Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Sahtipaja x Superstition The Helm of Awe

Sahtipaja x Superstition The Helm of Awe
Ruotsin oma Sahtipaja on jostain syystä kiehtonut mieltäni oikeastaan ”aina”, vaikkei nuo harvat kohtaamiset olekaan mitään mieleenpainuvia tai oikeastaan maistuviakaan koskaan olleet. Pienen näytepaketin bonuspulloksi lykätty Sahtipajan ja jenkkiläisen Superstition Meaderyn vahvanlainen Imperial Stout jatkoi tuota harmillisen kehnojen kokemusten sarjaa.

The Helm Of Awe on hunajalla maustettu Imperial Stout, joka on viettänyt aikaa myös punaviinitynnyrin syvyyksissä. Viikinkimytologiasta nimensä ja etikettisymbolinsa kaivavalta oluelta olisi mielellään odotellut hyvinkin tunnelmarikasta ja suunmukaista iltaseuraa, mutta harmillisen ohkainen suutuntuma, alkoholilla kyllästetty maku ja muutoinkin yksipuolinen olemus saivat harmistumaan lasin äärellä toden teolla.

Etiketin käkkäräsmboli on tosiaan vanhan norjan Ægishjálmrinä (johdetaan muuten myös norskipanimona tunnetusta Ægiristä, meren jumalasta) tunnettu merkki, joka on ilmeisesti yksi mystisimmistä ja voimakkaimmista norjalaisen mytologian symboleista. Sen taustat tuntuvat hieman vaihtelevan lähteistä riippuen, mutta joka tapauksessa sen kantajaa kuvataan voittamattomaksi ja vihollisissa suurta kunnioitusta, pelkoa herättäväksi vastukseksi.

Sahtipaja x Superstition The Helm of Awe
Sysimusta, olemattoman vaahtorinkulan nostava olut. Tuoksu on aika rujo. Alkuun, kauempaa tuntuu tervaiselta, lähempää enempi salmiakkivinegretteltä. Tarkempi tarkastelu paljastaa tunnelmia paremmin, mutten silti hurmaannu. Punaviinitynnyri on suuressa roolissa, mutta myös hunajaa löytyy. Vähän portviinimäinen kombo, ohuempi vain.

Maku karistaa portviinihaaveet välittömästi. Alkoholi tulee ovella ensimmäiseksi vastaan. Punaviinitynnyrin punakasta, nielua lämmittävästä tunnelmasta pidän, mutta tausta ei oikein tarjoa tarvittavaa tukea ja syvyyttä. Ohkainen suutuntuma, alkoholin katku ja lopulta varsin yksipuolinen makumaailma teettävät melkoisen mahalaskun. Harmi, speksit antoivat odottaa jotain muuta.

Pisteet: 24/50

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Omnipollo x 3 Sons Gideon's Pancake Stack

Omnipollo x 3 Sons Gideon's Pancake Stack
Omnipollon ja Miamin huudeilta ponnistavan 3 Sonsin pannukakkuaamiainen on odotetun erikoinen ja varmaan mielipiteitäkin jakava jälkkäristout. Gideon’s Pancake Stack on nimittäin 12,5-prosenttinen, vuoden verran Woodford Reserve -bourbontynnyreissä kypsynyt, erittäin tiivis ja hidasliikkeinen imperial stout. Oluen nimi toimii täydellisenä symboliikkana itse maulle, joka kieltämättä tarjoilee tuhdin keon vaahterasiirapilla kuorrutettuja jenkkityylin pannareita.

Oluen rungosta löytyy myös vehnä- ja kauramaltaita sekä näemmä hyvä lataus vaahterasiirappiakin. Paahteisen ja makean siirapin huomaa kyllä myös mausta ja lieneekin suurin syy, miksen ole aivan täysin myyty tuotteen äärellä. Hyvää se toki on, mutta suureudessaan jo vähän tökkiväkin.

Omnipollo x 3 Sons Gideon's Pancake Stack
Sysimusta, ohuen mutta tiiviin vaahdon nostava olut. Aika jyhkeä näky.

Tuoksu (ja maku) on alkuun paahtuneen lakritsainen, pinttynyt ja osin hiiltynyt. Lämpö onneksi avaa lukkoja mukavasti. Paahtuneen maltainen, paikoin toffeinen tuoksu tarjoaa vaniljaa, tammea ja paahdettua siirappisuutta. Myös lämmintä, hyvin hienoista punaviinimäisyyttä löytyy. Varsin voimakas ja intensiivinen tuoksu.

Maku on oikeastaan sitä mitä nimikin lupaa. Pannukakkukeko paahdetun makean siirapin kuoruttamana. Paahtunutta mallasta, tummaa toffeisuutta, paahtunutta siirappia, hiven lakritsiakin. Taustalla vaniljaa, tammea, yrttistä, punakkaa viinin lämpöä, muttei niinkään makua. Pidemmän päälle aika tuhti ja makeakin. Hitaasti nautittavaa jälkiruokaa... tai jenkkiläisen aamupalan korviketta. Maistan jopa kahvini tuoksun. Hyvää, mutta ehkä vähän turhaakin leikittelyä.

Pisteet: 38/50

maanantai 2. syyskuuta 2019

Omnipollo x Prairie Artisan Ales Potlatch Farmhouse Ale

Omnipollo x Prairie Artisan Ales Potlatch Farmhouse Ale
Yksi tuoreimman Tallinnan reissun harvoista kotiintuomisista oli TapTapin hyllystä mukaan napattu Omnipollon ja Prairien bretta-aateloitu Potlatch. Mosaicilla humaloitu brettasaison herätti mielenkiinnon räväkän vihreällä paperikääreellään ja oli rehellisesti sanottuna puhdas arpaostos, joka osoittautui loppujen lopuksi varsin mainioksi sellaiseksi. On nimittäin runsasmakuinen, aromirikas ja samaan aikaan raikas ilmestys.

Potlatchia on tehty kahdella mantereella, joista Tallinnassakin oli tarjolla luonnollisesti tuo De Proefilla valmistettu Euro-versio. Oluen nimi viitannee Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteeseen, juhlaan, jossa omaa vaurautta jaetaan muulle väestölle omaa varallisuutta ja mahtia esiintuoden. Tai sitten nimi viittaa nykymuotoisiin nyyttikesteihin. Tosin tämankaltaisen oluen kaatelu nyyttäreillä olisi periaatteessa alkuperäisen Potlatchin kaltainen rituaali, joka varmasti herättäisi kanssahörhöjen kunnioituksen.

Omnipollo x Prairie Artisan Ales Potlatch Farmhouse Ale
Hyvin kaunis, varsin vaaleankeltainen ja todella runsaan, kestävän ja kuohkean vaahdon nostava olut. Tuoksusta löytyy aromaattista, vaaleaa tropiikin hedelmää, sitrusta sekä melko runsasta brettaisuutta. Belgimausteita, saisonhiivaa, vaalean viljavaa mallasta ja kevyttä yrttisyyttä. Runsas ja valloittava.

Maku on upea. Sitruksinen kirpeys, brettataika, aromaattinen tropiikin tuulahdus ja kuivattava pippurimausteisuus uppoavat makuhermoon hienosti. Monin paikoin jopa orvalmaista menoa, joskin vähän kliinisemmässä muodossa. Ei pahasti, mutta pieni rustiikkisuus voisi tehdä terää.

Aromipuolella ei kuitenkaan ole säästelty ja yleinen raikkaus on ihailtavalla tasolla vaikka makujen runsaus ja kerroksellisuus hyvin eloisalla tasolla ovatkin. Tyylikäs ja arvokaspiirteinen brettasaison.

Pisteet: 40/50

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

O/O Narangi


O/O Narangi
  • Tyyli: New England IPA
  • Alk.%: 6,8
  • Panimo: O/O Brewing, Göteborg, Ruotsi

O/O:n oluita ei olekaan vähään aikaan tullut maisteltua, mutta Alkon toukokuinen erikoiserä tarjosi nyt siihen korjauksen. Narangia olen hiplaillut verkkokauppojen äärellä jo monet kerrat, mutta aina se on jostain syystä jäänyt ostamatta. Nyt ostin.

”Mostly Mosaic”, kuuluu tuotteen tarkemmat speksit ainakin humalten osalta, mutta sehän yleensä riittää. Sameudesta huolimatta kyseessä ei ole vastapainettu uutuusvedos, vaan olutta on ollut tarjolla jo ”pidemmän” aikaa. Suurimmat mehuttelut jätin siis suorilta pois toiveideni sisällöstä ja etiäinen pitikin paikkansa. Tölkki osoitttautuukin varsin toimivaksi, ei-niin-mehukkaaksi tai -aromirikkaaksi humalapommiksi, joka tarjoaa sen sopivan trooppisen ja runsaamman sitruksisen IPA-maiseman, mikä edelleen toimii vallan mainiosti. Ei silti senkään suunnan huippuyksilö, mutta varsin hyvä kumminkin.

O/O Narangi
Vaaleahkonkeltainen, utuinen ja todella runsaan vaahdon nostava olut. Kaunis näky ja toimii omaan silmään hienon etikettinsä kanssa hyvin. Tuoksu on saippuaisen greippinen, vaalean trooppinen ja aromaattisuudessaan vähän mehukaskin. Voisi olla voimakkaampikin, mutta toimii hyvin.

Maku on ihan mukava. Mandariini, minkä koen näissä aina lämpimän lässähtäneeksi, vie suurimmat hekumat mennessään, mutta varsin hyvillä urilla silti ollaan. Sitrus, greippi ja lopussa nouseva yrttisyys takovat vastaan yhdessä kuivemman loppupuoliskon kanssa. Trooppinen panos jää melko kevyeksi. Ihan jees tosiaan, muttei mikään mehu- tai mahdoton aromi-iloittelu kumminkaan.

Pisteet: 35/50

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Spike X NEIPA

Spike X NEIPA
  • Tyyli: New England IPA
  • Alk.%: 6,8
  • Panimo: Spike Brewery, Göteborg, Ruotsi
Jöötteporilaisen Spiken olutta saatiin vihdoin myös Alkoon, kun muoti-IPOja esittelevä erikoiskattaus nosti sen viiden muun samean humalapommin kanssa hyllyihin. Mustavalkoiseen, varsin tyylikkääseen purkkiin pakattu olut on humaloitu Mosaicilla, Chinookilla, Citralla ja Columbuksella. Joukon jatkona seisoo myös mystinen X, joka kuvannee ”salaista” ainesosaa, tässä tapauksessa kertomatta jäävää humalalajiketta. Tai sitten jotain ihan muuta. Rungosta löytyy ohramaltaiden lisäksi myös kauraa ja vehnää, eikä lopputulema vallankaan pöhkömpi ole. Ei tosin aivan huippukaan.

Spike X NEIPA
Vaaleankeltainen, mehukkaan hedelmäinen ja kauniin, kestävän vaahdon nostava olut. Tuoksu on hyvin trooppinen, sitruksinen, yrttinen... Aromaattista menoa, toimivaa sellaista.

Maku on aika jees. Se on tuoksua mehukkaampi, mutta myös karheampi. Runsasta trooppisuutta, vaaleita hedelmiä ananaksen, passionin ja aprikoosin voimin. Sitrusta, kuivaan taittuvassa lopussa greippisyyttä, terävää yrttisyyttä ja valkopippurista mausteisuutta. Aika napakka, vaikka hedelmäistä makeuttakin alta ajoittain paljastuu. Varsin toimiva paketti, ei silti yllä lajihuipulle saakka.

Pisteet: 37/50