torstai 26. tammikuuta 2017

Gutmann Weizenbock

Gutmann Weizenbock

Talvisten paahdepommien lomaan on aina hyvä sovittaa myös muita kehoa ja mieltä lämmittäviä makuelämyksiä. Seitsenprosenttinen, runsasmakuinen ja hidasliikkeinen weizenbock toimii maltaisen doppelbockin sijasta siihen tarkoitukseen mainiosti. Saksalainen, vehnäisiin tarinoihin erikoistunut laatupanimo Brauerei Fritz Gutmann ilostuttaa kansaa aina marraskuussa markkinoille tulevalla, nimenomaan talven pimeyteen iloa tuomaan tarkoitetulla Weizenbockillaan.

Aiemmin nautitut Gutmann Hefeweizen sekä Dunkles Hefeweizen vakuuttivat allekirjoittaneen siinä määrin, että pari pulloa tätä tuhdimpaa vehnäherkkua lähti tilaukseen. Arvostusta oluella riittää näemmä muutoinkin, sillä se keikkuu Ratebeerin Weizenbock-tyylin TOP50-listan puolivälissä. Laatutavaraa siis lienee luvassa, aivan kuten panimon muukin, samoissa merkeissä usein vastaan tuleva tuotanto.

Pitkät perinteet 1700-luvulta, maltaat omasta mallastamosta ja humalat lähialueiden luottoviljelijöiltä… Siinä oivallinen resepti, joka tuntuu toimivan erittäin hyvin. Gutmann gutes bier, kyllä vain!

Gutmann Weizenbock

Vaaleahkon, tasaisen keltainen ja samea olut lajityypille ominaisella vaahdolla varustettuna. Hidas kaato mahduttaa oluen määrämittaiseen lasiin reunoja hipoen. Tuoksu on muhkea, jämäkkä ja miellyttävä. Banaanista hedelmäisyyttä löytyy tasaisen monipuolisesti, muttei dominoivissa määrin kuitenkaan. Neilikkaista mausteisuutta, kevyttä purukumia ja vaaleaa vehnäisyyttä. Mukava tunnelma.

Makumaailma peilautuu melko suoraan tuoksun antimista. Neilikkainen mausteisuus yhdistyy hiivan pippurisuuteen melko voimakkaana halliten etenkin maun kuivempaa loppupuoliskoa. Melko ryhdikkäänä suussa soljuvan oluen alkukin omaa jo lähtökohtaisia kuivuuden merkkejä, mutta myös vaalean hedelmäistä makeutta, vaimeaa banaanisuutta sekä purukumia. Vaalea vehnämaltaisuus on hyvin esillä kevyehkö sitrusmainen vire taustallaan. Lämmin, lopulta mainitun kuiva, jämäkkä ja selkeälinjainen Weizenbock. Melko vakuuttavaa tekemistä, gut!

Tuomio: Vaalea, lämmittävä ja melko kuiva Weizenbock laadukkaassa paketissa tarjoiltuna. Hieno olut.


Pisteet: 38/50

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Stigbergets West Coast IPA

Stigbergets West Coast IPA

Aiemmin vermonthenkisellä Beer Week IPAllaan hurmanneen Stigbergetsin toinen tuttavuus tarjoilee tutumpaa iistkoustia. Ratebeerissä varsin korkealle arvostettu (98/98) West Coast IPA esittelee eittämättä pätevää tekemistä göteborgilaispanimon suunnalta, mutta pakkohan se on todeta, ettei tällä Beer Weekkiä haasteta. Cascade, Citra ja Columbus kuitenkin varmistavat, ettei nautinto jää vain haaveeksi ja on varsin helppo ymmärtää, miksi panimon tuotteilla on niin kova kysyntä. Lukemani mukaan vain kaksi prosenttia panimon oluttuotannosta jää nautittavaksi Göteborgin kaduille imun muualle ollessa vahva.

Verkkokaupat myyvät harmillisesti eioota kolmannen vallan kehutun oluen eli Top 50 IPA –listoille kivunneen Amazing Hazen kohdalla, mutta pakkohan tuo on testiin yrittää hankkia. Vakuuttavaa menoa länsinaapuristamme jälleen kerran.

Stigbergets West Coast IPA

Utuinen, keskikeltainen ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu sitruksinen, trooppisen hedelmäinen ja havuinen. Miellyttävä, suoraviivainen ja selkeä ollen samalla runsas ja pirteä. Hyvältä vaikuttaa.

Maultaan vahvan greippinen, hennomman trooppinen, taustoiltaan ehkä hieman havuinen. Vaalea mallaspohja pysyttelee piilossa, tyytyen tukemaan ja tasapainottamaan humalan valtaamaa näyttämöä. Lopussa mukavaa puristusta greipinkuorisen happamuuden siivittäessä jälkimaun pitkään liukuun. Helposti juotava, pureva ja runsasmakuinen, hyvin koossa pysyvä IPA. 

Ei vedä vertoja ensinmaistetulle Gbg Beer Week 2016:lle, mutta vakuuttavaa jälkeä ruotsalaispanimo IPA-rintamalla tuntuu tekevän. West Coast IPA on Beer Weekiä puhtaammin greippisyyteen nojaava ja yksinkertaisempi kokonaisuus.

Tuomio: Perhanan hyvin toimiva, selkeäpiirteinen IPA.

Pisteet: 39/50

maanantai 23. tammikuuta 2017

Alkon Pienpanimo-oluet 2017

Menetelmät on monet kun pienpanimo-oluita väännetään.
Kuva metsäsuomalainen saunaoluen valmistuspuuhista viime keväältä.

Tietoa Alkon "jokakeväisen" pienpanimotarjoilun antimista alkaa jo hiljalleen herumaan ja lista näyttää vuosi vuodelta vain pitenevän - tai no kahdella tuo määrä on vime vuodesta noussut mutta kuitenkin. Ero parin vuoden takaiseen on selvä, mikä on toki ymmärrettävää ja samalla toivottavaakin, sillä pienpanimoidemme määrä jatkaa samaan aikaan vahvaa kasvuaan. Merkille pantavaa lienee, että jokin aika sitten eri kanavista jo kyllästymiseen asti tuputetut IPAt ovat tällä kertaa pieni, oikeastaan olematon vähemmistö marjaisien makujen valletessa hiljalleen alaa. Marja- ja hedelmätrendihän on ollut tuloillaan jo hetken aikaa, mutta en oikein ole varma, olisiko se rehdimpi IPA-hulluus kuitenkin mieluisampi vitsaus. Riippuu oluesta, riippuu päivästä. Mielenkiintoinen kattaus joka tapauksessa tänäkin vuonna kasassa.

Marjojen lisäksi tarjolla on valmistusmetodeilla kikkailua, viime aikona vähemmän uutuuksia puskeneiden panimoiden ilahduttavaa heräilyä sekä savuisen katkeria tunnelmia. Vielä jokunen vuosi sitten kotimaisin voimin valmistetut belgioluet olivat jonkinlainen harvinaisuus, mutta nyt tahti on muuttunut ja belgivibaa on tarjolla useammankin oluen voimin.

Uusia panimoita nousee helmikuun kattauksen lehtereille tälläkin kertaa Mustan Virran Panimon, Flying Dutchmanin ja Kimito Brewingin muodossa, mutta todelliset Alkon ensiesiintymiset jäävät puuttumaan.Viime vuoden tarjollepanijoista on jäänyt pois Maku Brewing, Teerenpeli, Bryggeri Helsinki ja Stadin Panimo, joiden olisi etukäteen voinut hyvinkin kuvitella olevan juhlissa mukana.

Listaa on ensijulkaisun jälkeen päivitetty hieman ja blogistikollega Tuopillinen on julkaissut myös makukokemuksia osasta kattauksen oluista. Oluet ilmestyvät hyllyyn ja verkkokauppaan maanantaina 6.2!

Juttua päivitetty 29.1.2017 klo 23.30.

Mustan Virran Pistolekors Porter
  • 7,0% / Porter
  • 6,46€ / 0,33l
Lyhyen taipaleensa aikana monessa mukana ollut savonlinnalaispanimo hyppää mukaan sopuisan runsaalta vaikuttavalla porterillaan. Vähän ehkä odottelin ilmeisen monilta kirkkokahvit väärään kurkkuun kurauttaneen lutherhenkisen Martti Tripelin saapumista valikoimiin, mutta paahteiset sävyt sopivat talveen kieltämättä paremmin. Nimi viitannee Savonlinnassa vaikuttaneen kartanoaatelisen Jöran Olofsson Pistolekorsin sukuun, tai sitten ei.

Suomenlinnan Panimo Zander Stout
  • 8,0% / Stout
  • 6,07€ / 0,5l
Suomenlinnan "kuhaporter" on jo ns. vanha tuttu eli ollut aiemmin saatavilla ravintolamyynnissä. Kauraa ja aromaattista trendihumalointia lienee tälläkin kertaa tarjolla American Stoutiksikin tituleeratun oluen makukirjossa. Vahvuus näkyy kasvaneen puolisen prosenttia aiemmin kirjatusta (7,5% > 8,0%), mutta kasiprossainen stouttihan se melkeinpä maistuvin on.

Flying Dutchman Flip Flopped White Socked Strong Hopped White IPA
  • 5,5% / White IPA
  • 4,10€ / 0,33l
Hullu hollantilaisemme on jälleen antanut mielen laukata oluen nimeä pohdiskellessaan. Hauskojahan nämä ovat ja laatukin on ollut kohdillaan, joten mikäs siinä. Maltillisen vahvuinen valko-IPA on saanut Centennialin, Cascaden, Citran ja Equinox puhuttelevan humalapanoksen lisäksi kyytiinsä witbier-tunnelmaa nostattavaa appelsiinin kuorta, korianteria ja katajanmarjoja. Kepeähkö, pirteä ja napakka paketti belgi-IPAn teesein siis luvassa.

Mathildedalin Kyläpanimo Kevät
  • 5,5% / Saison
  • 4,89€ / 0,33l
Kevyttä saisonia Mathildedalin ruukkikylästä. Olut päästettiin äskettäin irti Seinäjoella Lakeuden Panimojuhlilla, josta omiin korviin kantautui rohkaisevia kehaisuja tämän viherherukkamaustetun kesäjuoman ääreltä. Keskitalvi lienee hitusen haastava julkaisuajankohta tälle, mutta toivotaan että sille saadaan jatkoa keväthankien jo sulaessa leskenlehtien tieltä. Jotenkin kesäinen fiilishän tässä jo valmiiksi tulee.

Hiisillä on taas saunottu.
Hiisi Pirunpelto Kivibock
  • 6,5% / Steinbier
  • 4,99€ / 0,33l
Hiisillä on taas saunottu kivien kanssa ja lopputulemana on oivallisesti nimetty Pirunpelto Kivibock. Maltaista lagerjuomaa on paikallispanimolta odoteltukin hekumallisen Nikulaattorin jälkeen ja nyt sellainen on sitten saatu. Jyväskyläläisillä on perinteisesti tuotu kevätvalikoimaan panimon rajoja koettelevia, kutkuttavia uutuuksia, jotka on saatu purkkiin vähintäänkin onnistuneella tavalla. Odotukset ovat korkealla tämän tiettävästi Keiton tapaan Harvian kiukaassa kuumennetuilla kiuaskivillä mäskätyn bockin kanssa.

Nokian Keisari One-Off Nunna Belgian Dark Strong Ale
  • 8,0% / Belgian Strong Ale
  • 3,72€ / 0,33l
Nokian Panimolta ei hetkeen ole uutta tavaraa laajempaan jakeluun saatu, mutta kun sitä sitten tehdään, tehdään se isommin. Sopivan vahva, hyvää vastapainoa panimon kevyemmälle lagerlinjalle antava olut. Kiinnostava uutuus, joka nimensä mukaisesti jäänee kertaeräksi. Äskettäinhän panimo tekaisi pienemmällä koelaitteistollaan oman oluen tamperelaisen Wanhan Postin hanoihin kevyehkön Imperial Stoutin toimiessa tyylinä. Josko Nokialla saataisiin näistä hieman lisäintoa tuotekehittelyyn jatkossakin. Vaikka sitten vain kertaerien muodossa.

Laitilan Savu India Pale Ale
  • 5,9% / Savuolut (IPA)
  • 3,98€ / 0,33l
Laitilan uutuus herättää kaksijakoista ihmetystä. Vaikka IPA-buumista hieman tuli jupistuakin, on modernin humalainen aatemaailma kaikessa kauneudessaan toimiva ja kannatettava asia - sopivina annoksina nimittäin. Savu sen sijaan kuulostaa vähän tulella leikkimiseltä, enkä ole varma, kuinka se vaalean sitruksisten tunnelmien kanssa toimii. Jännä nähdä, vaikka odotukset vähän pelonsekaiset ovatkin.

Mufloni Doppel-Apfel Weizenbock
  • 9,0% / Weizenbock
  • 5,98€ / 0,33l
Porissa vastataan ilmoille huutamaani Weizenbockin kaipuuseen jyhkeällä tavalla. Prykmestar Wehnäbock on lajissa ehdoton kotimaisen edustajiston eliittiolut, ainakin mitä yleisesti saatavilla oleviin keitoksiin tulee, mutta kyllähän pieni rotaation mahdollisuus aina kiinnostaisi. Tyylipuhtaasta vehnäelämyksestä ei kuitenkaan liene kyse ainakaan nimen perusteella. Jonkinlainen omenatorttu sieltä lienee tuloillaan. Mielenkiintoista.

Stallhagen Raspberry Stout 
  • 6,0% / Stout
  • 3,45€ / 0,33l
Ahvenanmaalla on osakeanti saatu onnistuneesti päätökseen ja sen myötä tuoretta vadelmaa keitokseen. Stouttia tällä kertaa ja ajan henki hienosti huomioiden. Maailmalla nimittäin uumoillaan, että marjat tulevat tänä vuonna löytämään tiensä aiempaa vahvemmin myös stoutien ja portereiden maailmaan. En ole varma, innostunko tästä suunnasta, mutta maistellaan nyt ensin.

Iso-Kallan Bière de Garde
  • 7,0% / Biere de Garde
  • 5,66€ / 0,5l
Iso-Kallan viimekesäinen Olutsatama Biere de Garde paljastui hyvinkin suunmukaiseksi ja nyt tarjolle tuleva lajitoveri on erehdyttävästi samaa vahvuusluokkaa, mikä nostattaa odotuksia entisestään. Toivotaan, ettei reseptiikkaa ole kovin paljoa uudistettu, sillä harva gardelainen on allekirjoittaneella aiemmin osunut. Tämä oli hyvä ellei loistava.

Kallio Brewery & Birra Amiata Madáhàn Tropical Milk IPA
  • 7,0% / India Pale Ale
  • 5,34€ / 0,33l
Lohjalla toimintaansa käynnistelevän UG Breweryn taustajoukoissa seisova Kallio Brewery on taasen käynyt saapasmaan suunnalla oluentekoreissulla ja sen myötä ulottuvillemme on saatu ilmeisesti laktoosiryyditetty IPA-viritys. Etiketti on kuin kehnolta mongolialaiselta bulkkilagerilta lainattu, mutta toisaalta juuri siksi kiehtova.

Mallaskosken Black Blueberry Wheat
  • 6,0% / Wheat Ale
  • 4,49€ / 0,33l
Mallakosken kaikki oluttyylit mustiksi tuunaava sarja saa tällä kertaa osakseen myös sinertävää väriä mustikkaisen vehnäoluen muodossa. Sitrusmaista humalaa, mustikkasmoothien tummaa värimaailmaa ja kohtalainen vehnärunko. Ihan kutkuttava ajatus, vaikka marjat mielummin puurooni laittaisinkin. Seinäjoella on jo jonnin aikaa vedetty kohtalaisen rohkeaa linjaa pienerien suhteen ja mukavahan niitä on vähän laajemmallekin saada näytille.

Malmgård Amarillo Tripel
  • 9,0% / Tripel
  • 5,98€ / 0,5l
Jyhkeää trippeliä tulisi sitten Pernajan kartanomaisemista. Panimon Emmer Tripel on lajissaan hyvin toimiva, mutta ehkä kotimaisten laatupanimoiden kärkijoukkoon kuuluvalta edustajalta olisi voinut jonkin muunkin tyylin ottaa... Vaikka sitten tummempaa belgimaailmaa, mikäli tuolla maailmankolkalla seikkailla halutaan. Tokihan tämä amarilloloitukin teos kiinnostaa ja potentiaalia lienee oman tripelnegistelin lannistamiseen ihan riittämiin.

Ruosniemen Panimo Komissaari Belgi
  • 8,5% / Tripel
  • 5,32€ / 0,33l
Ehdottelin ruosniemeläisille jokin aika sitten tuhdimpaa Kauppaneuvos-paukkua oluttisleen muodossa, mutta ehkä se jonkinlaisena Eisbockinakin toimisi. Pienpanimokattaukseen saatiin sen sijaan jatkoa syksyiselle Parlamentaarikolle, joka oli vain alkutunnestelua rotevamman Komissaarin edellä. Vahvaa belgimenoa on siis tarjolla ja viime aikoina näissäkin kotimaisille panimoille hieman harvinaisemmissa belgilajeissa on saatu hyviä kokemuksia. Toivotaan tästä jatkoa sille linjalle. Tarkemmaksi tyyliksi osoittautui lopulta Tripel eikä Belgian Strong, jota aluksi epäilin.

Saimaan Brewer's Special Copper Mallet Red Ale
  • 5,9% / Amber Ale
  • 3,99€ / 0,33l
Mikkelistä on lähdetty liikkeelle punertavin ale-tunnelmin, mikä ainakin omaan korvaan on aina hieman tylsä lähestymistapa. Voimakkaasti humaloiduksi (57 EBU)  tyypitetty olut kuitenkin herättää perusamberia enemmän mielenkiintoa ja nämä Brewer's Special -sarjan vahvemmat tuotteet ovat muutoinkin olleet varsin toimivaa tavaraa. Olut pohjautunee Suomen Kotiolutmestariksi viime vuonna kruunatun Harri Puhakan voitto-olueen, joka vei kotkalaisen kotiolutharrastajan edustamaan Suomea lajin Euroopan mestaruuskisoihin Italiaan. Lisätietoa: Ruokala: Suomen ensimmäinen kotiolutmestari kannustaa: ”Kotioluen valmistus on helppoa ja hauskaa!”

Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Saazer Pils
  • 5,7% / Pilsener
  • 4,95€ / 0,5l
Yksi etukätiin kiinnostavimmista oluista tulee Uudestakaupungista, jossa etenkin saksalaistyylien osaaminen on kovalla tasolla. Suodattamaton Saazer Pils henkii tsekkioluiden henkeä Saaz-humalan kutkuttavan aromin saattelemana ja vaikuttaa kokonaisuutena hyvinkin toimivalta paketilta. Etiketti kertoo maltaiden olevan valmistettu perinteisellä lattiamallastusmenetelmällä.

Fiskarista saadaan maistuvaa välipalastouttia.
Rekolan Panimo Kaffe Stout
  • 5,5% / Milk Stout
  • 5,96€ / 0,5l
Juuri erittäin toimivaksi välipalastoutiksi todettu Rekolan kahvinen Kaffe Stout on siis toisen ruukkipanimon panostus kevään odotukseen. Laktoosilla makeutettu milk stout sai hyvää kansalaispalautetta Seinäjoen oluttapahtumassa ja läpäisi kotoisan kotisohvaraadinkin testin esimerkillisesti. Lisää aiheesta arvion muodossa: Rekolan Kaffe Stout.

Lammin Sahti Hippiäinen
  • 7,0% / Traditional Ale
  • 5,84€ / 0,33l
Lammin Sahdin maanläheiset ja lämmittävät panostukset jokavuotisen pienpanimokattauksen kirjoon ovat toimineet järjestään hävyttömän hyvin. Hippiäinen ei nimestään huolimatta aivan kepeimmästä päästä ole, vaan nostattaa odotuksia koko seitsenprosenttisen karamellimaltaisen, kypsän hedelmäisen ja toffeisen runkonsa myötä.

Kimito Brewing Brown Ale
  • 5,6% / Brown Ale
  • 4,48€ / 0,33l
Kemiöstä sitten Brown Alea. Ei oma suosikki tyyli, oikeastaan aika kaukanakin siitä, mutta osuessaan varsin toimivaa seuraa ruokakikkailun tai viikonloppuillan viettoon. Kimito Brewingin oluet ovat toimineet varsin hyvin aiemminkin, joten miksipäs ei. Hyvältä kuulostaa nimittäin:  ...keskitäyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, mallasleipäinen, pähkinäinen, kevyen yrttinen, tasapainoinen.

Pyynikin Bourbon Barrel Aged Imperial Stout
  • 13,0% / Imperial Stout
  • 8,71€ / 0,33l
Kattauksen muhkein vedos tuleekin sitten Tampesteristä, Alkon hyllyillä vähän hiljaisempaa eloa pitäneen Pyynikin Käsityöläispanimon suunnalta. Muhkea Imperial Stout on saanut arvoisensa kodin tynnyristä, mikä luonnollisesti kiinnostaa aina. Pyynikin perus-Imperial Stout oli nimittäin koko viime vuoden puhuttelevin kotimainen olutelämys ja aika kärjessä kokonaiskuvassakin. Tässä on potentiaalia, isosti!

Humalove Dunkler Blaumeister
  • 6,8% / Dunkelweizen
"American Dunkelweissea" olisi kiertolaispanimo Humaloven suunnalta tuloillaan eli jonkinlainen jenkkihumaloitu näkemys saksalaisesta, tummemman vehnäisestä osaamisesta. Humaloinnista vastaavat Chinook, Citra, Magnum ja Simcoe. Olut on tällä kertaa valmistettu Belgiassa, Brouwerij Andersin kotiluolassa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa!

Rekolan Kaffe Stout

Rekolan Kaffe Stout
  • Tyyli: Sweet Stout
  • Alk.%: 5,5
  • Panimo: Rekolan Panimo, Fiskars, Suomi

Rekolan Panimo lähetti talviterveiset muutaman olutnäytteen voimin ja ensimmäisenä tarkasteluun pääsi piakkoin Alkonkin valikoimista löytyvä Kaffe Stout. Viisjapuolprosenttinen sweet stout on makeutettu laktoosilla ja saanut mukaansa nimenkin jo enteilevän kahvisen mausteannoksen. Kahvihan tunnetusti toimii kellaristille hyvin, joten senpä vuoksi mielenkiinto heräsi samointein. Milk stoutit sen sijaan ovat kategoriana vähän niin ja näin usein ylilyövän laktoosi-imelyytensä vuoksi. Osuessaan toki uppoavat kuin veitsi vanh… sulaan voihin, joten potentiaalia pitäisi siinäkin mielessä löytyä.

Fiskarssissahan on nyt kova pöhinä päällä kun panimon naapurissa ovensa avasi odotettu pientislaamo Ägräs Distillery taproomeineen ja Kuura Ciderinkin siiderimö on vahvasti viritteillä. Vielä muutama vuosi sitten ehdin kesälomareissulla harmitella idyllisen ruukkimiljöön kuivuutta, "kyllähän tänne panimo sopisi enemmän kuin hyvin". Joskus monologinmuotoinen nurina nähtävästi kannattaa, sillä kotimaisen designin taitajat ja muut artesaanit ovat saaneet seuraa tiivishenkisen ja toimeliaan juomaverstaskeskittymän antimista kesätapahtumineen. Ei pöllömpi matkakohde muutoinkaan, nyt ehkä vielä paria astetta huokuttelevampi.

Rekola ja ruukkikylä - erottamaton parivaljakko.
Rekolan Kaffe Stout ja kumppanit.
IPA-vapaaksi alueeksi julistautunut ruukkipanimo näkyy jo valmistautuvan paikallaan junnaavan alkoholilakimuutoksen ”muhkeaan” 0,8-prosentin vähittäismyyntirajan nostoon, tai tällainen ajatus mielessäni oluen vahvuutta tarkistaessa kävi. Ajattelin speksien äärellä, että onpas kevyehkö stoutti tekaistu, mutta mediahan tämän ”väkeväksi olueksi” tulkita haluaisi. Kumpi lie oikeassa? Sillä tuskin on väliä.

Sweet stoutithan toki toimivat hieman kevyempinäkin paketteina hyvin, eikä kahvinkaan painottuminen yleensä jyhkeämpiin kokonaisuuksiin tuo sen käytölle rajoitteita hieman alhaisemmissakaan prosenteissa. Olut tuli testattua kahden pään voimin lauantai-illan leffatuokion lomassa ja kokemus jäi molemmin puolin sohvaa positiiviseksi. Balanssi oli kohdillaan ja ensiajatukseni oli, että Rekola on nyt iskenyt hyvään väliin: aamupala- ja jälkiruokastoutien rinnalle on nyt saatu mainio välipalastout!

Rekolan Kaffe Stout
Kahvisen tumma, kauniisti vaahtoava olut. Tuoksu on sitä mitä odotinkin ja toimii hyvin. Tasaisen samettinen kokonaisuus tasapainottelee iltapäiväkahvisen paahteisuuden, suklaan sekä kevyen, mutta tunnistettavan laktoosisen makeuden syvissä tunnelmissa.

Maultaan tuoksua hyväilevä, hyvin jälkiruoka- tai kahvipöytään istuva olut. Kahvi on hyvin esillä laktoosisen makeuden antaessa sille mukavaa lisäarvoa. Pelkäsin etukäteen lajissa eniten tökkivää, yli-imelää leimaavuutta, mutta tuo karikko on vältetty hyvin. Kahvi jää suuhun pitkäksi aikaa saaden lopussa hentoa savuntuntua matkaansa, suklaan siirtyessä samalla hiljalleen sivummalle. Mallasrunko on tumman puhuva, kahvin takana paahteisena pysyttelevä ja oluen keveydestä huolimatta osansa aukottomasti hoitava, tunnelman tasapainottaja.

Tykkään, koska kahvinen olut usein toimii minulle hyvin ja nähtävästi se sopii vähän kevyempäänkin seuraan oivallisesti. Kaffe Stout on kevyt stout, joka kääntää helpon juotavuuden edukseen. Kuten milk stoutin yleensäkin, ei kahta kuitenkaan mieli tekisi, mutta yksi menee helposti. Todella helposti.

Tuomio: Kahvinen välipalastout. Just hyvä.

Pisteet: 38/50