tiistai 18. syyskuuta 2018

Toinen lajissaan: Karhu Speltti IPA



Karhu Speltti IPA
Kun Karhu Ruis IPA aikanaan tuli markkinoille, tohdin blogissani pohdiskella, että millaisen riskin Sinebrychoff Karhu-brändin ja IPA-tyylin yhdistämisellä ottakaan. Sen suurempaa konsensusta en aiheen suhteen päässäni saanut aikaan, mutta markkinat ovat tehneet aivotyön puolestani: panimon myyntiodotukset täyttyivät ja vieläpä kahteen kertaan eli tuote on liikkunut enemmän kuin hyvin. Näinpä Karhu-perhe sai uuden jäsenen vielä saman vuoden puolella. Ja kyllä, IPAa on tämäkin.

Tai ”tämä sen sijaan on IPAa” lienee tässä kohtaa paikallaan, sillä jonkinlainen Amber Ale tai vastaava tuo Ruis IPA punakassa, joskin toimivassa, maltaisuudessaan ehkä ennemmin on. Spelttisen ja vaaleamman Karhu-uutuuden isänä toimii Ruis IPAnkin kehittänyt panimomestari Heikki Vuokko sekä tuotekehittäjä Antti Vilpponen. Rungossa kotimaisen spelttivehnän lisäksi ohramaltaita ja normi-Karhustakin tuttua ”ohraa”, joka yleensä pitää allaan mm. mallastamatonta ohraa ja ohratärkkelystä. Humalina kutkuttavan raikkaat Mosaic ja Citra, jotka kuuluvat myös omiin suosikkeihin.

Speltti IPAn pakkaus on Ruis IPAn tavoin tyylikäs ja vaikka ensimmäisen edustama urbaanimpi katutaide onkin lähellä sydäntä, täytyy tässä kohtaa myöntää että luontokohtaamisia ikuistavan Helena Junttilan Karhu-teos vie tässä mittelössä pidemmän korren. Komeita on toki molemmat.

Speltti IPA on tosissaan Karhu-perheen toinen pintahiivaolut ja kokonaisuutena varsin toimiva IPA, josta löytyy hyvä haastaja jo pidemmän aikaa suurpanimo-IPA –genreä doiminoineelle Olvi IPAlle.
Jo muinaisissa myyteissä karhulla on pyhä paikka pohjoisten kansojen sydämissä. Metsän kuninkaan kunniaksi on aikojen alusta järjestetty karhupeijaisia, joilla on toivottu otson syntyvän uudelleen – tuomaan iloa taas uudestaan ja uudestaan.
Karhu Speltti IPA
Vaalea, hieman utuinen, kaunis ja runsaan vaahdon kruunaama olut. Tuoksu on sitrusvetoinen, hieman kukkainen ja vaalean hedelmäinen. Aromaattinen, raikas ja kutsuva. Vaikuttaa varsin hyvältä.

Makukin toimii, vaikkei ihan tuoksun vetävyyteen ylläkään. Hyvin raikas, kohtalaisen aromaattinen ja virheetön suoritus. Vähän kliininen ehkä, mutta kyllä tässä aika hyvä haastaja mm. Olvin IPAlle on.

Sitrusta on, lopussa vähän greippisempääkin otetta. Siellä on myös kukkaa ja herukanlehteä, jota tosin löytyy jo hieman aiemminkin. Alkupuoliskolla vaaleaa hedelmäisyyttä, puolivälin jälkeen kevyttä mausteisuutta. Varsin toimiva ja puhutteleva paketti. Jatkoon! 

Pisteet: 35/50

lauantai 15. syyskuuta 2018

Founders Breakfast Stout

Founders Breakfast Stout
Tämä kulttiaamiainen oli jostain syystä jäänyt itseltäni vielä maistamatta, joten asia vaati toimenpiteitä. Sen verran vastuuntuntoinen kaveri kuitenkin olen, että hankkinut oluen alkuperäisetiköityä versiota, jonka kyljestä löytyy yleistä paheksuntaa aiheuttanut piltin kuva aamumurokulhon ääreltä. Muksussa sinällään ei tietty mitään pahaa ole, mutta kuva yhdistettynä olueen on saanut pipoja yllättävänkin kireälle (mm. New Hampshire ja Ruotsi), eikä tuotetta esim. Suomen markkinoille sellaisena kannata edes yrittää tuoda. Siksipä Founders Breakfast Stouttini etiketissä onkin vain siveellinen puurokulho, koska #vastuullisuus.

Michiganilaispanimon tekemiset ovat yleensä toimineet vallan mainiosti, eikä se tälläkään kertaa pettänyt. Olut ei aivan yleisen hypen asettamaa rimakorkeutta kuitenkaan hätyyttele, mutta arvokisaraja ylittyy melko rennolla suorituksella. Kahdella kahvilaadulla ja suklaalla ryyditetty, paahteinen aamiaisstoutti toimii lajissaan kauniisti ja puhuttelee mukavasti kaltaisani kahvioluiden ystävää. Taattua laatua, joskaan ei aivan maagisinta menoa kumminkaan.

Founders Breakfast Stout
Musta, hitaasti liikkuva ja ruskean vaahdon nostattava olut. Tuoksu on hyvin kahvinen, tumman suklainen ja kevyemmin paahtuneen maltainen. Mokkaa, pehmeyttä, mutta pääasiassa hieman kuivempaa menoa.

Maku on niinikään kahvintäyteinen, jopa tuoksua korostetummin. Suklaa on tummaa, hivenen kitkerää ja kuivaa, mutta mukana on myös mokkapalaista muhevuuttakin. Kahvisen olemuksen myötä suutuntuma on melko kevyt, korkeintaan keskirunsas plus. Se ei sinällään haittaa, vaikka runsaampaakin voisi olla. Jälkimaku on kahvipapuinen, suklainen ja kevyen salmiakkinen. Aika runsas vire suuhun jää... Siitä pidän.

Kokonaisuutena varsin mukava kahviolut, jolta hypen perusteella kuitenkin odotin enemmän. Erittäin hyvä, muttei maaginen. Usein se riittää hyvin, kunhan on kahvia.

Pisteet: 38/50

torstai 13. syyskuuta 2018

Olvi Hi-Hop Mild IPA

  • Tyyli: Session IPA
  • Alk.%: 2,5
  • Panimo: Olvi, Iisalmi, Suomi
Se tuli kuin faksi Jäätteenmäelle: pyytämättä ja yllättäen. Olvin syysuutuudet pääsivät tosiaan yllättämään, sillä en muista missään kahden uutuusoluen mainosta tai muutakaan infoa nähneeni. Siinä ne kuitenkin kotiovella muutama päivä sitten odottivat, mutta eihän se haittaa.

Paketista paljastui tämän nousussa olevaa low ABV IPA –linjaa kosiskelevan Hi-Hop Mild IPAn lisäksi mielenkiintoinen lagertuote eli Sandels-perheeseen uutena liittyvä PIls. Hyvää Pilssiä ei kauppavalikoimista ihan mahdottomia määriä löydy (ainakaan nimikemäärässä mitattuna), joten toivotaan että sotamarsalkan joukoista löytyisi nyt vahvistusta tähän rintamaan. Ensin kuitenkin testattiin kaksikosta se kevyempi, vain 2,5-prosenttinen IPA-sarjan tuotos.

Panimo on itse määritellyt Hi-Hopin termillä ultra-low session IPA, jota tuotteen nimen Mild IPA –lopetus myös tukee. Vaalea ja kevyt olut lasketaan vahvuuden puolesta elintarvikkeeksi ja sitä saa lähikaupasta matkaan vielä kello yhdeksänkin jälkeen. Siinä suhteessa varsin näppärä veto, koska ennakko-oletuksena on melko vahva saunaolutpotentiaali. Omani testasin syyssateessa otsalampun valossa juostun metsälenkin jälkeen…

Iisalmi guide to hoppines pitää sisällään Amarilloa, Crystallia ja saksalaista Euro-Cascadea, EBUja löytyy 40:n yksikön verran ja tuote on sekä suodattamaton, pastöroimaton ja täysmaltainen.

Hyvin vaalea, kauniin ja riittoisan vaahdon alle asettuva olut. Tuoksu on mieto ja raikas. Sitrusvetoista hedelmää, kevyttä ruohoa ja ohutta, vaaleaa mallasta.

Makukin on alkuun mieto, mutta sitrus parantaa asemiaan loppua kohden mentäessä. Sieltä löytyy myös pientä pahvisuutta, mikä vie parhaan terän muutoin kepeän raikkaasta janojuomasta. Ei pahasti, mutta kyllä sen huomaa. Muutoin tarjolla on hentoa, vaaleaa hedelmää, ehkä vienoa yrttiäkin. Sitrus ja lopun greipinkuorisuus ovat kuitenkin ne päävärit.

Kepeä, pirteä, raikas mutta myös vähän pahvinen. Ilman pahvia olisi erittäinkin pätevä tuote kategoriassaan.

Pisteet: 28/50

maanantai 10. syyskuuta 2018

Dupont Avec les Bons Voeux

Dupont Avec les Bons Voeux
  • Tyyli: Abbey Tripel
  • Alk.%: 9,2
  • Panimo: Brasserie Dupont, Tourpes-Leuze, Belgia

Terveisä Dupontin mainion les-pöns-vöksin ääreltä! Maailmankuulun Saison Dupontin jyhkeämpi seurakuntalainen tuli markkinoille ensikerran vuoden 1970 lopulla. Tai ei oikeastaan markkinoille, vaan sitä jaettiin panimon uskollisille ja ansioituneille asiakkaille etukäteisjoululahjana – Bons Voex eli with best wishes

Lahjusolut sai osakseen valtaisia kehuja, joten siitä päätettiin tehdä ihan kaupallinen tuote. Alkuun tuotantomäärät pysyivät pieninä ja kuukausittaiset erät varattiin loppuun jo hyvissä ajoin. Nykyisin kapasiteetti riittää sammuttamaan verkko-ostelijoidenkin janon ja tästä on tullut itsellekin yksi vakiohankinta panimon aina niin mainion Saisonin ja parin muun perusvarman belgin rinnalle. Vöyksiä voi panimon ja harrastajien mukaan myös kypsytellä hyvillä mielin, mutta itselläni varastoon hankitut muutamat pullot eivät yleensä vuotta-kahta pidempään ole ehtineet vanheta. Loistotuote nääs, ei malta kypsytellä!

Dupont Avec les Bons Voeux
Oljenkeltainen, kaunisvaahtoinen olut. Tuoksu viettelee. Viljava, vaalea maltaisuus petaa hyvän pohjan kevyelle, vaalealle hedelmäisyydelle, jota löytyy ilmasta runsain mitoin. Kevyellä meinaan kesäisen ilmavaa ja aromaattista olomuotoa, en tällä kertaa suinkaan volyymiä. Pippurimausteisuutta, korianteriin viittaavaa yrttisyyttä.

Eikä maku jää tuoksulle kakkoseksi. Aromaattinen, sopivasti humaloitu, ryhdikäs mutta pirteä. Kukkaisuutta, vaalean raikasta hedelmäesterisyyttä, korianterista yrttisyyttä ja kepeäluonteista sitrusta. Lopussa yrttisen sitruksista purevuutta, siihen kietoutuvaa, varsin voimaisaa pippurimausteisuutta ja kukanvartista tuoreutta. Sitrustakin, taas. Ja lämpöä kokonaisuuden ollessa runsaudessaan huolimatta kevythenkinen ja maittavan kesäinen. Kerrassaan hieno juoma.

Laatuluokan belgi.

Pisteet: 40/50

torstai 6. syyskuuta 2018

Vehniän Kuiva ja Hölmöilevä Omenasiideri (2017)


Vehniän Kuiva ja Hölmöilevä Omenasiideri (2017)

Onhan Vehniällä tehty muutakin kuin sahtia. Nimittäin siideriä! Vehniän Kuiva ja Hölmöilevä Omenasiideri on aito paikallistuote, jonka raaka-aineet on pihistetty Mikon äiteen puutarhasta. 4,7-prosenttinen siideri on laitettu aluille viime syksynä, aikana ennen alkoholilain muutosta, minkä voi vahvuudestakin päätellä. Ei sillä, että tätä kauppoihin olisi tarkoitus ollut tarjota, mutta olipahan hauska sattuma kumminkin.

Uuttakin erää on kuuleman mukaan suunnitelmissa, mikäli satoa vain riittävästi tulee. Tämä ensieräkin vaikuttaa varsin onnistuneelta tapaukselta ja minusta on hienoa, että juoma on tehty alusta lähtien rehdillä tavalla eli hitaasti talven yli kypsytellen.

Vehniän Kuiva ja Hölmöilevä Omenasiideri (2017)
Hivenen samea, vaaleankeltainen ja hitusen sihisevä siideri. Miedossa tuoksussa punaposkista omenaa, syksyistä maalaisfiilistä ja hiivaa. Pehmeä, mutta tosiaan aika kevyt.

Maku on runsaampi, muttei voimakas. Punakkaa kaneliomenaa, aika mehukasta ja vähähappoista viheromenaa myös. Hiivaa, pientä liuottimen tuntua. Helposti juotava ja ihan hyvänmakuinen siideri. Kotikutoinen toki ja aika maanläheinenkin, mutta juotavuudeltaan hyvällä tasolla.

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Big Drop Stout

Big Drop Stout
  • Tyyli: Vähäalkoholinen olut (Milk Stout)
  • Alk.%: 0,5
  • Panimo: Big Drop Brewing Co., Berkshire, Englanti
Big Drop Brewing. Jokin tuossa nimessä herättää suurta varmuuden tuntua ja hyvänlaista mahtipontisuutta. Se ehkä ihan hyväkin asia, sillä panimon toiminta-ajatus on varsin rohkea ja ennakkoluuloton, joskin erästä nykytrendiä seuraten ehkä ihan ymmärrettävä: Big Drop Brewing valmistaa vain alle 0,5-prosenttisia oluita. Kyllä, elintarvikkeiksi luokiteltavia mallasjuomia, nothing else. Ja tekee sen vielä hyvin – ainakin mitä palautteen perusteella on ymmärtäminen.

Olemme saaneet Suomessakin lukea alkoholittomien ja low ABV –juomien kasvaneesta suosiosta, joka myötäilee yleiseurooppalaista trendiä. Samaan aikaan esimerkiksi alkoholittomien ja kepeiden oluiden valikomat ovat laajentuneet huomattavasti ja tähän saumaan halusi myös Big Drop –idean isä Rob Fink pari vuotta sitten iskeä. Täytyykin myöntää, että tämän mainion Stoutin perusteella on siinä onnistunutkin. Panimo on saanut lyhyen olemassa olonsa aikana useita tunnustuksia (mm. Speciality Food Innovation Award) ja sen tuotteita löytyy maitokauppojemme lisäksi myös naapurimaan Systembolagetista.

Big Drop Chocolate Milk Stout julkistettiin yleisölle loppuvuodesta 2016 ja sen oli tarkoitus jäädä puhtaaksi kausituotteeksi. Kysyntä kuitenkin kasvoi kasvamistaan, eikä edes perienglantilainen hellekesä taittanut talvisen stoutin kysyntää, vaan se porskutti menemään myöhemmin julkaistun Pale Alen rinnalla. Panimo ilmoittikin kymmenkertaistavansa kapasiteetin vain vuosi markkinoille tulon jälkeen.

Nyt jo melko hyvin isomman valikoiman kaupoista löytyvä Stout on itseasiassa sama tuote kuin tuo alkuperäinen Chocolate Milk Stout. Yksinkertaistetun nimen taakse muuttanut olut on maustettu kaakaonibseillä, jotka kieltämättä antavat hyvin makua paahteisen ohra-, kaura- ja ruispohjan päälle. Laktoosi tuo mukanaan tuttua makeutta, mutta myös runsautta suutuntumaan. Tämähän toimi oikeastaan vallan mainiolla tavalla!
With notes of coffee, cocoa nibs and a lingering hint of sweet vanilla this beer is dark, rich and indulgent. We keep ours in the fridge but take it out about an hour or so before we drink it as all that decadence needs a bit of warming up. We pour it fast into a tulip glass so the gorgeous coffee aromas can stretch their legs. If it’s early in the evening, an oyster or two sets it off nicely. If it’s later, a chocolate fondant rounds off this truly extravagant beer.
Big Drop Stout
Tummanpuhuva, kutsuvan näköinen olut. Tuoksu toimii ja paketti vaikuttaa yllättävän hyvältä, jopa vakuuttavalta. Nokista paahteisuutta, levysuklaata ja kaakaota.

Makukin on hyvä, vaikka ennen jälkimakua puhti tuntuu loppuvan välillä kesken. Asia korjaantuu nopeasti esiin astuvan suklaisuuden vallatessa suun oluen jo kadottua kielen päältä. Alku taas on iskevämpi, kahvisen paahteinen, nokinen ja kuivemman suklainen. Laktoosin läsnäolo on selvää läpi maun, mutta makeutta se ei liiaksi anna. Enempi tuonne pyöreyteen se tuntuu vaikuttavan eli on ihan perustellusti mukana touhussa.

Huoneenlämpöiseksi en tämän kanssa uskaltanut odotella, mutta ei pieni lämpiäminen tunnu pahaa tekevän. Makuprofiili avautuu, kuten yleensäkin, mutta paketti pysyy silti hyvin kasassa. Jossain vaiheessa suussa maistuu tuhkakuppinen suklaa, mutta tuo vaihe selätetään nopeasti.

Tämähän oli aika näppärä tapaus.