Eduskunnan täysistunnossa keskustelussa laki pienpanimoiden ulosmyynnin sallimisesta

Tämän seuraavan tekstin on kirjoittanut yhteistuumin Olutkellari- ja JaskanKaljat-blogi ja samainen juttu on luettavissa kummassakin blogissa.

Joulun alla kirjoittelimme Jaskan kanssa maamme pienpanimoiden edustajiston marssista eduskunnan puheille valottamaan omaa ahdinkoaan byrokratian ja keskiaikaisen alkoholilakimme puristuksista. Käynti poikikin lakialoitteen Sosiaalidemokraattien Eeva-Johanna Salorannan toimesta. Torstaina 27.2.2014 aihe olikin esillä eduskunnan täysistunnossa. Lisätietoja lakialoitteen taustoista ja sen sisällöstä löydät aiemmin julkaistuista jutuista:

• Lakialoite
• Lakialoitteen taustat 

Tiivistettynä lakialoitteen sisältö on seuraava:

Lakialoitteen tarkoituksena on alkoholilain 14 §:n avaaminen siten, pienpanimot saisivat ulosmyyntioikeuden alle 4,7%:n vahvuisten oluiden myyntiin suoraan panimolta – ilman velvoitetta erillisen elintarvikekioskin perustamiseen.

Eilinen keskustelu käytiin myötämielisessä hengessä ja puheenvuorojen sävy oli lakialoitteelle suotuisa – ehdotus saikin laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Puheenvuoroissa tiedostettiin tarve yrittäjyyttä haittaavan byrokratian purkamiselle sekä tunnistettiin pienpanimoalan positiivinen vaikutus työllisyyteen myös mm. matkailu-, tuotanto- ja ravintola-aloilla. Muutamissa puheenvuoroissa kyseenalaistettiin myös 4,7%:n raja panimoiden ulosmyynnin osalta. Yleinen näkemys olikin, ettei lakialoite aiheuttaisi negatiivisia muutoksia alkoholin kulutukseen, vaan pikemminkin turvaisi kotimaista työllisyyttä.

Kooste - Täysistunto ja suullinen kyselytunti 16/2014: Laki alkoholilain 14 §:n muuttamisesta. 

• ”Me voimme yrittää erilaisten kieltojen ja lakien avulla suitsia alkoholinkulutusta, mutta alkoholilainsäädännön kiristämisen rinnalla tulisi pohtia, millaiset muunlaiset muutokset toiminnassa voisivat eurooppalaistaa suomalaista juomakulttuuria ja toisaalta tarjota piristysruiskeen kotimaiseen yrittäjyyteen.”  Sanni Grahn-Laasonen (kok)

• ”Lakialoite on erityisen kannatettava. Siinä ei ole kuin yksi pieni puute, ja se on se, että tilavuusprosentin raja, 4,7, pitäisi olla siellä normaaleissa prosenteissa, kun meillä erikoisoluita valmistetaan.”    Jari Myllykoski (vas)

• ”Edustaja Elorannan tekemä lakiesitys on erittäin kannatettava ja kuvaa minun mielestäni hyvin sitä suomalaista pienpanimotoimintaa ja sen ongelmia saada tuotteensa markkinoille. Ne olisivat hassunhauskoja, jos ne eivät olisi niin surullisia.”  Jukka Kärnä (sd)

• ”Pienpanimoilla on alueellisesti merkittävä rooli työllistämisen näkökulmasta. Niillä on merkitystä myös matkailun kannalta. Pienyrittäjien yritystoimintaa on helpotettava karsimalla turhaa byrokratiaa. En usko suoramyynnin sallimisen pienpanimoille myöskään millään muotoa lisäävän alkoholin negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.”  Esko Kiviranta (kesk)

• ”Tämä edustajakollega Elorannan aloite korjaisi toteutuessaan yhden käsittämättömän epäloogisuuden suomalaisessa alkoholilainsäädännössä. Kysymys on byrokratian purkamisesta ja normaalin pienyritystoiminnan esteiden purkamisesta. Aloite on varsin hyvin perusteltu ja siten myös kannatettava.” Katja Taimela (sd)

• ”Tässä on tyypillinen aloite, joka lähtee niistä käytännön ongelmista, mitä meillä Suomessa on. Tässä voisi käyttää vertausta maalaisjärkeen. On vaikea ymmärtää, kun liikkuu maaseudulla, missä on pienpanimoita taikka viinitiloja, joissa on myöskin viininmyyntiä, miksikä ei tätä olutta voisi sitten sieltä mukaansa ostaa.” Pauliina Viitamies (sd)

•  ”Nyt kun saatavilla on jo lukuisia laadukkaita erikoisoluita sen bulkkilagerin lisäksi, niin monet ovat huomanneet, että olut voi olla paljon muutakin kuin vain se päihtymisväline. …  Tosin tämä 4,7 tilavuusprosentin raja, jota tässä aloitteessa esitetään, jää vielä haittaamaan pienpanimoiden toimintaa, sillä pienpanimot tuottavat pääsääntöisesti oluita, joissa alkoholia on luonnostaan 5—6 prosenttia tai jopa hieman enemmänki…”  Juho Eerola (ps)

• ”Edustaja Myllykoski nosti omassa puheenvuorossaan esiin sen, että erikoisoluiden alkoholiprosentti voi olla yli 4,7, kun taas tässä aloitteessa on rajattu 4,7 prosenttiin tämä myyntimahdollisuus. Mielestäni tätäkin, siis korkeampaa prosenttia, voisi harkita, jotta tuotevalikoima olisi monipuolinen.” Johanna Karimäki (vihr)

• ”Minusta tämä este, ettei sitä olutta voi sieltä myydä, on keinotekoinen, ja varmaankin osana näitä turhien säännösten purkutalkoita, mitä täällä yritämme harjoittaa, voisi tällaisenkin rajauksen poistaa. … Kuten tässä moni totesikin, niin miksei tämä prosenttimäärä voisi olla sitten siinä myytävässä tuotteessa suurempikin, kun monet hyvätkin oluet ovat sitten vahvuudeltaan 5 prosentin luokkaa tai himpun yli.” Jukka Kopra (kok)

• ”Tämä lakialoite on hyvä sen takia, että se on askel eurooppalaisen alkoholipolitiikan suuntaan. Pitkään alalla olleena uskallan sanoa, että Suomen alkoholipolitiikka on monesti ollut veropolitiikkaa eikä alkoholipolitiikkaa. Tämä on askel parempaan suuntaan.”  Lars Erik Gästgivars (r)

• ”Mietojen alkoholijuomien myynti niitä valmistavien pienpanimoiden toimesta olisi valvottua, ja juomia tuskin ostettaisiin vain määrän vaan ennen kaikkea laadun takia. Tämä laatutietoisuus osaltaan ohjaisi mietojen alkoholijuomien kulutusta pois kauppojen mäyräkoirista pienpanimoiden hinnaltaan ja laadultaan korkeatasoisten tuotteiden pariin.” Mika Kari (sd)

Keskustelun voit lukea kokonaisuudessaan kansanmuisti.fi-sivustolla!

Puheenvuoronsa keskustelussa positiivissävytteisesti antoivat seuraavat edustajat:

• Ari Jalonen (ps) 
• Esko Kiviranta (kesk) 
• Jari Myllykoski (vas) 
• Johanna Karimäki (vihr) 
• Juho Eerola (ps) 
• Jukka Kopra (kok) 
• Jukka Kärnä (sd) 
• Kaj Turunen (ps) 
• Katja Taimela (sd) 
• Lars Erik Gästgivars (r) 
• Maria Tolppanen (ps) 
• Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) 
• Mika Kari (sd) 
• Pauliina Viitamies (sd) 
• Pertti Hemmilä (kok) 
• Sanni Grahn-Laasonen (kok)

Lisäys: Lakialoite lähetettiin alkoholilaista päättävän valiokunnan käsittelyyn istunnon jälkeen
 - asia siis etenee! Tilanteen kehittymistä voi seurata eduskunnan internetsivuilta: 

• Lakialoite: Laki alkoholilain 14 §:n muuttamisesta

Toivotaan, että päättävällä taholla tehdään hyviä päätöksiä - meidän kaikkien kannalta! 

Kippis!

J-P ja Jaska

Alkon Pienpanimo-oluet 2014: Suomenlinnan Thor Bock ja hyvä tarte tatin sienistä!

• Tyyli: Dunkler Bock
• Alk.%: 6,0
• Panimo: Suomenlinnan Panimo, Helsinki, Suomi

”Suomenlinnan Panimon uutuus, Thor Bock on tumma bock-tyylinen vahva lager-olut. Kyseessä on kolmikeittomäskäyksellä valmistettu täysmallaslager, joka on suunniteltu kylmien talvipäivien juomaksi, niin tuhtien lihapatojen äärelle kuin seurusteluun. Oluen täyteläinen mallasrunko on tasapainossa sen suhteellisen maltillisen humaloinnin kanssa. Tuoksussa aistittavissa maltaisuutta ja tummaa suklaata. Jälkimaku on pitkä ja pehmeän suklainen.” (lähde: Ravintola Suomenlinnan Panimo)

Thor tarttee tatin, mutta sai loistavasti toimivan kanttarellin!

Ylijumala Odinin poika Thor, tuo muinaisskandisen taruston ukkosen jumala, joka Mjölner-vasaransa voimin suojeli maanviljelijöitä tarujen jättiläisiltä, on nyt antanut nimensä Suomenlinnan Panimon tummalle bock-oluelle. Eli kaksi kolmesta helsinkiläispanimosta valmisti Alkon pienpanimoerään saksalaista lagerosaamista kunnioittavan tuotteen, joskaan kummankaan tuotevalikoimaan muodikas jenkki-IPA tuskin edes istuisikaan. Mielenkiintoista, itseäni miellyttävää toimintaa ja jollain tapaa rehellistä oman tiensä kulkemistakin siis havaittavissa.

Vaikka Thorin mukaan on yksi viikonpäiväkin nimetty, säästin nautintohetken silti viikonlopulle. Tarkoitus oli nimittäin valmistaa sen kylkeen Alkon Etiketti-lehdessä viime vuonna julkaistu sieni tarte tatin! Kanttarelleja, vuohenjuustoa ja saksanpähkinöitä imellettyjen salottisipulien kera – tämä herkullinen yhdistelmä toimi syksyllä loistavasti Fuller’sin ESB:n kanssa, joten ajattelin bockin makean maltaisuuden niinikään pitävän tästä yhdistelmästä. Oikeassa olin, Thorista löytyi makumaailmaan sopivia osasia runsain mitoin ja yhdistelmä toimi vähintäänkin yhtä hyvin kuin maistuvan brittiläisenkin kanssa aiemmin! Voitaikina ei jostain syystä tällä kertaa aivan nappiin mennyt, mutta hienoisesta tiivistymisestään huolimatta sekin toimi moitteettomasti – unohda siis pakastealtaan pohjat, itse väännellyssä on aina enemmän tunnetta! Etiketin asettelulle oma teokseni tosin hävinnee hiuksen hienosti…

Suomenlinnan Thor Bock

Punertavan ruskea, melko kauniskin olut niin ikään kauniilla, suht kestoisalla vaahdolla kuorutettuna. Tuoksu iskee juuri oikeaan paikkaan. Keskitummaa mallasleipää, jossa myös ripaus limpunomaista makeutta sekä hieman tummempaa karamellisuutta. Sinällään ihan toimiva suklaan henkäyskin löytyy taustalta kevyen paahteen takaa. Humalointi on keskirunsasta, piristävän yrttistä ja maltaan pehmeyttä mukavasti leikkaavaa. Hyvää, Saksaan kumartavaa tekemistä joka toimii tuoksunsa puolesta itselleni loistavasti.

Maku on virheetön, miellyttävän mallaspainotteinen ja pehmeä. Tummahkon ruskea, limppuisen makea maltaisuus sisältää myös hieman imelämmän karamellin tunnelmaa, muttei äidy liiallisuuksiin sillä saralla. Rouheutta löytyy siis sopivasti ja hento paahteisuus lisää nautintoa entisestään. Kuin hennosti pinnaltaan imeltynyttä mallasleipää aavistuksen makeammassa muodossa – muttei kuitenkaan, sillä tuon pehmeän tunnelman leikkaa oivasti yrttisen humalan liukuva aalto. Se puree juuri sopivasti, eikä ylly varastamaan koko showta vaikka maun loppupuoliskossa pureekin mukavasti – hienoista pähkinäistä kuivuuttakin on aistittavissa. Suutuntumaltaan ehkä hieman kevyt suhteessa makujen syvyyteen ja pehmeyteen, mutta takaa toisaalta hyvän juotavuuden. Uskoisinkin kohtalaisen runsaasta makuisuudestaan huolimatta tämän toimivan melko laajalle kuluttajakunnalle – ei liian erikoinen vähemmän maistelleelle, mutta riittävän hyvää vaativammallekin nautiskelijalle. Hyvä tribuutti germaanioluille!

Tuomio: Laadukas saksalaistyyppinen olut, joka viettelee maltaan voimallaan mutta yllättää soljuvan purevalla, luonnonläheisellä yrttisyydellään. Saksan ystäville pakkomaisto, mutta suosittelen ihan yleiselläkin tasolla. Olutkellari aikoo hakea lisää – loistava valinta mökille, takan ääreen, ruuan kylkeen ja yleiseen nautiskeluun. Mallasjuomaa – taidolla ja rakkaudella…

Pisteet: 36/50

Alkon Pienpanimo-oluet 2014: Bryggeri Helsinki Senaattori ja lihalliset himot

• Tyyli: Doppelbock
• Alk.%: 7,5
• Panimo: Bryggeri Helsinki, Helsinki, Suomi

Se Senaatintorin Senaattori.

Viime lauantaina Senaattori saapui Senaatintorin laidalta vieraisille, joten tarjolle oli pantava myös hieman palan painiketta. Arvovieraan juuret vievät Saksaan, joten ajattelin tarjota sen seuraksi hieman lihaisia nautintoja – karitsan lapaa Munkintiellä nimittäin! Valmistin karitsan lapaa blogissa jo aiemmin esitellyn reseptin voimin, joskin pienin muutoksin:

• Nesteeksi koko pullo Munkintietä, lisäksi hieman lihalientä.
• Fetajuuston tilalle reilusti valkosipulia, joista osa kävi lihan kanssa myös pannulla.
• Uuniajaksi tällä kertaa kuusi tuntia (n. 165°C).

Lopputulos oli loistava – vaikka itse sanonkin!  Valkosipuli potki mukavasti ja liha sai tarvittavaa mureutta hitaasta kypsytyksestä. Seuraksi epämääräisen näköiseksi muuttunut lihan palanen sai rehellisiä uunijuureksia: perunaa, porkkanaa ja punajuurta öljyllä ja rosmariinilla maustettuna. Myös Senaattori tykkäsi tästä – ehdottoman suositeltava kombinaatio!

Tarjoamiset Senaattorille...tai sen kanssa...

Mutta sitten ruokapöydästä vieraan pariin. Viime keväänä ovensa avannut Bryggeri Helsinki tekee nyt Hiisin tavoin ensiesiintymisensä Alkon oluthyllyssä. Pienpanimosarjaan valikoitui siis panimomestari Mathias Hüfnerin saksalaista henkeä edustava Senaattori Doppelbock, jonka päätin parittaa ruuan kanssa edellä mainitulla tavalla. Hyvät bockit maistuvat itselleni mainiosti ja muutoinkin perussaksalaisten oluttyylien kutsu on alkanut taas pienen tauon jälkeen viettelemään minua. Toiveissa on rehellinen, viettelevä ja jykevä mallasherkku – tai ehkä tämä on sittenkin enemmän käsky kuin toive, sillä kyllähän reilun seitsemäntoista euron (17,42 €/l) litrahinta kieltämättä karmaisee...

Bryggeri Helsinki Senaattori

Tumman ruskea, kastanjaisesti punertava olut ilman suurempaa kuohuntaa. Rauhallinen, tunnelmallisen läpikuultava. Tuoksu kohtalaisen voimakas, vahvan maltainen. Leipäinen yleistunnelma omaa myös intensiivistä, paahtunutta makeutta joka ei kuitenkaan muuta kokonaisuutta liian imelään suuntaan – pikemminkin se on pinttyneen kärähtänyttä, pinnalle tiivistyneen siirappista. Joukossa on myös kevyttä paahteisuutta sekä tummahkoa hedelmäisyyttä – pehmeä, viettelevä ja mukavan syvä tuoksu henkii hieman rukiista rouheutta mutta myös sopivasti piristävää, luonnonyrttistä humalan puraisua.

Maultaan varsin toimiva, runsasmakuinen mallasnautinto, joka vie makumatkalle Saksan suunnille. Kastanjan ruskea maltaisuus on ruisleipäistä, pinnalta pinttyneen makeaa ja sopivasti paahtunutta. Imelähkö, silti rouhea makumaailma saa myös kevyen suklaista tuntua sekä niinikään varovaista ylikypsää hedelmäisyyttä joukkoonsa. Humalointi on tasapainossa makuisuuden kanssa ja tanssahteleekin aivan lopussa villiyrttisen raikkaana ja juuri sopivan hennosti nipistävänä. Jälkituntu on hieman katkera, maltaisen ruskea ja hieman jopa lämmittävä. Suutuntuma melkolailla siellä hyvän alarajoilla, mutta takaa mahdollisuuden myös hitaaseen nautiskeluun. Hieman tahmaava, aavistuksen runkoa kaipaileva kokonaisuus toimii niin hyvin kuin tämän tyyppinen olut voi kosteassa talvisäässä toimia!

Tuomio:  Herkullinen, makuisa ja monisyinen mallasnautinto, jolle voisi ripauksen ryhdikkäämpää tuntumaa toivoa. Kokonaisuutena kuitenkin onnistunut, vakuuttava esitys saksalaisten oluiden tyylilajissa! Nautittavaa joko sellaisenaan, riistan tai hyvän pataruuan kumppanina – tämä yksinkertaisesti vain toimii mainiosti. Olutkellarin vilpitön suositus kevään odotukseen!

Pisteet: 36/50

Alkon Pienpanimo-oluet 2014: Hiisi Pläkki

• Tyyli: Black IPA
• Alk.%: 6,3
• Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi

"Pläkki on uusi musta"

"Pläkki on elegantti fuusio tummia sävyjä ja uuden maailman humaloiden aromikkuutta. Pehmeän paahteinen ja avokätisesti humaloitu olut, jossa juotavuus kohdallaan. Yksinkertaista, muttei yksitoikkoista.  Nautiskeluun, Rahmaninovilla tai ilman."

Niin se aika vain menee, mutta samalla onneksi myös tapahtuu. Siitä on osapuilleen tasan vuosi aikaa, kun ensimmäistä kertaa hiisiläisten kanssa kasvotusten haastelin. Panimon perustaminen oli tuolloin vasta aluillaan ja konkreettista makuelämystä sai tuon hetkisen tiedon mukaan odotella vähintään kesään saakka – ja näinhän se sitten menikin. Elokuussa panimo vihdoin sai ensimmäiset oluensa kansan huulille ja nyt, alle puoli vuotta myöhemmin, on Hiisin olutta myös Alkon hyllyssä! Pienpanimokattauksen tummin humalapommi, Pläkki black IPA yhdistelee pinnalla olevan IPA-trendin sekä paahteisen stout/portermaailman tummaa makukirjoa. Pläkissä ei siis ole tyydytty vain värjäämään IPAa mustaksi, vaan värinmukaista paahteisuutta pitäisi joukosta myös löytyä. Ja löytyyhän sitä, sillä marraskuussa maistelin Pläkin ”pimeän pullon”, jonka sain Hiisiltä testattavakseni.Jo tuolloin Alko-yhteys mainittiin, mutta lupasin pitää suuni supussa tuosta.

Hiisin pläkkiä olutta...

Jenkkihumalilla (Galena-, Simcoe-, Centennial- ja Amarillo) kyllästetty Pläkki on pakattu panimolle tyypillisesti tyylikkääseen pakettiin – etikettitaide on mm. Rakistakin tutun MEOM-mainostoimiston käsialaa. Pläkkiä lähti kiertoon 4800-pullon verran, mutta nopeasti huvenneet varastot huusivat nopeasti lisätäydennystä, jota käsittääkseni lähtikin liikkeelle tuhannen ruskean lasipullon edestä. Täydennystä en malttanut jäädä kuitenkaan odottelemaan, vaan Jyväskylän saldojen näyttäessä nollaa nappasin Kuopion viimeisistä pulloista valtaosan talteen. Alkon ensimmäinen jyväskyläläisolut nyt siis virallisesti testissä!

Hiisi Pläkki

Ylväs, kutsuvan näköinen olut tummassa ulkoasussaan – "hiisin pläkkiä", saattaisi joku hauskasti puhekielellä tokaista. Sen rusehtava, todella riittoisa vaahtokerros kohoaa runsaana ja laskeutuu todella viipyillen lasin reunoja nuollen. Tuoksu kumpuaa lasista keskirunsaana, hennon suklaavivahteen maustaman paahteisena, tumman hedelmäisenä sekä greippisen purevana – oikein toimiva paketti. Paahteinen puoli sisältää siis suklaan tuntua, mutta myös kevyttä kahvinpapujen paahtoa – sivummalta nouseva eksoottinen hedelmäisyys on viipyilevää, tummahkoa ja kypsän pehmeää. Luonnollisesti parhaiten esillä on sopivasti näykkivä, greippinen purenta, jossa on myös havuista raikkautta. Mallikas, kutsuva, mutta ehkä aavistuksen mieto.

Maultaan Pläkki ei yllä aivan tuoksun tasolle syvyydessään, mutta voimakkuutta on mukavasti enemmän, humaloinnin puolella ainakin. Paahteinen, edelleen loppuliu'ussa suklaan pilkettä tarjoava mallaspuoli yhtyy kauniisti hieman heikenneen hedelmäisyyden kanssa – ehkä sitä kahvistakin rouheutta on vielä löydettävissä ja tuoksusta poiketen hienoinen sipaus imeltynyttä limppua siitä huokuu. Greippinen, hieman havuinen humalointi aloittaa maltillisesti suun etuosista voimistuen maun edetessä saavuttaen kliimaksinsa kurkunpäässä pitkän, kohtalaisen voimaisan loppumaun aikana. Yleiskuva on yllättävän raikas, joskin paahteinen puoli tuo mukaan mukavaa rouheutta. Suutuntumalta voisi toivoa pientä lisäpontta, sillä ajoittain hentoa vetisyyttä esiintyy, mutta häiritsemään se ei pääse – kevyempi, juotavuutta parantava tuntumahan panimolaisilla oli tavoitteena ja tuossa on kieltämättä onnistuttukin.

Tuomio: Hienoista tuntuman aukkokohtaa lukuun ottamatta todella onnistunut yhdistelmä rapeaa humalan hekumaa ja omaan suuhun aina toimivaa tummaa paahteisuutta. Luonnetta, rohkeutta ja makujen rikkautta sopivassa suhteessa hyvän juotavuuden kanssa! 

Pisteet: 38/50