9,0% / Weizenbock
• 5,98€ / 0,33l

Porissa vastataan ilmoille huutamaani Weizenbockin kaipuuseen jyhkeällä tavalla. Prykmestar Wehnäbock on lajissa ehdoton kotimaisen edustajiston eliittiolut, ainakin mitä yleisesti saatavilla oleviin keitoksiin tulee, mutta kyllähän pieni rotaation mahdollisuus aina kiinnostaisi. Tyylipuhtaasta vehnäelämyksestä ei kuitenkaan liene kyse ainakaan nimen perusteella. Jonkinlainen omenatorttu sieltä lienee tuloillaan. Mielenkiintoista.

Stallhagen Raspberry Stout 

• 6,0% / Stout
• 3,45€ / 0,33l

Ahvenanmaalla on osakeanti saatu onnistuneesti päätökseen ja sen myötä tuoretta vadelmaa keitokseen. Stouttia tällä kertaa ja ajan henki hienosti huomioiden. Maailmalla nimittäin uumoillaan, että marjat tulevat tänä vuonna löytämään tiensä aiempaa vahvemmin myös stoutien ja portereiden maailmaan. En ole varma, innostunko tästä suunnasta, mutta maistellaan nyt ensin.

Iso-Kallan Bière de Garde

• 7,0% / Biere de Garde
• 5,66€ / 0,5l

Iso-Kallan viimekesäinen Olutsatama Biere de Garde paljastui hyvinkin suunmukaiseksi ja nyt tarjolle tuleva lajitoveri on erehdyttävästi samaa vahvuusluokkaa, mikä nostattaa odotuksia entisestään. Toivotaan, ettei reseptiikkaa ole kovin paljoa uudistettu, sillä harva gardelainen on allekirjoittaneella aiemmin osunut. Tämä oli hyvä ellei loistava.

Kallio Brewery & Birra Amiata Madáhàn Tropical Milk IPA

• 7,0% / India Pale Ale
• 5,34€ / 0,33l

Lohjalla toimintaansa käynnistelevän UG Breweryn taustajoukoissa seisova Kallio Brewery on taasen käynyt saapasmaan suunnalla oluentekoreissulla ja sen myötä ulottuvillemme on saatu ilmeisesti laktoosiryyditetty IPA-viritys. Etiketti on kuin kehnolta mongolialaiselta bulkkilagerilta lainattu, mutta toisaalta juuri siksi kiehtova.

Mallaskosken Black Blueberry Wheat

• 6,0% / Wheat Ale
• 4,49€ / 0,33l

Mallakosken kaikki oluttyylit mustiksi tuunaava sarja saa tällä kertaa osakseen myös sinertävää väriä mustikkaisen vehnäoluen muodossa. Sitrusmaista humalaa, mustikkasmoothien tummaa värimaailmaa ja kohtalainen vehnärunko. Ihan kutkuttava ajatus, vaikka marjat mielummin puurooni laittaisinkin. Seinäjoella on jo jonnin aikaa vedetty kohtalaisen rohkeaa linjaa pienerien suhteen ja mukavahan niitä on vähän laajemmallekin saada näytille.

Malmgård Amarillo Tripel

• 9,0% / Tripel
• 5,98€ / 0,5l

Jyhkeää trippeliä tulisi sitten Pernajan kartanomaisemista. Panimon Emmer Tripel on lajissaan hyvin toimiva, mutta ehkä kotimaisten laatupanimoiden kärkijoukkoon kuuluvalta edustajalta olisi voinut jonkin muunkin tyylin ottaa... Vaikka sitten tummempaa belgimaailmaa, mikäli tuolla maailmankolkalla seikkailla halutaan. Tokihan tämä amarilloloitukin teos kiinnostaa ja potentiaalia lienee oman tripelnegistelin lannistamiseen ihan riittämiin.

Ruosniemen Panimo Komissaari Belgi

• 8,5% / Tripel
• 5,32€ / 0,33l

Ehdottelin ruosniemeläisille jokin aika sitten tuhdimpaa Kauppaneuvos-paukkua oluttisleen muodossa, mutta ehkä se jonkinlaisena Eisbockinakin toimisi. Pienpanimokattaukseen saatiin sen sijaan jatkoa syksyiselle Parlamentaarikolle, joka oli vain alkutunnestelua rotevamman Komissaarin edellä. Vahvaa belgimenoa on siis tarjolla ja viime aikoina näissäkin kotimaisille panimoille hieman harvinaisemmissa belgilajeissa on saatu hyviä kokemuksia. Toivotaan tästä jatkoa sille linjalle. Tarkemmaksi tyyliksi osoittautui lopulta Tripel eikä Belgian Strong, jota aluksi epäilin.

Saimaan Brewer's Special Copper Mallet Red Ale

• 5,9% / Amber Ale
• 3,99€ / 0,33l

Mikkelistä on lähdetty liikkeelle punertavin ale-tunnelmin, mikä ainakin omaan korvaan on aina hieman tylsä lähestymistapa. Voimakkaasti humaloiduksi (57 EBU)  tyypitetty olut kuitenkin herättää perusamberia enemmän mielenkiintoa ja nämä Brewer's Special -sarjan vahvemmat tuotteet ovat muutoinkin olleet varsin toimivaa tavaraa. Olut pohjautunee Suomen Kotiolutmestariksi viime vuonna kruunatun Harri Puhakan voitto-olueen, joka vei kotkalaisen kotiolutharrastajan edustamaan Suomea lajin Euroopan mestaruuskisoihin Italiaan. Lisätietoa: Ruokala: Suomen ensimmäinen kotiolutmestari kannustaa: ”Kotioluen valmistus on helppoa ja hauskaa!”

Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Saazer Pils

• 5,7% / Pilsener
• 4,95€ / 0,5l

Yksi etukätiin kiinnostavimmista oluista tulee Uudestakaupungista, jossa etenkin saksalaistyylien osaaminen on kovalla tasolla. Suodattamaton Saazer Pils henkii tsekkioluiden henkeä Saaz-humalan kutkuttavan aromin saattelemana ja vaikuttaa kokonaisuutena hyvinkin toimivalta paketilta. Etiketti kertoo maltaiden olevan valmistettu perinteisellä lattiamallastusmenetelmällä.

Fiskarista saadaan maistuvaa välipalastouttia.

Rekolan Panimo Kaffe Stout

• 5,5% / Milk Stout
• 5,96€ / 0,5l

Juuri erittäin toimivaksi välipalastoutiksi todettu Rekolan kahvinen Kaffe Stout on siis toisen ruukkipanimon panostus kevään odotukseen. Laktoosilla makeutettu milk stout sai hyvää kansalaispalautetta Seinäjoen oluttapahtumassa ja läpäisi kotoisan kotisohvaraadinkin testin esimerkillisesti. Lisää aiheesta arvion muodossa: Rekolan Kaffe Stout.

Lammin Sahti Hippiäinen

• 7,0% / Traditional Ale
• 5,84€ / 0,33l

Lammin Sahdin maanläheiset ja lämmittävät panostukset jokavuotisen pienpanimokattauksen kirjoon ovat toimineet järjestään hävyttömän hyvin. Hippiäinen ei nimestään huolimatta aivan kepeimmästä päästä ole, vaan nostattaa odotuksia koko seitsenprosenttisen karamellimaltaisen, kypsän hedelmäisen ja toffeisen runkonsa myötä.

Kimito Brewing Brown Ale

• 5,6% / Brown Ale
• 4,48€ / 0,33l

Kemiöstä sitten Brown Alea. Ei oma suosikki tyyli, oikeastaan aika kaukanakin siitä, mutta osuessaan varsin toimivaa seuraa ruokakikkailun tai viikonloppuillan viettoon. Kimito Brewingin oluet ovat toimineet varsin hyvin aiemminkin, joten miksipäs ei. Hyvältä kuulostaa nimittäin:  ...keskitäyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, mallasleipäinen, pähkinäinen, kevyen yrttinen, tasapainoinen.

Pyynikin Bourbon Barrel Aged Imperial Stout

• 13,0% / Imperial Stout
• 8,71€ / 0,33l

Kattauksen muhkein vedos tuleekin sitten Tampesteristä, Alkon hyllyillä vähän hiljaisempaa eloa pitäneen Pyynikin Käsityöläispanimon suunnalta. Muhkea Imperial Stout on saanut arvoisensa kodin tynnyristä, mikä luonnollisesti kiinnostaa aina. Pyynikin perus-Imperial Stout oli nimittäin koko viime vuoden puhuttelevin kotimainen olutelämys ja aika kärjessä kokonaiskuvassakin. Tässä on potentiaalia, isosti!

Humalove Dunkler Blaumeister

• 6,8% / Dunkelweizen

"American Dunkelweissea" olisi kiertolaispanimo Humaloven suunnalta tuloillaan eli jonkinlainen jenkkihumaloitu näkemys saksalaisesta, tummemman vehnäisestä osaamisesta. Humaloinnista vastaavat Chinook, Citra, Magnum ja Simcoe. Olut on tällä kertaa valmistettu Belgiassa, Brouwerij Andersin kotiluolassa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa!

Tarkastelussa THL:n Päihdetilastollinen vuosikirja 2016

Suomen virallinen tilasto

Alkoholihaitat ja alkoholinkulutus vähenevät edelleen

Vuonna 2015 yli 15-vuotiaat suomalaiset kuluttivat keskimäärin noin 10,8 litraa sataprosenttista alkoholia. Edelliseen vuoteen verrattuna alkoholinkulutus väheni 3,6 prosenttia. Alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholihaitat ovat olleet laskussa vuodesta 2008. Esimerkiksi alkoholiperäisiin syihin kuolleiden määrä väheni vuonna 2015 edellisvuodesta noin 10 prosentilla.

Näillä sanoilla alkaa THL:n viime viikolla julkistaman Päihdetilastollisen vuosikirjan tiivistelmä. Vuosittaisessa julkaisussa avataan kansalaisten alkoholin ja huumeiden käyttötottumuksia tilastojen valossa, tarkastelun kohdistuessa nyt kalenterivuoteen 2015. Tilastollinen pääviesti on tuttu: alkoholin kulutus ja haitat jatkavat laskuaan, nuorison ollessa tottumustensa suhteen aiempia sukupolvia valveutuneempia. Positiivinen muutos näkyy syntyvän sukupolvi kerrallaan, kohti vapaampaa ilmapiiriä kuljettaessa. Kehityssuunta ja potentiaali on hyvä huomata myös päätöstenteossa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei erotu joukosta (kuin EU-alueen tiukkapipoisimman alkoholilainsäädännön muodossa), vaan sijoittuu jonkinlaisena mittarina pidetyn kokonaiskulutuksen suhteen eurooppalaisen keskitason alapuolelle. Tilastoidussa kulutuksessa (vuosi 2014) Suomi seilaa lähes Italian tuntumassa, Alankomaiden ja Kanadan seurassa. Kulutustasoltaan meitä hieman korkeampia ovat maat kuten Sveitsi ja Australia, perinteisten viini- ja olutmaiden, kuten Ranskan, Saksan, Itävaltan ja Belgian tehdessä jo hieman enemmän eroa "heimoomme" (s. 25).

Tilastoitu kulutus

Alkoholijuomien tilastoitu kulutus laski 3,4% edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen lasku näkyy tilastojen mukaan kaikissa juomaryhmissä, joista vahvinta laskua 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna on havaittavissa väkevien viinien (-9,3%), siidereiden (-7,3%) ja long drinkien (-7,7%) ryhmissä. Vähiten laskua on juomaryhmistä kevyimmässä eli oluiden joukossa, jossa laskua vuosien 2014 ja 2015 välillä on n. 0,7%. Mainittakoon, että tislatusta alkoholista valmistetut long drinkit listataan Valviran tilastoissa väkeviksi juomiksi. (s. 109)

Trendistä on poimittavissa valoa suhteettoman suuret mittasuhteet saaneeseen limuviinakeskusteluun, sillä samaan kategoriaan makujensa puolesta laskettavat teolliset, esanssimaustetut siiderit ja long drinkit eivät maistu kuluttajille aiempaan malliin. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna väkevien kulutus on vähentynyt merkittävästi tottumusten siirtyessä kohti miedompia tuotteita. Olut on saavuttanut vakaan jalansijan pitäen asemansa tasaisen varmasti, mietojen viinien kasvattaessa suosiotaan läpi 2000-luvun. Niiden osuus pysyttelee nykyisin n. 19% tuntumassa (100% alkoholina mitattuna).

Jakelukanavittain tarkastelu paljastaa Alkon aseman tasaisen sulamisen. Väkevien vähittäismyyntimonopolista huolimatta sen osuus 100-prosenttiseksi muutetusta alkoholijuomamyynnistä on laskenut 43,7-prosentista 40,3:meen vuosien 2006-2015 välillä. Viime aikoina muutos on ollut vähäisempää, mutta merkille pantavaa on muun vähittäismyynnin ohikiilaaminen samalla ajanjaksolla (40,2% -> 46,2%). Anniskelun osuus jatkaa niin ikään tasaista laskua ollen enää n. 13% luokkaa, kun se kaksi vuosikymmentä sitten oli vielä noin neljännes.

Vuonna 2015 alkoholin tilastoitu anniskelukulutus väheni 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. (s. 20)

Päihdetilastollinen Vuosikirja s.23

Tilastoimaton kulutus

Hankalasti todennettava tilastoimaton kulutus näkyy arvioiden mukaan laskeneen pitkässä juoksussa. Sen osuus kokonaiskulutuksesta kuitenkin pysyttelee vuoden 2014 tasolla kattaen siitä n. 21%. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna jokainen 15 vuotta täyttänyt asukas kulutti 2,3 litraa matkustajatuonnin, matkailutarjonnan, verkkokaupan, laillisen ja laittoman kotivalmistuksen sekä salakuljetuksen hedelmiä vuonna 2015. Vuonna 2005 luku oli 2,7 litraa, josta on tultu lähemmäs vuoden 2000 tasoa (2,1 litraa).

Matkustajatuonnin arvellaan kattavan tilastoimattomasta kulutuksesta lähes neljä viidesosaa, joskin Taloustutkimuksen teettämän kyselyn mukaan matkustajat toisivat maahan alkoholipitoisia tuliaisia jopa 50% THL:n arviota enemmän. Se luonnollisesti asettaa koko tilastoimattoman kulutuksen suhteet uuteen valoon.

Kotiviinin ja –oluen valmistuksen katsotaan pysyneen alhaisella tasolla viimeaikaisesta kotiolutinnostuksesta huolimatta. THL:n tilaston mukaan kotiolutta ja -viiniä valmistui jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti n. 0,23 litraa (100-prosenttista alkoholia) vuonna 2000, kun luvun vuonna 2015 katsotaan olleen tuosta noin kolmannes (0,07l/15v.as.). Se on vähemmän kuin salakuljetuksen ja laittoman kotipolton yhteenlaskettu määrä (0,8l/15v.as.) (taulukko s. 46).

Matkustajatuonti kattoi noin 77 prosenttia alkoholijuomien tilastoimattomasta kulutuksesta vuonna 2015.  Ulkomailla kulutetun alkoholin osuus oli noin 17 prosenttia. Sekä laillisen kotivalmistuksen että laittomasti valmistetun ja salakuljetetun alkoholin osuudet olivat noin 3 prosenttia tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta.

Kotiviinin ja kotioluen valmistus on vähentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2015 näiden arvioidaan edelleen pysyneen alhaisella tasolla. (s. 22)

Nuorissa on tulevaisuus

Muutamassa vuodessa (AUDIT-C -testin mukaan) liikaa alkoholia käyttävien 20-34 –vuotiaiden  miesten määrä on laskenut 20%:lla. Sama trendi on nähtävissä myös 35-44 –vuotiaiden ryhmässä ja nämä kaksi ikäryhmää jäävät myös alle keskiarvon viikottain itsensä humalaan juovien miesten tilastoissa. Nuorten naisten alkoholinkäyttö sen sijaan näkyy samaan aikaan kasvaneen hieman.

Myös nuorten positiivinen kehitys jatkuu myös tilastojen valossa. Raittiiden osuus jatkaa kasvuaan ja pitkän aikavälin tarkastelussa työikäistenkin elintottumukset ovat parantuneet selvästi, vaikka alkoholin kulutus on noussut lähes eurooppalaiselle keskitasolle. Nuorten positiivisen asennekehityksen ja kulutustrendin on huomioinut myös ehkäisevän päihdetyön edustajisto.

Miesten humalahakuinen juominen oli yleisintä 45−54-vuotiaiden ikäryhmässä. (Helldán ym. 2014.) 14–20-vuotiaille tehtävän Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet 2000-luvulla. (s. 26)

Kannabiksen käyttö näkyy lähteneen kasvuun alaikäisten ja nuorten keskuudessa (s. 70), huumausaineiden käytön keskittyessä vahvasti työikäisten nuorempaan päähän.

Tiedonkeruun mukaan päihdehuollon huumeasiakkaat olivat vuonna 2015 pääosin miehiä (67 %) ja valtaosin 20–39-vuotiaita (79 %). (s.36)

Kuolleisuus

Myös alkoholiperäiset kuolemat ovat laskussa. Vuonna 2015 niitä kirjattiin 10% edellisvuotta vähemmän. Valtaosa kuolemista liittyy alkoholimaksasairauksiin, joissa lasku on kuitenkin ollut kokonaiskuvaa rajumpaa. 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholikuolemista on noin kolmannes ja suhde jatkaa kasvuaan. Trendiä selittänee suurten, ns. kosteiden ikäluokkien ikääntyminen ja sen myötä takavuosikymmenien kireämmän alkoholipolitiikan aikaan omaksuttujen juomatapojen haittavaikutusten kasaantuminen. Tämä tullee lähivuosina näkymään piikkinä terveyspalveluiden lihassa, viilattiin lainsäädäntöä sitten suuntaan tai toiseen.

Joka kolmas (33 %) alkoholisyihin kuolleista oli täyttänyt 65 vuotta. 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on ollut kasvussa viime vuosina. (s.30)

Sivuhuomiona suositeltakoon luettavaksi tutkimus eri maiden tavasta dokumentoida alkoholiperäisiä kuolemia. Viinanko viemät –tutkimuksen mukaan esimerkiksi tapaturmainen kuolintapaus niputetaan Suomessa muita verrokkimaita keveämmin alkoholijohdannaiseksi, mikäli ruumiinavauksessa paljastuu viitteitä alkoholista. Merkillepantavaa on myös, että maamme sisäiset käytännöt esimerkiksi huumekuolemien tilastoinnissa poikkeavat tästä jonkin verran:

Huumausainekuolemia voidaan tarkastella kolmella tavalla: ainelöydösten, kuoleman- syiden ja tapaturmaisten myrkytysten perusteella. Ainelöydösten määrä perustuu ruumiinavauksissa tehtyihin positiivisiin huumausainelöydöksiin. Tällöin huumausaineella ei välttämättä ole välitöntä tai merkittävää välillistä syytä kuolemaan.(s. 31)

Rötöstely

THL:n koonnissa on oma osionsa päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyille rikoksille. Sen perusteella esimerkiksi rattijuopumusten määrä on pysytellyt kutakuinkin samana vuosina 2014-2015. Pitkällä aikavälillä tarkastettuna rattijuopumusten suunta on ollut vahvassa laskussa. Uutena, edelleen kasvavana ilmiönä päätään nostaa huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen. Vuonna 2015 joka neljäs poliisin tietoon tullut rattijuopumustapaus oli huumeperäinen. Myös huumeiden vaikutuksen alaisena tehtyjen ajoneuvovarkausten osuus (12%) lähestyy jo alkoholilöydöksiin liittyneiden anastusten osuutta (15%).

Rattijuopumusrikosten kokonaismäärä pysyi likimain ennallaan vuoteen 2014 verrattuna.  Rattijuopumusrikoksista huumetapaukset ovat lisääntyneet vuosina 2005–2015 yhteensä 115 prosenttia, kun alkoholitapaukset ovat samaan aikaan vähentyneet 47 prosenttia. (s. 31-32)

Vuonna 2015 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä (23 400) kasvoi vuoteen 2014 verrattuna (21 781).

Käyttörikosten määrää ovat nostaneet etenkin kannabiksen kotikasvatuksen suosion kasvu ja siitä johtuva marihuanan käytön voimakas lisääntyminen. (s. 34)

Esimerkiksi ryöstörikosepäiltyjen kohdalla päihteiden osuus on vajaan kolmanneksen luokkaa, kun taas pahoinpitelyistä joka toiseen voidaan tavalla tai toisella liittää alkoholin vaikutus. Alkoholisidonnaisten rikosten osuus on kuitenkin ollut tasaisessa laskussa läpi 2000-luvun selvinpäin tehtyjen rötösten määrän kasvaessa samanaikaisesti.

Haittakustannukset

Alkoholin käytön väheneminen näkyy myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sekä alkoholisairauksien hoitojaksot että hoitovuorokausien määrä on vähentynyt noin 8% vuosina 2010-2015. Yleisesti haittoja tarkastellaan raportissa vuoden 2013 tasolla eli suoraa vertailua ei muun aineiston (vuodelta 2015) kanssa voida tehdä.

Julkiset haittakustannukset laskivat 2,1% vuosina 2012-2013 huumehaittojen vastaavasti kasvaessa 3,2-prosentilla. Alkoholihaitat laskivat käytännössä kaikissa suoria kustannuksia aiheuttavissa kuluryhmissä vain ehkäisevän päihdetyön ja alkoholivalvonnan osuuksien kasvaessa mitattuna aikana. Haittakustannuksiksi laskettaviin alkoholivalvonnan kuluihin kuuluvat mm. erinäiset tarkastuskäynnit, lupatekniset asiat sekä lakisääteinen laadunvalvonta. 

Esimerkiksi aluehallintavirastojen tarkastuskäyntejä suoritettiin vuoden 2015 aikana 4 775 kappaletta, joista valtaosa (3 777) kohdistui anniskelupaikkoihin. Näiden perusteella anniskelulupa peruutettiin 35:ssä tapauksessa. Anniskelupaikkoja Suomessa oli 8 422 kpl määrän pysytellessä suht vakiona koko 2010-luvun ajan.

Pääryhmittäin tarkasteltuna eniten laskivat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon (-4,9 %) ja sosiaalihuollon (-2,5 %) haittakustannukset. Ainoastaan muut kustannukset (ehkäisevä päihdetyö, alkoholivalvonta) nousivat vuonna 2013.

Vuonna 2013 alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille arviolta 887–1089 miljoonan euron haittakustannukset.

Vuonna 2013 huumeet aiheuttivat julkiselle sektorille arviolta 256–330 miljoonan euron haittakustannukset. Huumehaittakustannukset kasvoivat 3,2 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. (s. 34-35)

Vastaavasti valtion alkoholituotot olivat hieman päälle 2,2 miljardia vuonna 2015. Laskua edellisvuoteen oli noin 50 miljoonaa euroa. Luku huomioi vain alkoholijuomaveron ja arvonlisäveron yhteenlasketun osuuden, ei esimerkiksi valmistus-, jalostus-, jakelu-, myynti-, anniskelu- tai viljelytoiminnasta saatavia verotuloja, kuten tuloverot, investoinnit, energia- ja polttoaineverot sekä muut esim. ALV:tä kerryttävät tulot (s. 106).

Suurin osuus alkoholihaittakustannuksista (25 %) aiheutui alkoholin käyttöön liittyvistä sosiaalihuollon kustannuksista, jotka olivat 223–270 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Alkoholin käyttöön liittyvien maksasairauksien osalta sekä hoitojaksot (-23%) ja hoitovuorokaudet (-28%) ovat vähentyneet huomattavasti 2010–2015.

Huumehoitojaksojen määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. (s. 39)

Haittakustannukset nimikkeittäin (taulukosta 69, s. 107):

Taulukossa 69 esitetyt välittömät haittakustannukset sisältävät julkisen sektorin lisäksi myös yrityksille ja kotitalouksille aiheutuneet kustannukset. Nämä onnettomuus- ja rikosvahinkojen alkoholihaittakustannukset olivat 377 miljoonaa euroa ja huume- haittakustannukset 119 miljoonaa euroa vuonna 2013. (s. 34-35)

Muutamia poimintoja:

Valmistusluvat:

• Vuonna 2015 myönnettiin 16 alkoholijuomien valmistuslupaa ja peruutettiin seitsemän. (s. 43)
• Samana vuonna 12 uutta pienpanimoa sai oluensa markkinoille.

• Vuoden lopussa alkoholijuomien valmistuslupia oli myönnetty 116 kaupalliseen tarkoitukseen. Opetus- ja tutkimuskäyttöön myönnettyjä lupia oli 24. (s. 43)

Valmistus ja tarjonta:

• Suomessa valmistettiin alkoholijuomia noin 570 miljoonaa litraa vuonna 2015. Valmistusmäärä kasvoi noin kaksi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. (s. 43)

• Markkinoilla olevien alkoholituotteiden määrä lisääntyi edelleen. Uusia tuotteita rekisteröitiin 6 469. Vuoden 2015 lopussa alkoholijuomien tuoterekisterissä oli noin 23 300  tuotetta, joita tukkumyyjät toimittivat kuluneen vuoden aikana anniskelu- ja vähittäismyyntipaikoille. (s. 43)
• Tätä vasten tarkasteltuna perustelut Alkon ylivertaisesta valikoimasta ja kaiken kattavuudesta muutaman tuhannen tuotteen valikoimalla ovat melko hataralla pohjalla.

• Vuonna 2015 myydystä oluesta 90,5% oli kotimaista. Vastaava luku siidereillä oli 86,8% ja long drinkeillä 96,4% (vain käymisteitse valmistetut). (s. 109)

Vienti:

• Väkevien vienti veti parhaiten (44,3 milj.l.) mallasjuomien seuratessa perässä (21 milj.l.) kokonaisviennin arvon ollessa 151 miljoonaa euroa. Viinien ja oluiden vienti kasvoivat hieman kokonaistuoton ollessa edellisvuotta selvästi pienempää. On kuitenkin huomioitavaa, että vuosi 2014 oli viennillisesti verrattaen menestyksekäs ja 2015:kin toiseksi paras kuluneen vuosikymmenen aikana. (s. 109)

Reaalihinnat:

• Alkoholijuomien reaalihinnat nousivat 0,3 prosenttia vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Vähittäiskulutuksessa hinnat laskivat 0,9 prosenttia mutta anniskelukulutuksessa hinnat nousivat 2,5 prosenttia. Reaalihinnoista on poistettu yleisen hintatason muutosten vaikutukset.

• Reaalihinnat ovat sen jälkeen nousseet yhteensä 17,6 prosenttia vuosina 2007–2015. Hintojen nousuun ovat vaikuttaneet alkoholijuomien valmisteverojen korotukset vuosina 2008–2014.

• Anniskelun reaalihinnat ovat nousseet 19,1 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2015. (s.18-19)

Lähde: Päihdetilastollinen Vuosikirja 2016