Kotiolut: Vehniän Nokipannu Savulager

Vehniän Nokipannu Savulager

Vehniällä on taas pantu, saunottu ja harrastettu kuuleman mukaan myös eloisaa eräelämää. Kaikenmoisia laavutarinoita olen itsekin veikkosten lähipiiriltä kuullut, eikä sinällään yllätä, että joku näistä retkistä on yhden mallasjuomankin tarinan alustanut.

Nokipannu on vehniäläinen, 6,1-prosenttinen savulager, jonka pohjana toimii rehti pyökkisavumallas. Vahvasti Urbockin jalanjälkiä seuraten on laavulle tällä kertaa siis kiivetty. Lisämaltaina on käytetty Melanoidia, suklaamaltaita, Pilsneriä ja Abbeytä. Mietoon humalointiin panoksensa antavat varmat Perle- ja Magnum -lajikkeet ja kriittisesti aseetonhan savusta pitävä harrastelija tällaisen tuotoksen äärellä on.Lopputulemana on maukas, ei ehkä aivan Urbockin syvyyksiin palviudessaan sukeltava, silti todella runsaan savuinen ja tunnelmallinen savuolut.

Nokipannu-nimi juontaa meidän kota- ja laavureissuihin, kun makkaranpaistoon ja nokipannukahvin keittoon lähdetään, mutta aamulla on savun haju nenässä, makkarat paistamatta ja tyhjäksi kiehunut nokipannu löytyy nuotiosta. Nokipannu lager käy sellaisen illan aloitukseen täydellisesti.

Vehniän Nokipannu Savulager

Tummanpuhuva, punertavan ruskea olut vaalealla vaahdolla. Tuoksu on pehmeän palvikinkkuinen. Ei ihan Urbockin tasoa, mutta tuhdin tupruttelevaa menoa kumminkin.

Maku on hieno. Palvisavuinen maltaisuus tarjoaa myös tervaa, imeltynyttä limppuisuutta ja kevyttä paahdettakin. Lopusta löytyy yrttistä purentaa, samoin tuon tervan myötä esiintulevaa katajaisuutta tai vastaavaa. Todella hyvää rehdin rustiikkista savulageria.

Kotiolut: Vehniän Imperial IPA

Vehniän Imperial IPA

Vehniän kyläpanimon ryhdikkäästi humaloitu Imperial IPA meni testiin männä viikonloppuna ja nousikin sitten heittämällä kaverusten kotiolutkokeilujen kärkeen – suunmukaisten sahtien kanssa, tietenkin. Olut on laitettu aluille Jyväskylässä, kaupungin silhuettia hallitsevan jääkautisen reunamuodostuman juurella. Harjun tuntumassa mäskätty, keitetty ja luonnollisesti jäähdytettykin vierre matkasi lopulta Vehniän kylälle Mikon residenssin verstaalle. Siellä hiljakseen käynyt olut pullotettiin pari viikkoa sitten ja oli juomavalmista kuun puolivälin tienoilla.

7,5-prosenttinen DIPA on perus-IPA hivenen tummempi ja melko samea. Olutta valmistui kaikkiaan 70 pullollista ja humaloinnissa ohjenuorana toimi fraasi: More is more again. Sameudesta ja ronskista kuivahumaloinnistaan huolimatta oluen makumaailma nojaa ”perinteisten” West Coast -keittojen suuntaan. Aromaattisuuttakin toki löytyy, mutta myös katkeropuolelle on lyöty panoksia. Alla tarkemmat speksit, rakennusaineet ja arvio.

ABV 7.5%

IBU 73

Maltaat: Pale Ale, Abbey, Cara Amber, Cara Pils, Crystal, Cara Pale, Melanoidin

Keittohumalat: Centennial, Galaxy, Calypso.

Aromihumalat: Galaxy ja Calypso

Vehniän Imperial IPA

Ruskeahko, utuinen ja todella kestävän, kauniin vaahdon nostava olut. Tuoksu on hyvin raikas, havuista ja greippistä humalointia tarjoileva, hieman keksimäistä mallastakin kantava. Erittäin hyvää West coastia.

Maku vastaan tuoksun kutsuun. Napakasti pureva, havuisen tuore ja greippisen katkera kokonaisuus toimii erinomaisesti. Mukana on kevyttä hedelmää, mutta selvä pääpaino on purevammassa havu-greippi otteessa. Mallaspuoli tarjoaa rungon, muttei sotkeennu humalan iloitteluun juuri lainkaan. Kuivana pysyttelevästä tunnelmasta ei löydy turhaa makeutta tai muutakaan ylimääräistä. Jälkimaku on pitkä ja greippinen, juotavuus on erittäin hyvällä tasolla eikä valittamisen sijaa oikeastaan löydy. Viimesen päälle hyvää IPAa!

Pisteet: 40/50

Vehniän Juhannussahti 2019

Vehniän Juhannussahti 2019

Keskikesän juhla saapui tänä vuonna odottavissa tunnelmissa. Pelko muutamia viikkoja aiemmin koetun mäkäräisinvaasion vakiintumisesta pysyvämmäksi olotilaksi hämärsi aikomuksia maaseudun rauhaan paluuseen lähes yhtä pitkälle, mitä päiväkin vielä jaksoi pidentyä. Mutta pakkohan se oli lähteä kokemaan, olihan Vehniältä toimitettu taas sahtiakin evääksi – eikä se juhannussahti samalta pientaloalueen takapihalla maistu, vaikka kuinka maalaiskylänä sitä pitäisikin.

Mikko tosiaan huuteli tuossa jokunen aika sitten, että sahtia olisi juhannukseksi tuloillaan. Perinteinen kuriiriketju toi arvotuotteen kätteni ulottuville ja odottavan ajan pitkäksi tehnyt juhannussuunnitelmien kanssa jahkaileminen sai uutta virtaa taakseen. Edellisestä sahtierästä onkin jo jonkin verran aikaa, mutta juhlasahti olikin sitten sitäkin tömäkämpää ja varmasti kantavaa tavaraa alusta loppuun. 9,1-prosenttiseksi nostatettu mallasjuoma onkin sieltä Vehniällä valmistettujen sahtien vahvimmasta päästä ja täytyy sanoa, että tässä kohtaa vahvuus oli kyllä käännetty, noh, vahvuudeksi.

Sahti on valmistettu Mikon vanhassa pihasaunassa. Normaalisti eräkoko on noin 50litraa, mutta ryhdikkäämmän olomuodon myötä saanti putosi nyt seitsemällä tuosta. Reseptiikkaan sisältyy 25kg sahtimallasta, 1,5kg ruismallasta, hiven katajaa ja tietenkin hiivaa. Humalalajike vaihtui saantiongelmien vuoksi Perlestä Hallertau Hersbruckeriin, mutta tuohon homma ei ainakaan maun puolella kaatunut. Erinomaista!

Vehniän Juhannussahti 2019

Rusehtava, samean keltainen sahti. Tuoksussa neilikkaista mausteisuutta, toffeista leivoksisuutta ja hienoista hedelmää, muttei suoranaista banaania. Myös vahvuus nousee nenään, muttei häiritsevästi. Jyhkeää ja voimakasta.

Maku on hieno ja vahva. Melko makea aloitus tarjoaa toffeista mallasta, leivoksisuutta ja kevyttä banaanisuutta. Loppumaku kuitenkin kuivuu kohtalaisen paljon alkoholin katkun, runsaahkon mausteisuuden ja neilikkaisuuden noustessa päärooliin. Huulet hieman tahmaantuvat, nielua polttelee hitusen ja mieli rentoutuu. Oivallinen juhannusnektari.