The Flying Dutchman Nomad Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole Winter IPA

The Flying Dutchman Nomad Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole Winter IPA

• Tyyli: India Pale Ale
• Alk.%: 6,0
• Panimo: The Flying Dutchman Nomad Brewing Company, Vantaa, Suomi
  
• Pantu: De Proefbrouwerij, Hijfte, Belgia

No nyt on kieltämättä komia nimi lätkäisty lentävän hollantilaisemme talvi-IPAn kylkeen. Voinemme luovuttaa ”parhaiten nimetty talviolut” –palkinnon eteenpäin jo tässä vaiheessa kautta. Kerrassaan nerokasta! Jouluoluiden sekaan mahtui siis napakkaa humalaleikittelyä lähes kotimaisin voimin. Tämä Cascadella, Centennialilla, Mosaicilla sekä Citralla aateloitu olut on valmistutettu Vantaalla majaansa pitävän hollantilaisvirtuoosin toimesta Belgiassa, monista kiertolaispanimoyhteyksistä tutun De Proefin kotikylässä.

Maisteluhetki sattui hieman ikävään saumaan ensilumien sulettua maata pari päivää piiskanneen vesisateen jatkuessa, mutta pari kynttilää ja lokoisaa olelua kehiin, niin tunnelma korjaantuu kummasti. Flying Dutchmannin sävelet tuntuvat iskevän kerta toisensa jälkeen ja mukavahan se on hauskasti nimettyjä, rehdin maistuvia ja verrattaen sopivaan hintaan kaupiteltavia tuotoksia lasiinsa kaataa.

Kiinnostuneiden kannattaa muuten lukaista Ronald de Waalin tuore haastattelu Ölmönger-blogin puolelta.

The Flying Dutchman Nomad
Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole Winter IPA

Punertavan oranssi, runsasvaahtoinen olut. Tuoksussa keksimäistä maltaisuutta, sitruksista rutistusta sekä kukkaisempaa otetta hennon hedelmäisyyden sekä mausteisen potkun ryydittämänä. Melko runsas, toimiva ja jämäkkä.

Maultaan hyvä, varsin ryhdikäs ja napakka IPA. Mallaspuoli on sopivan rotevaa, keksimästä ja vaaleaa. Sitruksinen humalointi henkii myös mäntyä, kukkaisuutta ja ehkä vienoa pihkaakin, takapotkussa esiin nousevan mausteisuuden antaessa makuun oman leimansa. Melko suoraviivainen, ei liikoja kikkaileva kokonaisuus. Ehkä trooppisempi aromileikittely on enemmän omaan makuun istuvaa, mutta nyt kyllä iskee rehdimpi rutistelu hyvin kohdilleen.

Tuomio: Rehti ja konstailematon, hyvin puraiseva IPA sopivalla rungolla.

Pisteet: 38/50

Riegele Speziator

• Tyyli: Doppelbock
• Alk.%: 7,5
• Panimo: Brauhaus Riegele, Augsburg, Saksa

Jo on jokunen hetki vierähtänyt edellisestä tarinoinnista augsburgilaisen Brauhaus Riegelen maistuvien oluiden ääreltä. Tällä kertaa esiin kaivettiin doppelbockien ator-päätettä nimessään tunnustava, runsas ja miellyttävän maltainen Riegele Speziator, joka ei jätä niin sanotusti kylmäksi hitusen koleammillakaan keleillä. Perusvarmoja ja perinteisiä germaanioluttyylejä mieluusti läpikäyvä, hyvinkin laadukkaita makuja tarjoileva panimo on yksi omaan suuhun ehkä parhaiten kolahtaneista saksalaisista Ayingerien ja Weltenburgereiden ohella.

Aiemminhan blogissa on esitelty panimon premiumimpaan BierManufkatur –sarjaan kuuluva, samanvahvuinen Ator 20 -doppelbock, joka sekin keräsi kehuja osakseen. Sen tarkemmin en näiden kahden oluen eroista ole perillä, mutta nähtävästi jotain eroja spesiaalihinnoitellun sarjan ja ”perusvalikoiman” välillä kuitenkin on. Tai sitten kyseessä on vain oivallinen, sopivasti hintaa nostava vedätys meitä hifistelijöitä kohtaan. Mene ja tiedä, hyvin ovat joka tapauksessa maistuneet nekin. Itse panimosta kirjoitin tujusti iskevän Amaris 50 -pilsin yhteydessä seuraavaa:

Augsburgilainen Brauhaus Riegele on itselleni täysin uusi tuttavuus, joskin sen historia ulottuu aina 1300-luvulle saakka. Panimon nykyinen nimi on kuitenkin peräisin hieman tuoreemmalta ajalta, tarkemmin sanottuna vuodelta 1884, jolloin Sebastian Riegele hankki sen itselleen. Panimo muutti ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella kaupungin laitamille. ja sen ”uusi” art noveua-tyylinen rakennuskanta on kuuleman mukaan alueen maamerkki. Riegele on Augsburgin suurin yksityinen panimo ja toimii edelleen perheyrityksenä – jo viidennessä sukupolvessa!

Riegele Speziator

Ruskea, hivenen punertava ja valoa kauniisti taittava olut. Tuoksultaan runsaan maltainen, makeahkon limppuinen ja hivenen paahtunutkin. Hienoa, ehkä pippuriin vivahtavaa kuivuutta, kevyttä yrttistä tuiverrusta. Oikein, oikein mainio viileässä illassa.

Maultaan runsas, syvä ja lopetukseltaan jopa intensiivinen. Tummaa, paahtuneen siirappista limppua, jossa pintaan kevyesti paahtunut imelyys tiivistyy kohden loppua nostaen esiin myös kevyen korventuneen, joskin toimivan aromin. Lopetuksessa on korkeimman huipun jälkeen aistittavissa kohtalaista yrttiruohoisuutta sekä vienoa maustemaisuutta valkopippurin ja pähkinän vivahteella. Maltaan muhkeaa mahtiahan tämä olut on alusta loppuun ja monivivahteinen makumaailma yleiseen runsauteen ja kevyeen lämmittävyyteen tekevät tästä mainion takkatulioluen. Runsaat doppelbockit usein todistavat, että lagereistakin löytyy hidasta arvokkuutta, Riegele nousee tähän kastiin heittämällä.

Tuomio: Ensiluokkainen, runsas ja monipuolinen doppelbock hitaaseen nautiskeluun. 

Pisteet: 38/50

Mallaskosken kauppauutuudet: Dark Mood, Tough Luck ja Last Laugh

Nenäpäivä Mallaskoskella?

Seinäjokelainen Mallaskosken panimo tuo päivittäistavarakauppoihin syyskuussa kolme mielenkiintoista olutta. Tough Luck on panimon ensimmäinen 4,7% vahvuinen India Pale Ale, Last Laugh on Mallaskosken klassikoihin kuuluva Amber Lager uudessa pakkauksessa ja Dark Mood taas trendikkääseen rukiiseen pohjautuva paksu tumma lager.

Näillä sanoilla alkoi Olutkellarinkin jo hyvän aikaa sitten vastaanottaman näytepaketin saatekirje. Kolme synkeän humoristisesti nimettyä olutta, joista kaksi oli tyystin uusia tuttavuuksia ja kolmannestakin oli muistijälki useamman vuoden takaa. Oluet tuli testailtua syyskiireiden keskellä ja nyt kun ne näyttävät jo levittäytyneen pitkin pitäjien oluthyllyjä, lienee sopiva hetki avata sanaista arkkua makukokemuksista. 

Oluiden mukana tuli myös panimon logolla ja pohojammaalaista sielun kurjuutta viestivällä tekstin pätkällä varustettu juomalasi, sekä itse panimon pääjehun eli Iso-Jykän naamalla koristeltu lasinalunen. Oluita maistellessani pohdiskelin, että olisi ollut kova juttu sijoittaa parrakkaan kaljupään kuva myös lasin pohjaan, jolloin se kurkistaisi sieltä aina nautintoastian kallistuessa kohti suuta. Mutta joo, sitten asiaan. Aloitetaan tummemmasta moodista… 

Mallaskosken Dark Mood

Ruisolut / Tumma Lager

4,7%

Pisteet: 32/50

Dark Mood on pimeneviin syysiltoihin sopiva, tummanpuhuva lager. Makuprofiililtaan se on pehmeän rukiinen. ”Olimme erittäin tyytyväisiä Black Imperial Rye –olueen ja erityisesti siinä käytettyyn simcoe-humalaan. Tähän pohjautuen halusimme luoda hieman kevyemmän, pt-kauppaan sopivan oluen”, avaa Jyri ideaa oluen taustalla.

Pils-, ruis-, crystal-, savu- ja suklaamaltasta koottu, Simcoella ja Centennialilla humaloitu ruislager kuulosti mukavan syksyiseltä paketilta ja osoittautuikin varsin mukiinmeneväksi, sopivan rukiiseksi vaihtoehdoksi markettien hyllymetreille.

Kotikaljamaisen ruskea, suht kevytvaahtoinen olut. Tuoksultaan tumman maltainen, rukiisen leipäinen ja limppuisesta imeltyneisyydestään huolimatta hieman kuiva.

Maultaan varsin toimiva, ehkä hitusen kova mutta samalla myös melko runsas. Rukiisen leipäistä, tumman puhuvaa mallasta, kevyttä siirappisuutta ja yrttistä purevuutta. Tasapainoinen ja maistuva.

Tuomio: Mukavan rukiinen lager. 

Mallaskosken Tough Luck 

Session IPA

4,7%

Pisteet: 33/50

Tough Luck iskee nimensä mukaisesti kuin salama laakealla pellolla. Olut on katkerotasoltaan korkea, mutta makuprofiililtaan silti tasapainoinen. Se on rapsakan hedelmäinen, hyvän juotavuuden IPA. ”Tough Luck suunniteltiin vastaukseksi janoisten oluenystävien kyltymättömään IPA-huutoon”, kertoo panimomestari Jyri Ojaluoma.

Uudenkarhean sessio IPAn kovana kohtalona oli olla – ainakin pisteiden valossa – kolmikon pätevin tuotos perusvarmana ja mutkattomana, silti sopivan rapeana ja raikkaana esiintyvänä humalailoitteluna. Rungossa ripaus vehnämallasta Centennialin, Pekon ja Amarillon hoitaessa toimivan humaloinnin vastuutehtäviä.

Vaalea, kirkas olut erittäin runsaalla vaahdolla. Tuoksu on mainio. Trooppista hedelmää, sitruksista pirteyttä kevyttä makeutta tarjoavaa, vaaleaa mallaspohjaa vasten. Myös vienoa yrttisyyttä taitaa löytyä.

Maultaan hyvä, raikas ja sopuisan rapsakka. Keskirunsasta tropiikin hedelmäisyyttä, loppua kohden nousevaa sitruksen purevuutta sekä vaalean leipäistä, kevyttä maltaisuutta. Loppurutistukseen kietoutuu tuoksussa mainittua yrttisyyttä sekä hennon mausteista potkua. Näppärä ja pirteä vaikutelma kaikin puolin.

Tuomio: Puhdaslinjainen, selkeä ja tasapanoinen sessio-olut.

Mallaskosken Last Laugh Amber Lager

Vienna / Amber Lager

4,7%

Pisteet: 32/50

Amber Lager on Mallaskosken klassikkotuote, joka on vuosien varrella tapahtuneista tuoteuudistuksista huolimatta ainoana oluena pysynyt panimon valikoimassa jo vuodesta 2009. Siksi olut on saanut nimekseen Last Laugh. Amber Lager on pehmeän maltainen, tasapainoinen ja tyylikkäästi humaloitu, punertava lagerolut. Amerikkalainen cascade-humala antaa oluelle sen raikkaan hedelmäisen loppusilauksen.

Se parhaiten nauraa, joka on jo jossain määrin yleisölle tuttu hahmo. Punertava, Cascadehumaloitu amber lager on ollut kätevä kumppani kesäisten grillitouhujen äärellä, mutta taitaa tässä olla parikin vuotta vierähtänyt edellisestä kohtaamisesta. Uusittu nimi, uusittu ulkokuori, vanha tuttu sisältö. Ja varsin hyvä, tasapainoinen sellainen.

Punertava, vaaleahkon ruskea olut vaalealla vaahdolla. Tuoksultaan leipäisen maltainen, kevyen toffeinen ja ehkä vienon hedelmäinenkin.

Maultaan avautuneempi, varsin hyvä. Punertavaa maltaisuutta leipäisellä reunalla, karamellia ja sopuisan sitruksista puristusta. Hillitty, tasapainoinen ja vahvuuteen nähden rungokaskin. Toimii hyvin.

Tuomio: Varmaotteinen, punertavan ruskea lager.

Suomi 100 vuotta näkyy myös Alkon oluthyllyssä

Juhlavuoteen tutuin hahmoin...

Itsenäinen Suomi juhlistaa tulevana vuonna satavuotista taivaltaan erinäisten juhlallisuuksien ja teemojen muodossa. Juhlan kunniaksi myös juomapuoleen on uhrattu ajatusta ja juhlavuotta varten räätälöityjen makujen ensirynnistyksen pitäisi näkyä Alkonkin hyllyissä jo tämän viikon aikana – eli reilusti ennen kuin edes 99-vuotisjuhlallisuuksiinkaan on saatu hoideltua alta pois. Varaslähtöön on löytynyt kourallinen maltaisten makujen edustajia sekä kohtalainen kattaus muita juomatuotteita, mutta tarjontaa löytynee runsaasti lisää juhlavuoden pyörähtäessä todenteolla käyntiin.

On varsin luontevaa, että satavuotiasta Suomea juhlistetaan kotimaisten pienpanimo-oluiden äärellä, joskin tempauksen viralliseen puoleen osallistumisen kustannuksista pieni, mutta aiheellinen poru nousikin. Etujoukkoihin saatiin kuitenkin tarjolle olutta neljältä kotimaiselta sekä hieman yllättäen yhdeltä tanskalaiselta panimolta. Vähemmän yllättävää toki on, että tuo tanskalainen on Alkon luottopanimo Svaneke. Mutta onpahan edes…

Teerenpeli Suomi 100 Juhlaolut

3,94€ / 0,33l / 5,0% / Erikoisuus (Alkon määritelmä)

Teerenpeliltähän tuli tarjolle myös juhlaviski ja lahtelaistislaamolle harvinaisemmin savuinen sellainen. Kevyttä savuisuutta huhuillaan olevan tarjolla myös saman katon alla toimivan panimon juhlakalussa, mutta tarkempi tyylimääritys on ainakin itselleni vielä arvoitus. Tummahkoa, savumaltailla ryyditettyä olutta on joka tapauksessa Lahdesta tulossa. Humaloinnissa näkyy käytetyn Perleä ja Mandarina Bavariaa eli speksien perusteella odottamisen arvoinen olut kaiken kaikkiaan.

Laitilan Agricola Suomi 100 Juhlaolut

3,96€ / 0,33l / 6,5% / Belgian Ale (Panimon määritelmä)

Agricolahan on seikkaillut laitilalaisten matkassa aiemminkin, mutta nähtävästi toisinto vuoden 2014 pienpanimokattauksen Belgian Strong Alesta jää näkemättä. Tällä kertaa etiketissä seisoo Belgian Ale ja vahvuutta on laskettu aiemmasta kahden prosenttiyksikön verran. Maltaissa pale alea, melanoidin- ja bisquit-laatuja humaloinnin nojatessa East Kent Goldingiin ja Northern Breweriin. Myös muita merkkihenkilöitä soisi näkevän juhlahumun juomakattauksessa ihan yleisestikin...

Prykmestar Terva Suomi 100 Juhlaolut

5,46€ / 0,50l / 6,1% / Tumma Lager (Alkon määritelmä)

Uudestakaupungista tulee tämän viisikon odotetuin olut, ainakin jos katsotaan puhtaasti Olutkellaristin lasien läpi. Hitusen paahtunut, tervasiirapilla ja katajanmarjoilla terästetty dunkler bock kuulostaa sen verran puhuttelevalta, että pitänee alkaa suunnittelemaan matkaa mökkimiljöön hongikon katveeseen, ihan vain optimaalisen fiiliksen saavuttamiseksi.

Bryggeri Vuosisata Suomi 100 Juhlaolut

5,74€ / 0,33l / 10,0% / Vahva lager (Alkon määritelmä)

Joku vääräleuka voisikin todeta, että ”mikäpä sen suomalaisempaa kuin ylivahva viinalager”.  Tokkopa Sofiankadulla kuitenkaan on tärpätin keittoon aikaa lähdetty haaskaamaan, mutta kyllähän tämä melko mairean vahvuinen lagerolut herättää sekä kutkuttavaa kiinnostusta että hienoisen pelonsekaisia tuntemuksiakin. Vaikkei väri tietty koko totuutta kerrokaan, huojentaa pähkinänruskeaksi kuvattu, samea ulkoasu mieltäni melkoisesti. Luotto Suomen kenties tasalaatuisimman ja varmaotteisimman panimon osaamiseen on tässä kohtaa vahvempaa kuin itse olut, joten ehdottomasti testiin tämäkin.

Svaneke Säkkijärven Polkka Suomi 100 Juhlaolut

5,99€ / 0,50l / Stout & Porter (Alkon määritelmä)

Valtioiden välinen huomaavaisuus on erinäisten juhlatapausten kohdalla enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja siksipä me saamme osaksemme tanskalaisen kädenojennuksen Svaneken juhlaoluen muodossa.  Kuuden euron hintaan myyntiin tuleva, lakritsilla maustettu paahde-elämys on kieltämättä kekseliäästi nimetty, mikä nostaa sympaattisen, joskin aina niin tasapaksun panimon osakkeita hitusen. Säkkijärven Polkasta itselleni tulevat nimittäin aina mieleen Viipurin radiomiinat ja niihin liittyvä, paikallisista varmasti loputtomalta tuntunut ”ikivihreän” renkutus.

Ihan mukavasti on suomalaisuutta saatu puettua oluiden muotoon, mutta kyllähän juhlavuosi vajaaksi uhkaa jäädä ilman satavuotis-sahtia tai edes pientä rukiin kosketusta. Maatiaishumalatkin kuulostaisivat sinällään kivoilta ideoilta jo ihan perinteisen lainsäädännönkin puitteissa ja miksipäs ei HIISIltäkin voisi jokin unohdettu suomalainen suokristus löytyä varastosta... Mutta aloitetaan juhlavuoteen valmistautuminen nyt tällä kattauksella ja katsotaan mitä tuleman pitää. Jostain syystä jäin elättelemään ajatusta, että saas nähdä tuoko oktoberfest-sekoiluissa kunnostautunut Hartwallkin jossain vaiheessa jonkinlaisen Balttiassa pannun, ihanan ”craft henkisen” lisänsä kattaukseen… Toivottavasti ei.

Se, että onko Bornholmissa valmistetun, etiketillään tuotehausta läpi päässeen Suomi-oluen mukana olo kuinka perusteltua, onkin sitten vähän niin ja näin… Mutta onhan tuolla listoilla vaikka mitä muutakin ”kivaa” ja ”juhlavaa”, kuten hitusen epäilyttävästikin mainostilaa saanut juhla-Kossu, tammitettu Jallu sekä alati lisääntyvästä Viron matkailusta muistuttava, juhlallinen Vana TallinnTumma Lakritsi Suomi 100 Vuotta (jonka saanee Tallinnan satamasta puoleen hintaan).

Kotimaiset viinitilat näkyvät jääneen tuontiartikkelien jalkoihin vain Finnviinin palkitun Sametti-viinin sekä Punaisen Tuvan Viinitilan Mahlaskumpan pitäessä pientuottajien lippua salossa. Juhlaviinejä tulee mm. Ranskasta ja Italiasta luxemburgilaisen, espanjalaisen ja ranskalaisen kuohuvan ohella. Altian viinojen vastapainoksi tarjolla on asiaankuuluvat juhlavuosikonjakit, mutta ehkä eniten touhussa huvittaa nimikikkailut, kuten Oodi Vapaudelle Suomi Finland 100 Cava Semi Seco ja kumppanit. Se toki täytyy todeta, että ainakin osalla tuontiviinaksista on kotimaista näkemystä taustalla. Esimerkiksi juuri esille nostamani semisekava Cava Semi Seco-viritys on saanut kuvituksensa muotisuunnittelija Katri Niskasen kynästä ja juoman on ideoinut Social Winesin kaupallinen johtaja Liisa Tirronen.

Fun fact: tätä kirjoittaessani Alko astui 2000-luvulle avaamalla verkkokauppansa.

Kippis!