sunnuntai 30. elokuuta 2020

Dry & Bitter UW

Dry & Bitter UW
  • Tyyli: New England IPA
  • Alk.%: 6,3
  • Panimo: Dry & Bitter, Gørløse, Tanska

Dry & Bitter iskee tiskiin tiukkaa ja sameaa IPAa tölkki toisensa jälkeen. Uudubbi ei tee tähän linjaan poikkeusta, vaan heilahtaa tämänvuotisten sameus-IPOjen kärkijoukkoon mitä kohtaamiini yksilöihin tulee.

Oluen nimi mietitytti hetkisen aikaa, sillä jäin pohtimaan mitä tekemistä tanskalaisella humalakeitolla voisi Washingtonin yliopiston kanssa muka olla. No, kyseiseen opinahjoonhan tuo ei tässä tapauksessa taida viitatakaan, vaan seuraavan arvauksen perusteella nimen kanssa liikutaan humalakasvin erään sukulaislajin edustajan äärellä. Trooppista ja rentouttavaa menoa sanotaan kummankin nauttijalleen tarjoilevan. Ainakin tämän tanskalaisen kohdalle se pitää saumattomasti kutinsa.

UW (pronounced U-Dub) is our super oily and uber hoppy IPA that combines dank resinous flavours with tons of tropical fruit. UW is heavily dry-hopped so as to push the fruit aromas even further forward. In order to balance out the vast amounts of hops we boosted the body too, giving a more balanced mouth feel.

Dry & Bitter UW

Samea, vaaleanlaisen keltainen olut nätillä vaahdolla.  Tuoksu on mehevän sitrushedelmäinen, runsaan trooppinen. Runsas ja syvän hedelmäinen. Erittäin hyvää, lajiin aika geneerisesti sulautuvista adjektiiveista huolimatta tyylisuunnan sameaa ja mehevää kärkipäätä.

Maku hyväilee makuhermoja toistaen tuoksun värinöitä. Mehukasta ja mehevää trooppisuutta mango ja aprikoosin, ananaksen sekä mandariinin voimin. Mukana tuoretta sitrusta, limen ja verigreipin kuorta. Tuhti, runsas ja muheva. Dry&Bitter tuntuu olevan yksi sameiden keitosten suurista taitajista. Vakuuttavaa, niin vakuuttavaa menoa taas kerran.

 Pisteet: 41/50

perjantai 28. elokuuta 2020

Panimoyhtiö X: X On The Beach

Panimoyhtiö X: X On The Beach
  • Tyyli: New England IPA
  • Alk.%: 5,5
  • Panimo: Panimoyhtiö X, Jyväskylä, Suomi

Panimoyhtiön kaverukset lupailivat omaakin NEIPAa eetteriin jo olutsatamalaisten kanssa loihditun Hazy Boin julkaisun aikoihin ja elokuun alkupuolella sellaista sitten alkoi markkinoille virratakin. Samea X on the Beach on tullut vastaan markettijakelussa jo useamman kerran ja aika luontevahan tuokin oli paikallispanimon muidenkin tuotteiden tapaan testiin napata. Tyylilajia on tullut kuluneen kesäkauden aikana kulutettua ehkä vähän liikaakin, mutta en myönnä saturaatiopisteen tulleen vielä vastaan, vaikka syksyä kohden ajatukset jo vähän tummempiin, maltaisempiin makuihin alkavatkin jo kääntymään.

Äksäläisten NEIPA on vahvuudeltaan juuri kaupparajan yläpintaan nostettu (5,5%), hiilihappojen maltillisuudenkin kautta aika mehevä ja kohtalaisen trooppinen tapaus. Helpon lähestymisen tarjoava maistokokemus, jonka toistaa mielellään uudestaan, vaikkei ylettömään aromitykitykseen ylletäkään.

Sen verran hämärää ja koleaa alkaa ulkona iltaisin jo olemaan, etten tohtinut arviota enää lähirannalle lähteä tekemään, vaikka oluen olemus ehkä sinne parhaiten olisi sopinutkin. Olemme kuitenkin siinä taitepisteessä, jonka jälkeen kuvamateriaalia tulee taas tuotettua lähinnä sisätiloissa tummaa taustaa vasten. Puolensa siinäkin, mutta pääasiahan on, että makukokemukset eivät minnekään katoa.

Trooppinen humalamehu täynnä hedelmäisiä aromeita kiedottuna kermaiseen mallaspohjaan. Pullollinen tropiikkia nautittavaksi kuumaan rantapäivään.

Panimoyhtiö X: X On The Beach

Samea, kauniin vaaleankeltainen ja hyvin kevyen vaahdon nostava olut. Tuoksu on parfymoidun sitruksinen ja trooppinen, ehkä vähän hillitty sellainen. Raikas ja virkeä.

Maku on toimiva. Hiilihapoiltaan aika flätti, muttei täysin kuitenkaan. Siitä juontuu hienoisen muhevakin hedelmäisyyden tunne, vaikka vähän aromaattisempi kokonaisuus kuitenkin on. Aika simppelit sävyt eli sitrusta, jotain aprikoosin kaltaista tropiikin luuhedelmää ja lopussa lisää sitruksia. Enkä nyt puhu katkerosta, koska sitä ei tyylinmukaisesti juuri ole.

Lopputulemana varsin helppo ja raikas NEIPA. Etiketissä mainittu kesähelteinen rantamaisema kuulostaa sopivalta paritukselta. Ei mikään wau-pään esitys, vaan varmaotteista perusmenoa, johon on helppo palata.

Pisteet: 35/50

torstai 27. elokuuta 2020

Gamma Big Doink

Gamma Big Doink

  • Tyyli: New England Double IPA
  • Alk.%: 8,0
  • Panimo: Gamma Brewing, Gørløse, Tanska

Gamma ei ole iskenyt aivan samalla teholla hekuman salamia kuin maanpanimonsa, samasta osoitteesta itseasiassa löytyvä Dry & Bitter, mutta laatu on siitä huolimatta ollut varsin tasaista ja maistuvaa. Panimon imperiaalinen Big Doink löytyy jo Alkonkin valikoimista, mutta omani nappasin testiin Kihoskhin hyllystä, kun se kerta tilausta edeltäneenä päivänä purkitettua sattui olemaan. Ei siis lainkaan kehnompi toimitusketju tuoreudestaan tarkan ja aromaattisen runsaan oluen kohdalla.

Big Doink on tosiaan tölkitetty 11.8.2020 ja nautittu pois 21.8.2020 eli vain kymmenen päivää ikääntyneenä siis. Purkin tarkempi sisältö käsittää kahdeksan prosenttisen, samean IPA-tyypin oluen, jonka runko rakentuu Pilsener-, CaraPils- ja kauramaltaiden varaan. Humalavoittoista makumaailmaa ryydittää varsin töpäkkä annos Citraa, Cashmerea, Mosaicia ja Columbusta. Ja vaikka olen näistä yli seiskapinnaisista NEIPOista tavannut puhua turhan tasapainottomina turhakkeina, osoittautuu uunituore Big Doink poikkeukseksi säännöstöön. Erinomainen olut nääs.

Gamma Big Doink

Samea, vaaleahkonkeltainen ja runsaan vaahdon nostava olut. Tuoksu on aika tiivis, hyvin hedelmäinen ja sitruslatautunut. Solidia menoa.

Maku on hieno. Tosi tuoreelta vaikuttaa. Sitrus vetää joukkoa, vaalea tropiikin hedelmäisyys seurailee esimerkkiä aprikoosin ja mangon muodossa. Lopussa on vähän yrttistä menoa, yleisilmeestä löytyy myös mehukasta muhevuutta. Eikä vahvuuskaan horjuta tasapainoa, vaikka aika painokas tunnelma runsaan prosenttilukeman myötä onkin. Tasapainoisin kasipinnainen aikoihin, mitä NEIPA-virittelyihin tulee. Nice!

Pisteet: 40/50

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Tuusulan Asuntomessut: Tuusula Elämisen taidetta. Lager (Maku Brewing)

Tuusulan Asuntomessuilta löytyi myös oma olut
  • Tyyli: American Lager
  • Alk.%: 5,1
  • Panimo: Maku Brewing, Tuusula, Suomi

Käväisin pari viikkoa sitten Asuntomessuilla, kuten aika useana kesänä aiemminkin. Pientalorakentamisen uudet tuulet, erilaisten materiaalien monipuolinen käyttö ja niin hyvässä kuin pahassakin ihmetystä aiheuttavat ratkaisut kiinnostavat jo ihan ammatillisessa mielessä, joten ihan mukavaahan näillä messuilla on käydä aina pyörähtämässä. Ja vielä mukavampaa olisi, jos joka ihmeen kerta ei omalle vierailulle sattuisi kuukauden kuumin ja helteisin päivä. Joka ikinen kerta monituntisen kierroksen on saanut tehdä paidan selkämys märkänä, niin nytkin. Toisaalta mieluummin tuon kierroksen pilvettömällä säällä tekee kuin kaatosateessa… eli se siitä nurinasta.

Tuusulan tapahtumassa silmiin pisti parikin järjestelyasiaa, jotka soisi otettavan käyttöön tulevillakin Asuntomessuilla. Ensimmäinen oli tietenkin koronan mukanaan tuoma väkimäärän säätely: kohteisiin jonotettiin ulkona omaa vuoroa odottaen, ei kaikki yhtä aikaa sisälle tappituntumalle jämähtäen. Jonossa ehti viilentämään itseään jäätelö kädessä ja itse talon sai kiertää rauhassa kenenkään hönkimättä niskaan.

Finnlog Hetenan suojaisa muotokieli ja esimerkiksi olohuoneen katto kiehtoivat.

Toinen kannatettava muutos oli tapahtuman oman oluen teettäminen ja sitä kautta järjestävän kunnan pienyrityksen esiintuominen. Maku Brewing liitettiin Asuntomessujen 50-vuotiskesän kunniaksi tapahtuman tarjontaa luovaan kaartiin jenkkityylisen lageroluen muodossa. Rykmentinpuiston telttaravintoloissa (varsin suolaiseen hintaan) tarjolla ollut  Tuusula Elämisen taidetta -lager oli aika maltillinen, PIlsner-, Münchener- ja Cara 100 -maltaisen rungon varassa kuplinut, Columbuksella, Citralla, Chinookilla ja Magnumilla kohtalaisesti humaloitu, gluteeniton kokonaisuus.

Tasapainoinen ja aika vähäeleinen olut kuuman kesäpäivän keskellä oli kuitenkin juoma paikallaan, enkä pistäisi lainkaan pahakseni, vaikka Asuntomessuoluet saisivat jatkoa vastaisuudessakin.

Maku Tuusula Elämisen taidetta. Lager

Vaalea, ihan nätin vaahdon nostava lager. Tuoksu antaa aika kevyttä tuoksua. Lähinnä vaaleaa maltaisuutta, aika raikasta, kevyttä hedelmää ja hieman yrttiä.

Vaaleanmaltainen, hieman yrttinen, etenkin alkuun kevyen hedelmäinen ja lopussa myös ruohoista rapeutta antava. Perusvarma ja tasapainoinen lager. Ei lajin kepein, vaan hellelukemia lähentelevässä päivässä hieman aikaakin ottava. Ihan kiva messuolut.

Pisteet: 32/50

sunnuntai 23. elokuuta 2020

Track Intrinsic Space

Track Intrinsic Space

Manchesterilainen Track Brewingkin on ollut tähän saakka maistamatta, mutta kesälomalla sekin puute tuli korjattua. Panimohan kuuluu niiden modernien tyylien britittekijöiden arvostettuun kaurakermaan, joiden tuotteisiin kannattaa tarrata kiinni aina tilaisuuden tullen. Näin olen antanut itseni ainakin ymmärtää ja kyllähän tämä Stratalla tyystin tykitetty, odotetun samea ja aromirikas Instrinsic Space kovasti tuota ajatelmaa haluaa annillaan tukea.

Toimivaa tekemistä ja maistuvaa jatkoa jo aika pitkäksi venyvälle NEIPA-oluiden kehulistalle. Mutta, haters gonna hate ja se on heidän ongelmansa…

Strata + Strata + Strata = Absolute Joy!
Intrinsic Space is a Single Hop IPA that highlights one of our favourite new Hops (see above). Bringing all it's grapefruit & ripe orange to the forefront this IPA is seriously crushable.

Track Intrinsic Space

Haalean vaalea, ananasmehuisa, sysisamea olut valkealla vaahdolla. Aika smoothia. Tuoksu on odotetun mehukas, aprikoosisen trooppinen, sitruksinen, limetinkuorinen, mangoa ja papaijaa kylvävän runsas. Ja ananasta. Ananas kuuluu NEIPAan. Ainakin humala-aromina.

Maku on mainio. Ananaan kun kerta tuoksussakin keksin, tuntuu se nousevan maun pääväriksi. Mangoa, aprikoosia, appelsiinia, sitrusta ja jonkin vastaavan raastettua kuorta. Pomeranssi tulisi ensimmäisenä mieleen. Mehukas, aromaattinen, suussa aika muheva. Hieno NEIPA pitkän jonon jatkoksi.

Pisteet: 39/50

lauantai 22. elokuuta 2020

Malmgård Islay Barrel Aged Stout

Malmgård Islay Barrel Aged Stout

Malmgårdilta tuli kesän aikana parikin jyhkeää olutta tarjolle. Barley Wine on vielä käsittelemättä, mutta Islay-kypsytetyn Imperial Stoutin ääreltä pääsin jo tuntemuksiani kuvailemaan, vaikka tyyli ehkä paremmin tuonne syksymmälle istuisikin. Mutta toimipa se hienosti vähän viileämmässä loppukesän illassakin.

9,5-prosenttinen olut on tosiaan majaillut Islay-saaren savuntäyteisissä viskitynnyreissä. Saaren tisleistä tuttu tuprutus on siirtynyt odotetusti myös muhkeamakuisen oluen väripalettiin ja viitoittaakin tietä kauniilla tavalla. Yhtymäkohtia HIISIn Islay-tynnyröityyn Ikiiursoon löytyy paljon, vaikka malmgårdilainen vähän pehmeämmin ja hillitymmin savuisuuden saloja lähestyykin. Älä kuitenkaan lue tätä väärin: ei tästäkään savua tule puuttumaan.

Malmgård Islay Barrel Aged Stout

Sysimusta, rusehtavan vaahdon nostava olut. Islayn henki vahvana läsnä. Tuoksu tuntuu jo pulloa avatessa. Savua, viskin kaikua, lämpöä, mutta myös taidokasta pehmeyttä. Tausta on mukavan suklainen, varsin paahtunut. Mmmm...

Maku on hyvin samoilla linjoilla. Viskin savuisuus tosin tulee vähän viipyen, alkumaku mennään miedommissa, suklaisemmissa ja paahtuneen maltaisissa merkeissä. Loppupuoli onkin sitten jykevämpää menoa pienellä lämmöllä ja sitä tasapainottavaa suklaista, mokkaista pehmeyttä. Jälkimaku lämmittää, hieman puraisee ja tainnuttaa pehmeään savuisuuteen. Isoja makuja hitaasti nautittavassa paketissa. Todella hieno kokonaisuus.

Pisteet: 42/50

torstai 20. elokuuta 2020

Stigbergets GBG Beer Week 2016 / 2020 (3.5 % Edition)

Stigbergets GBG Beer Week 2016 / 2020 (3.5 % Edition)

Ruotsalaispanimo Stigbergets ilahdutti olutkansaa tuomalla markkinoille sessioitavamman version muutama vuosi sitten hypeä nostattaneesta GBG Beer Week 2016 IPAstaan. 3,5-prosenttinen tribuutti löytyy kaupoista meillä Suomessakin ja omani kävin poimimassa pari viikkoa sitten Palokan Citymarketin hyllystä. Olutta hörppiessäni kävin katsomassa, millaista tekstiä olin saanut aikaiseksi oluen esikuvan äärellä, kun sitä tammikuussa 2017 ensikerran olin käsiini saanut.

Tuo aikahan muistetaan meilläkin Vermont-innovaation, New England -etuliitteen rantautumisena Eurooppaan. Ruotsista löytyi tuolloin jo useita maan rajojenkin ulkopuolella tunnustettuja toimijoita, joista Stigbergets nousi omaan tietoisuuteen panimon runsaita kehuja ja suoranaista hypeä nopeasti keränneiden NEIPOjen ansiosta. Pakkohan ne oli itsekin testata ja siinä samalla ihastua. Meillä härmäläisillähän oli tuohon aikaan vasta orastavaa tarjontaa uuden tyylilajin suhteen, sameimpana tähtenä Sonnisaaren  Humalaja.

IPAn tuoreuskeskustelu vaikuttaisi taannoisen tekstini perusteella käyneen kuumana myös talvella 2016-2017, mutta vähänpä varmaan tiesimme, mihin se uuden NEIPA-innostuksen myötä tulisi kehittymään. Näyn myös käyttäneen ilmaisua ”vastapuristettu aromi-IPA”, jonka ajattelin ottaa uudelleen käyttöön.

No, GBG Beer Week 2016 oli arvostuksensa varmasti ansainnut ja se oli myös ensimmäinen ruotsalaisten tekemä olut, joka nousi Ratebeerin top 50 IPA-listalle. Sitähän valmistettiin vielä jonkin aikaa alkuperäisen käyttötarkoituksensa eli göteborgilaisen oluttapahtuman jälkeenkin. Nyt sitten tarjolla on ajan henkeen hyvin sopiva, 3,5-prosenttinen versiointi, joka on kyllä myös aika himskatin hyvää.

Stigbergets GBG Beer Week 2016 / 2020 (3.5 % Edition)

Samean mehumainen, hedelmäisen keltainen ja kauniin vaahdon nostava olut. Tuoksu on raikas ja trooppisen aromaattinen. Sitrusta, limen kuorta, aprikoosia, mangoa ja ananasta. Erittäin vakuuttavaa.  

Maku täsmää tuoksun kanssa. Lopussa odotettua enemmän puristusta, mitä usein jää ehkä vähän kaipaamaankin. Enemmänkin voisi toki olla. No, greipin sivallusta edeltää sitruksisempi, taas pirteästi jonkin pienemmän sitrushedelmän kuorta virisevä, aprikoosinen, ananaksinen ja mangomainen tropiikin sävykkyys. Aika muhevakin on. Taas joutuu ihmettelemään, kuinka paljon makua näihin prosentteihin on taas saatu ahdettua. Mainiota!

Pisteet: 38/50