Ayinger Kirtabier

• Tyyli: Oktoberfest / Märzen
• Alk.%: 5,7
• Panimo: Brauerei Aying, Aying, Saksa

With the development of the production process, the master brewer has always consulted the reliable old recipes. The “Kirtabier” is the only type of beer that can be classified between “March” beer and dark export beer. It is brewed for one of the most important festival days in Bavaria, the “Kirchweih” church fest. The intensive double decoction mashing with the mixture of three malts gives the beer a warm, brown color and a well-balanced, full-bodied, solid aromatic malty quality. The salubrious character of Kirtabier is distinguished by a high degree of fermentation, a pleasant sparkle and a distinctly perceptible bitter quality. The Kirtabier comes “premium cloudy” to the bar, which means unfiltered with that full cellar taste.

Aikaisemmin myös Kirta-Halbena tunnettu Kirtabier kuuluu laatupanimo Ayingin aina maistuvien lagereiden arvostettuun kastiin. Münchenin eteläpuolelta ei totutusti tule heikkoa tavaraa vastaan, eikä Kirtabier tee suunmukaiseen linjaan poikkeusta. Syksyn sesonkiin valmistuva märzen seilailee värimaailmaltaan hieman perusoktoberfestiläisiä tummemmissa tunnelmissa, joskaan ei dunkkelien ruskeuteen ylläkään. 

Suodattamaton, muhkean maltainen olut kunnioittaa läsnäolollaan Baijerin alueen tärkeää, kirkollista juhlaa, Kirchweihiä. Sopivasti Oktoberfestien ja sadonkorjuun aikaan osuva tapahtuma laajentaa jalon mallasjuoman käyttökohteita laajemmallekin ja kieltämättä mukavaa, että Kirtaa saatiin myös Alkon valikoimiin. Ayingerin tuotokset nimittäin kelpaavat aina. Kynttilät tulille ja hämärissä tunnelmissa olutta arvioimaan...

Ayinger Kirtabier

Rusehtavan keltainen, kynttilän valossa varsin kaunis olut. Tuoksu viettelee syysillassa. Hunajan sävyttämää paahtoleipää, ehkä vähän tummempaa limppuakin tarjoileva maltaisuus kietoo tunnelmaansa. Hyvin hentoista paahdetta, sopivasti palettia halkovaa, ruohoyrttistä humalaa.

Maultaan tuoksun linjoilla. Mallasleipää, hiven keksimäisyyttä, kevyttä hunajaa ja hentoa paahteisuutta. Ruohoinen, kevyen kukkainen ja yrttinen humalointi on kevyttä, mutta tunnistettavaa ja lopussa mukavasti puraisevaa. Sen muassa nousee hentoa mausteisuutta. On kerrassaan herkullinen.

Tuomio: Erinomainen lager, taattua Ayingerin laatua!

Pisteet: 38/50

Vehniän Runtusahti III

Sahtia Vehniältä...

Kun tuossa Runtusahdin nelosversio jo varastossa kerta odottelee, lienee vihdoin aika avata sanaista arkkua sitä edeltäneestä, loppukesästä testissä olleesta Runtusahti III:sta. Palaute on saavuttanut tekijät jo Jyväskylän SOPPissa, mutta laitetaampa haukut nyt kerralla koko kansan nähtäville.

Mikko Tarvainen ja Vesa Puupponen ovat tosiaan aloittaneet sahdin saloihin tutustumisen ryminällä ja kesän mittaan Vehniän maalaismaisemissa on valmistunut neljä saunanpadallista tuota jumalten nektaria. Kaksi ensimmäistä erää menivät toimintatapoja hioessa tuloksen parantuessa eksponentiaalisesti. Tähän kolmanteen haettiin jo hieman uutta lähestymiskulmaa vaihtamalla humaloinnissa aiemmin käytetty Fuggle-lajike Hallertau Perleen. Puolet tästä erästä kypsytettiin avoimessa astiassa loppujen muhiessa entiseen tapaan suljetussa ympäristössä. Mikko kommentoi saunatuvassa tehtyä maistelua seuraavasti:

Suljetussa astiassa ja avonaisessa astiassa valmistetuissa sahtierissä oli eroja. Avonainen kävi vauhdikkaammin, oli väljähtyneempi ja vähemmän hapokas. Eli avonaisessa astiassa tehty joko valmistuu nopeammin tai sitten vain väljähtyy nopeammin.

Sahdin jälkivierteestä tehtiin myös tippukaljaa joka kuuleman mukaan onnstui hyvin. Sahdeista sain maistettavakseni suljettua versiota. Oppia ikä kaikki: tähän mennessä selvästi suunmukaisin ja laadukkain kokonaisuus mitä Vehniältä on vastaan tullut, vaikkei se kakkoseräkään heikko missään nimessä ollutkaan. Pikapuoliin sitten neljäs erä selvityksen alle ja raportointivaihe käyntiin hitusen paremmalla aikataululla. Hyvältä kuitenkin jo vaikuttaa.

 Vehniän Runtusahti III

Kellertävän ruskea, samea ja jämäkän näköinen sahti. Jos rukiinkäytön voisi tunnistaa päältä, olisi näky mielikuvissani tämän näköinen. Syyspäivän päätteeksi se henkii jollain tapaa rustiikkista maalaismaisuutta, mikä on aina hyvä asia.

Tuoksu on varsin makea, toffeinen, kypsän banaaninen ja karamellisen maltainen, mutta siinä piilee myös ronski annos kokonaisuuden aateloivaa rukiisuutta sekä katajaista tuntua. Hyvin paksu, syvän tuntuinen ja runsas.

Maultaan tuoksun veroinen, tuntumaltaan odotuksia hitusen yksiulotteisempi, mutta edelleen soljuva, paksuhko ja huulia tahmaava. Karamellisen maltainen, hieman leipäinen ja mukavan banaaninen alku saa seurakseen katajaista, rukiisen rouheaa ja rustiikkista särmää sekä kohtalaista leivontamausteisuutta. Lopussa on myös pientä katkeruutta, mikä sopii joukkoon hyvin. Aika muhkea, selkeä ja miellyttävä kokonaisuus.

Hemmetin hyvä sahti.

Pisteet: 40/50 (8-4-9-4-15)

Ruosniemen Parlamentaarikko

• Tyyli: Abbey Dubbel
• Alk.%: 6,9
• Panimo: Ruosniemen Panimo, Pori, Suomi 

Ollapa Parlamentaarikko. Rysselissä. Anneli ja Paavo-pirulainenkin nykyään simpukkapatojen ääressä istuvat. Niillä on sellaista hyvää kaljaakin siellä. Sopulitkaan ei soittelisi, rauhassa olla saisi.

Alkaahan näitä belgejä hiljalleen kotimaisiltakin syntymään, kun jotenkin tuntuvat männä vuosina  kovin harvassa olleen. Ruosniemeläiset ovat mitä ilmeisimmin hakeneet ulkoasuun vaikutteita Brysselin europiireistä ja yhdistäneet mukaan klassikkosalapoliisin aineksia. Ei ehkä se kaunein yhdistelmä, mutta välikös tuolla. Itse olut sen sijaan toimii, joskin tuo mieleen vähän kotoisampaakin tunnelmaa - hyvässä mielessä toki.

Ruosniemen Parlamentaarikko

Ruskea, samea ja kauniista vaahdostaan huolimatta vähän sahtimainenkin. Tuo taka-ajatus tuntuu seuraavan takaraivossani hieman myös makumaailma puolelle, mutta eihän se haittaa. Tuoksu on rusehtavan maltainen, kypsänä kuivatun hedelmäinen, luumuinen ja mukavasti belgimausteisen hiivainen. Alkuun kevyen siirappinen ja muutoinkin makean oloinen, mutta lopulta kuivemmaksi ja sitä myöten tasapainoisemmaksi kääntyvä tuoksu.

Maultaan tuoksun linjoilla. Ruisleipäistä limppua, yleisen rusehtavaa tunnelmaa, kuivatun luumuisin ja rusinaisen hedelmäisin teesein. Kevyelti siirappisuutta, hentoa paahteisuutta, lopussa melko voimakasta katkeroa ja tuoksun tavoin hienosti esillä olevaa belgimausteisuutta. Keskirunsas, ehkä hieman soljuvuuttakin, lopputulemana hieman kuiva mutta huulia tahmaava. Rehti meno ja sehän kelpaa. Liekö tosiaan ulkonäön nostama mielikuva vai mikä, mutta banaanittoman sahtimaisiakin piirteitä löytyy joukosta, vaikka Belgiaanhan tässä selvästi ollaan kallellaan. Mainio olut.

Tuomio: Tasapainoinen, kohtalaisen katkera ja mausteinen, runsasmakuinen ja ruisleipäinen dubbel.

Pisteet: 37/50

Bock’s Weißbier (4.7 %)

• Tyyli: Hefeweizen
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Bock's Corner Brewery, Vaasa, Suomi

Jees, Bocks’s tällä kertaa päivän aiheena. Lomahelteillä ovensa avannut Pien tarjoili loppukesän matkaajalle jokin aika sitten hyvän kattauksen uutta mutusteltavaa ja vaasalaispanimon kauppavahvuinen vehnäolut osui omaan ostoskoriini näppärästi. Vaikkei pukkipanimon makuja ole elokuun lopun SOPPia lukuunottamatta Jyväskylässä vielä vastaan tullut, on rannikolla liikuskeleva kaverini pitänyt minut hyvin panimon touhuista ja mauista ajan tasalla.

Puolilitrainen, vehnäolutmaisen keltaiseen etikettiin sonnustettu lasipullo on omaan silmään pätevän näköinen, jopa salonkikelpoinen ja varmaotteinen, perusmakuihin nojaava olutlinjakin kerää kiitosta allekirjoittaneelta. Tuttavuuden hieromiset ovat vähän harmillisesti jääneet vielä pääosin panimon kevyemmän tavaran varaan, mutta eipä siinä, hyvinhän sekin on toiminut. SOPPissa kuitenkin huomasi (ainakin Ruisoluen ja Eisbockin perusteella), että Vaasassa ollaan ravintolavahvuuksissa selvästi omalla mukavuusalueella. Ja miksei oltaisi, valtaosa oluttyyleistä kun pääsee oikeuksiinsa hieman maitokauppatavaraa vahvempana ja sitä myöten runsaampana. Nyt kuitenkin kesäisen ja perushyvän weißen pariin…

Bock’s Weißbier (4.7 %)

Tasaisen samea, jämäkän keltainen olut keskirunsaalla, tiiviillä vaahdolla. Tuoksu on jyhkeä, runsaan vehnäinen, mausteisen hiivainen ja yrttinen. Banaania saati muuta hedelmää esiintyy hyvin niukalti ja yleisilme on kuivahko.

Maultaan tuoksun linjoilla. Vehnää, mausteita ja melko purevaa yrttisyyttä, mutta myös korianterin viittaavaa leimallisuutta. Nyt matkassa on myös mietoa hedelmää lopusta löytyvän sitrusvivahteen lisänä. Ajan myötä myös vaalea banaanisuus pääsee paremmin esiin. Kokonaisuutena hieman kuivaan kääntyvä, mauiltaan aavistuksen mieto joskin sinällään monipuolinen.

Tuomio: Laadukas kauppahefe Vaasasta.

Pisteet: 34/50