Kotisirkkatortillat

EntoCuben uudet tuttavuudet.

Sirkat tuntuvat tykkäävän valkosipulista.

Nyt kun kotisirkkoja on parin jutun verran lähinnä naposteltu, on aika siirtyä hieman pidemmälle tarinassa. Ensikertalainen löysi nettiä tutkiskelemalla jos jonkinlaisia ohjeita mielenkiintoisen raaka-aineen valmistukseen, mutta päädyin lopulta aika yksinkertaiseen, hyväksi havaittuun linjaan. Tortilloita siis. Koska, miksipäs ei?

Vastaan toki tuli varteenotettava resepti jos toinenkin. Osaa hyvältä vaikuttavaa ja helppoa varten olisi mm. pitänyt vierailla (salaa) kasvitieteellisessä puutarhassa keittiöni perusraaka-aineista puuttuvan kaktuksen vuoksi tai sitten sirkat tuntuivat hukkuvan turhan monien ainesosasten muodostamaan salaliittoon*. Halusin kuitenkin käsitellä sirkkojani suht dominoivana palasena ruokakokemuksessamme hienoksi jauhamisen tai liemeen hukuttamisen sijaan.

Hukuttamisesta puheen ollen, kannattaa kurkata Jaskan frittisirkat, joita voisin itsekin harkita kokeilevani. Jostain (olisiko ollut ihan EntoCuben väen ohje?) eteeni eksyi myös idea hunajapaahdetuista hyönteisistä, joiden pohjalta lopullinen ideani muodostuikin: vaihdoin hunajan vain valkosipuliin, mikä kyllä toimi todella hyvin. 

Ajatuksissa kävi myös sulan suklaan ja merisuolan kanssa leikittely, mutta se jääkööt seuraavaan kohtaamiseen. Pienen määrän myös savustelin, mutta turhan varovasti kasslerin jälkisavuilla, joista ei sirkkoihin riittävästi makua jäänyt. Lähinnä liika kuivuminen pelotti, mutta ensi kerralla tiedän lyödä sirkat kunnon savuun ja riittävän, muttei liian, pitkäksi aikaa.

Sirkkojen paahtelu pannulla ei ole suurta tiedettä. Tekaisin kylkeen maistuvan, kait vähän salsamaisen tomaattisalaatin ja aateloin täytteet valkosipulisella cremellä. Kas näin ikään:

Helppoa ja maistuvaa...

Valkosipulipaahdetut kotisirkat

• Reilusti voita
• Riittävästi kotisirkkoja
• Pari valkosipulin kynttä
• Suolaa
• Mustapippuria
• Tarvittaessa muita mausteita

Aloitetaan heittämällä voi kuumalle pannulle. Pienen pyörittelyn jälkeen lisätään sirkat ja sekoitellaan sopuisasti.

Käännetään sekaan pari kierrosta suolaa ja mustapippuria myllystä. Levyn voi tässä vaiheessa säätää jo vähän miedommalle.

Lopuksi mukaan puristetaan pari kynttä valkosipulia, jonka voi toki lisätä siipaloitunakin. Jatketaan sekoittelua hetki miedolla lämmöllä ja nostetaan pannu lopuksi levyltä pois.

Tomaatti-paprika –salsantapainen salaatti

• Muutama tomaatti
• Puolikas paprika
• Pienehkö punasipuli
• Kevätsipuli
• Loraus öljyä
• Mustapippuria
• Suolaa
• Ruohosipulia
• Halutessaan voi lisätä myös sitruunan mehua tai chiliä

Valmistus on helppoa. Poistetaan tomaateista siemenet eli vetisimmät osat (menivät suoraan kokille). Valutellaan enemmät nesteet pois ja pilkotaan pikkurillin pään kokoisiksi paloiksi paprikan kanssa.

Silputaan sipulit ja sekoitetaan paprika-tomaatti-kulhossa. Lisätään loput aineet, sekoitetaan ja annetaan asettua jääkaapissa vähintään puolen tunnin ajan.

Siinä sivussa voikin sitten sekoitella soosin valmiiksi eli murskata creme fraichen tai smetanan sekaan valkosipulin kynnen tai parikin, ropauttaa ripauksen mustapippuria, sekoittaa ja laittaa senkin jääkaappiin tarjoilua odottamaan. Maustaminen on makuasia, mutta tässä kohtaa yksinkertainen oli kaunista ja toimivaa.

Lopputulos näyttää kokolailla tältä. Asettelu tosin on kovin epäkäytännöllinen eli täytteet kannattaa pistellä sopuisasti riviin
kuvanmukaisten kasojen sijaan.

Itse nostelin sirkat ja salsat tortillalettujen päälle, lisäsin cremen ja nappasin kotipuutarhasta hieman persiljaa koristeeksi. Hyväksi havaittu tortillalettuohje löytyy KotiTalosta-blogin sivuilta, joten mitäpä sitä suotta uudestaan kirjailemaan.

*monissa resepteissä sirkka oli tosiaan vain yksi ruoan osanen muiden joukossa, mikä kertoo sen arkipäiväisyydestä muissa kulttuureissa.

Olutta ja kotisirkkoja á la EntoCube Cricket Nuts Chili

Ensimmäisen illan olutvalinnat.

EntoCuben lähettämiä kotisirkkoja käsiteltiin hieman yleisemmin jo aiemmassa jutussa ja nyt olisi tarkoitus syventyä aiheeseen oluen äärellä. EntoCuben näytepaketin olutsnäcksiksi sopiva chili-pähkinä-sirkka –sekoitus tuli naposteltua leppoisasti kotisohvalla parin mallasjuoman kumppanina ja kyllähän sieltä hyviä suuntaviivoja parituksille löytyikin.

Aihetta ei lähdetty lähestymään suurieleisen tieteellisesti saati tarkoitushakuisen vakavasti, vaan maistelut suoritettiin parissa erässä sellaisten oluiden kanssa, joita kyseisinä päivinä itse halusin siemailla. Pientä pelisilmää toki käytettiin, muttei turhan tarkasti kuitenkaan. Lopputulemahan sitten oli, että lajikirjo oli hyvin vaaleaan taittuva ja olisi varmaan voinut siinäkin määritelmässä vähän laajempikin olla. Mutta näillä mentiin.

Tässä vielä "rikollisen koukuttava" EntoCube Cricket Nuts Chili -sekoitus pähkinänkuoressa:

EntoCube Cricket Nuts Chili on takuuhitti sekä juhlissa, että sohvalla. Tähän rikollisen koukuttavaan ja elämykselliseen tuotteeseen tuo ainutlaatuisen twistin EntoCuben uunipaahdetut sirkat, juuri oikea määrä chiliöljyä ja suolaiset pähkinät. Sis. uunipahdetut EntoCube kotisirkat, chili, rapsiöljy, oliiviöljy, suolapähkinä (maapähkinä)

Sivuilla muistutetaan tuotteen sisältävän kotisirkkoja, joita ei ole tarkoitettu syötäviksi. Eriskummallinen huomautus juontaa juurensa siitä, ettei hyönteisiä (vielä) saa ihmisravinnoksi meilläpäin kaupitella. Rikoin nyt kuitenkin kehoitusta ja napsin sekoituksen suihini. Tässä muutamia ajatuksia sivussa siemailtujen oluiden toimivuudesta:

Ötököille hakusessa nestemäinen kumppani.

HIISI Hattara Passio-sessio IPA

HIISI / 4,4% / Passionilla maustettu Session IPA

***

Jyväskyläläispanimon tuore kauppaolut on tullut jo sen verran useasti vastaan, että valitsin sen mukaan maisteluun kohtalaisen hyvin saatavilla olevana, kiinnostavana vaihtoehtona. Smoothiemaisen hedelmäinen sessio-olut osoittautui melko neutraaliksi kumppaniksi sirkka-eväälle:

Kumpikaan osapuoli ei häiritse toistensa tekemisiä, mutta yhteenliittymä ei varsinaisesti mitään ylimääräistäkään istunnolle anna. Hedelmäisyyden sijaan kombinaatio saattaisi pitää suoraviivaisemmasta ja sopivasti enemmän puraisevasta linjasta sekä yleisesti selkeydestä. Ihan kiva pari kuitenkin.

Tornion Czech Style Pilsner

Tornion Panimo / 4,7% / Pilsener
*****

Torniolaisten hyväksi havaittu, tsekkiavuin valmistettu pilsener oli oikeastaan juuri sitä mitä poltteleva sirkkapähkinä purtavakseen kaipasi. Rapeanlainen, selkeälinjainen pils oli mauiltaan sopivan vienon, mutta vivahteikkaan ruokaparin seurassa kuin kotonaan ja parivaljakko täydensi toisiaan mukavasti. Hyvä pari pientä poltettä, rouskuteltavaa ja vaaleaa purevuutta.

Fiskarin Vehnä

Fiskarsin Panimo / 3,5% / Witbier
*****

Fiskarsilaistuneen, entisen Rekolan Panimo kevyt ja pirteä vehnäolut vei kuitenkin pisimmän korren. Oluen valmistuksessa käytetty korianteri korostuu suolaisen makupalan kaverina chilin lämmön viimeistellessä kokonaisuuden kauniisti. Kehuja kerää myös sopuisan sitrushedelmäinen pirteys, joka ei voimakkuudellaan jyrää kaveria alleen. Fiskarin Vehnän piti mainospuheiden perusteella ollakin kelpo ruokajuoma, eikä puheita näemmä kannata kyseenalaistaa. Sen runsas makumaailma ja kevyt olemus tekevät siitä yhdessä varsin mainion naposteluseuralaisen.

Founders PC Pils

Founders Brewing Co. / 5,5% / India Style Lager
***

Modernien lagereiden rynnistys markkinoille on ollut sen verran nousujohteista, että yksi sellainenkin piti mukaan ottaa. Hyvää oluttarjontaa esittelevän Foundersin trendihumaloitu PC Pils löytyi sopivasti Alkon hyllystä, joten sillä mentiin tällä kertaa.

Yhdistelmä jätti melko vaisun kuva itsestään. Kumpikin osanen toimi hyvin erillisinä kokonaisuuksinaan, mutta niiden välinen yhteys tuntui takkuilevan. Etäinen kosketus, siinä se tiivistettynä.

Moderni Pils ei vakuuttanut toivotulla tavalla.

HIISI Inki

HIISI / 5,7% / Inkiväärillä maustettu Pale Ale
***

Taas HIISIä. Itseasiassa aikomus oli alkujaan parittaa sirkkoja pelkästään paikallispanimon makujen kanssa, mutta suunnitelmallisuus katosi jossain vaiheessa kauppareissuja. Inkiä ennen pyörittelin käsissäni kaupan puolelta löytyvää Kiitoakin, joka olisi näin jälkiviisaana ehkä ollut parempi ratkaisu. Inkin runsaampi makumaailma oli vähän liikaa naposteltaville inkiväärin pyyhkiessä selkeimmät särmät turhan tehokkaasti mennessään. Kiito olisi varmaan ollut hieman hellävaraisempi ja Fiskarin katalogista mieleen juolahti hyvin toimineen Vehnän lisäksi heidän Kesäkolli kaikessa ruokaystävällisyydessään.

Aecht Schlenkerla Rauchbier Weizen

Heller-Trum / 5,2% / Savuinen vehnäolut
***

No joo. Melko puskista tuli tämä villikortti, mutta pitihän se mukaan ottaa kerta lähi-Alkon hyllyssä tätä savuista vehnäunelmaa oli. Ei liene yllätys, jos sanon, että tuhti savuisuus laittoi aika kovan vastuksen sirkkapedille. Lopputulema oli melko kaukana nappiosumasta, muttei millään muotoa kehityskelvoton suoritus. Harkittu riski, joka osoittautui aika hauskaksi ja lopulta odotuksiin nähden yllättävän toimivaksi kokemukseksi.

Ei siinä, rohkeasti vain omia suosikkipareja etsimään.

Ensikosketus hyönteisruokaan: Sipsisirkat

Hyödylliset hyönteiset

Hyönteisruoan kotimaisiin uranuurtajiin lukeutuvan EntoCuben väki tiedusteli jokunen hetki sitten, josko kellaristille kotisirkat maistuisivat. Hymyilin näyttöpäätteeni äärellä vastausta naputellessani: ”Jes! Tällasta mä oon aina halunnut”.

Syötävät hyönteiset eivät globaalisti ole mikään ylettömän erikoinen juttu, mutta meillä länsimaissa aiheeseen aletaan vasta hiljalleen heräilemään. EU:nkin alueella lainsäädäntö lyö vielä kapuloita rattaisiin, mutta silläkin saralla valoa on jo tunnelin päässä näkyvissä. Suomessa näitä on näkynyt jonkin verran mm. oluttapahtumien tarjonnassa sekä erilaisten ”sisusutusesineiksi” ”naamioitujen” purnukoiden muodossa.

Hyönteisruoan esiinmarssia perustellaan mm. sen ekologisuudella, hyvillä ravintoarvoilla, kasvatuksen pienellä tilantarpeella ja lisääntymistehokkuudella. Esimerkiksi nämä kotisirkat ovat loistava proteiinin lähde, verrattiin niitä mihin perinteiseen tuotantoeläimeen tahansa. Ja jos proteiinista kerta puhutaan, vaativat sirkat vain murto-osan muiden tuotantoeläinten vesi- ja rehutarpeesta saman proteiinimäärän tuottamiseen. Fiksu suuntaus siis kaikin puolin.

Hyvä vaihtoehto olutsnäcksiksi

Ja ötökkäruoka tosiaan kiinnostaa meidänkin taloudessa. Ekologinen näkökulma on aiheessa toki kannatettava ja hieno juttu, mutta se ei kuitenkaan ole ollut itselle se kaikkein eniten hyönteiskiinnostusta eteenpäin ajava asia. On meillä toki parin viime vuoden aikana siirrytty rutiininomaisesti enemmän kasvispainotteiseen ruokavalioon, jota hyönteispuoli varmasti hyvin täydentäisikin, mutta aiheen kiehtovuus on ollut läsnä jo pidempään. Ei mitenkään pakkomieleenomaisena tai vahvana, mutta mieltä kutkuttelevana kumminkin. Kai se tulee jostain ruokaohjelmien viidakoista, joissa bourdainit ja kumppanit rouskuttelevat Aasian matkoillaan katukeittiön friteerattuja heinäsirkkoja sun muita, sinällään ihan kotoisaltakin tuntuvia hyönteisiä. ”No miksei meilläkin...?”

Sain EntoCubelta kaksi pussillista eri tavoin käsiteltyjä kotisirkkoja. Sen verran ennakkoluuloja taloudestamme kuitenkin löytyi, että aiemmin päivällä postissa tullut sirkkapaketti odotteli saapumistani terassin pöydällä sisätilojen sijaan. Paketin chili-pähkinä-sirkka-sekoitus tuli naposteltua erinäisten oluiden seurana, mutta uunipaahdetuille vipeltäjille keksittiin vähän monimuotoisempia käyttökohteita. Aika yksinkertaisella linjalla kuitenkin mentiin, sillä kyseessä oli ensikosketus kotisirkkojen maailmaan ja halusin niistä mahdollisimman paljon irti just sitä itteään, enkä suinkaan piilotella niitä osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta. Paljon jäi myös kokeilematta, mutta ehtiihän sitä vielä.

Paahdetut sirkat käyvät moneen

Paahdettuja sirkkoja tuli naposteltua myös sellaisenaan ja aika monelle niitä tuli siinä sivussa myös maistatettua. Ennakkoluuloja näkyy jonkin verran olevan, sillä työkavereistakin reilu puolet torjuivat ystävällisen eleeni. Rohkeille maistajille ne sitten maistuivat senkin edestä. Semmoinen paahdetun mantelin ja ehkä kevyelti jonkin merenelävän sekoitus tuo maku sellaisenaan oli, mikä näytti toimivan mm. meidän 1,5-vuotiaalle kuin voisilmä ja vadelmat puurossa – eli todella hyvin – eikä eläkeläiskaartikaan aihetta karttanut, vaan maistiaiset tekivät hyvin kauppansa. Potentiaalia siis löytyy laajalla rintamalla.

Palataan Chili-pähkinä-sirkka –pussin ja oluiden äärelle toisen jutun voimin, mutta katsotaan tähän loppuun toisenlainen, hyvin yksinkertainen leffapurtava, joka sai innoituksensa Anikon Kippis-ohjelman ruokasovituksesta ja tuosta em. pähkinäsekoituksesta:

...

Sipsisirkat

• Paahdettuja kotisirkkoja
• Itselle mieleisiä perunalastuja
• Suolaa
• Pippuria

Kupletin juoni on hyvin yksinkertainen. Otetaan sopiva määrä kotisirkkoja ja saman verran perunalastuja, jotka murskataan sirkkojen sekaan melko hienoksi muhjuksi.

Itse käytin erään edukkaan merkin mustapippuri-ruohosipuli –maustettuja lastuja, joissa suolapitoisuus oli sen verran kieltä korventava, ettei lisäsuolaa ehkä olisi tarvinnut. Käänsin myllystä kuitenkin kierroksen, samoin mustapippuria.

Eipä siinä muuta kuin pieni sekoitus ja sohvaa kohti.

Tämän kokeilun kanssa ei tullut varsinaisesti oluita pariteltua, mutta kuvassa näkyvä Landlord osui maaliin ihan kivasti, kunhan hieman etäisyyttä rouskutuksen ja siemailun välillä piteli. Aivan käsikädessä ei brittitunnelma ja napakan suolainen sorminaposteltava kulkenut, vaikkei isompia ongelmiakaan ilmennyt.