keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Swannay Old Norway Orcadian Barleywine

Swannay Old Norway Orcadian Barleywine
  • Tyyli: Barley Wine
  • Alk.%: 8,0
  • Panimo: Swannay Brewery, Orkney, Swannay by Evie, Skotlanti
Orkeyn saaret, kuten Skotlannin muutkin saaret kuuluvat kohteisiin, joille haluaisin lähteä ihmettelemään luonnon karua kauneutta ihan ajan kanssa. Ja ehkä kenties tutustua samalla myös paikallisiin arvojuomaperinteisiin. Esimerkiksi. Ehkäpä Swannaynkin kutkuttavuus panimona perustuukin tuotteita enemmän sen syrjäiseen sijaintiin ja sen mielessä nostattamiin tuntemuksiin. Toki nuo oluetkin ovat hyviä tavanneet olla, mutten voi väittää, etteikö mielikuvat syventäisi makukokemuksia tässä kohtaa.

Orkneyllä on sijaintinsa myötä myös vahvaa viikinkihistoriaa ja saarten virallinen lippukin on Norjan ristilipun lähes täyskaima – ainoa visuaalinen ero näet on lippujen siniristin taustaväri, joka Norjalla on valkoinen, Orkneyllä haaleankeltainen. Tästä nippelitiedosta pääsemmekin sujuvasti päivän olutaiheeseen, Alkoistamme löytyvään Old Norway Barley Wineen.

Swannay Old Norway Orcadian Barleywine
Viikinkiaihe näkyy myös oluen etiketissä. Hivenen hölmistyneiltä ja näännyksissä olevilta vaikuttavat luontokappaleet kuvastavat muutama vuosikymmen sitten Orkneyn rannikolta paljastunutta arkeologista löytöä, valaanluista Scar Dragon -laattaa, josta voi lukea tarkemmin esimerkiksi tästä Ancient Pagesin artikkelista.

Kasipinnaiseksi talven lämmittäjäksi Old Norway on varsin sopuhintainen (3,89€/0,33l) tapaus ja saanee esiintymisaikaa lasissani vielä useammankin kerran. Brittimaltaiden varaan rakennettu runko ei välttämättä ole se lajityylin tuhdein esiintyjä, mutta kokonaisuus on kuitenkin hienosti kasassa, eikä sen tarjoamasta Strong Ale -tunnelmasta tarvitse suotta lähteä änkyröintiä kaivelemaan. Jenkkivetoinen humalointi (Cascade, Citra, Nelson Sauvin ja Simcoe) pelaakin hyvin yhteen miellyttävän maltaisuuden kanssa. Toimivaa ja tunnelmarikasta tekemistä tuulen muovaamilta saarilta Skotlannin pohjoisnurkilta.

Swannay Old Norway Orcadian Barleywine
Meripihkainen, valkeavaahtoinen ja aika kirkas olut. Tuoksu on aika kiva. Karamellinen, kypsän kuivahedelmäinen, toffeinen ja hivenen yrttinen kokonaisuus soljuu nenässä mukavan tahmeana, muttei lajin muhkeinta päätä kuitenkaan tunnustavana.

Maku on aikas kiva. Karamellinen, kypsän hedelmäinen ja edelleen toffeinen pääväri toimii hienosti. Mallaspohjassa on myös kuivakakkuista tuntua, lopusta löytyy kohtalaisen katkeron lisäksi myös mausteisuutta jälkimaun ollessa karamellimaltainen, hieman yrttistä purevuutta antava ja kuivahedelmäinen.

Ei tuntumaltaan suinkaan se muhkein tai soljuvin ohraviini, mutta siitä huolimatta erittäin toimiva syysajan tunnelmaolut vahvemman alejuoman puutteeseen.

Pisteet: 38/50

maanantai 28. lokakuuta 2019

Kanavan Juuri Berliner Weisse

Kanavan Juuri Berliner Weisse
  • Tyyli: Berliner Weisse
  • Alk.%: 4,5
  • Panimo: Kanavan Panimo, Vääksy, Suomi
Kanavan Panimon oma panimopuoti tuli katsastettua edellisen Lahden reissun yhteydessä ja mukaan lähti tällainen tuore uutuustuote nimeltä Juuri. Syksyä vasten valmistunut, happaman puoleinen kattilahapatettu Berliner Weisse omaa hyvin raikkaan ja erittäin kesäisen makumaailman, sillä sen makuprofiili on luovutettu hienosti toimivan inkiväärin haltuun. Juuren mausteaineena on siis käytetty porkkana-inkiväärimehua, jota kuution keittoon on lisätty muhkeat 150-litraa. Itse ehkä odottelin ulkonäöltä suurempaakin karoteenin vaikutusta, mutta täytyy myös todeta, ettei se porkkana onneksi maussakaan ole juuri läsnä.

Itselle tämä olut toi äkkiseltään mieleen sitruuna-inkivääri -maustetut kombuchat ja mielenyhtymään yhtyi myös perheemme kombuchavetoisempi osapuoli. Kehujen kanssa. Ja onhan tämä hyvää!

Kanavan Juuri Berliner Weisse
Kaunis, vaaleankeltainen ja utuinen olut nätillä vaahtokerroksella kruunattuna. Kirpeässä tuoksussa on hyvä lataus inkivääriä ja vaaleaa mallasta, sitruksen kuorista happamuutta, korianterista yrttiä.

Maku... onpas hyvä! Aluksi mieleen tulee kombucha, koska raikas inkivääri nousee esiin sen verran vakuuttavasti ja taustakin on kepeä, vaaleasävyinen sekä pirskahtelevan kirpeä.

Olueksi olut toki nopeasti paljastuu, mutta onhan kerrassaan kesäisen kepeää ja inkivääristä menoa lasi tulvillaan. Sopivan hapan, kirpeä ja virkistävä. Porkkanasta ei makuhavaintoa, mutta inkivääri on isossa roolissa ja löytää loppuun vielä mukavaa lisäpotkua. Hienoa!

Pisteet: 36/50

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Sahtipaja x Superstition The Helm of Awe

Sahtipaja x Superstition The Helm of Awe
Ruotsin oma Sahtipaja on jostain syystä kiehtonut mieltäni oikeastaan ”aina”, vaikkei nuo harvat kohtaamiset olekaan mitään mieleenpainuvia tai oikeastaan maistuviakaan koskaan olleet. Pienen näytepaketin bonuspulloksi lykätty Sahtipajan ja jenkkiläisen Superstition Meaderyn vahvanlainen Imperial Stout jatkoi tuota harmillisen kehnojen kokemusten sarjaa.

The Helm Of Awe on hunajalla maustettu Imperial Stout, joka on viettänyt aikaa myös punaviinitynnyrin syvyyksissä. Viikinkimytologiasta nimensä ja etikettisymbolinsa kaivavalta oluelta olisi mielellään odotellut hyvinkin tunnelmarikasta ja suunmukaista iltaseuraa, mutta harmillisen ohkainen suutuntuma, alkoholilla kyllästetty maku ja muutoinkin yksipuolinen olemus saivat harmistumaan lasin äärellä toden teolla.

Etiketin käkkäräsmboli on tosiaan vanhan norjan Ægishjálmrinä (johdetaan muuten myös norskipanimona tunnetusta Ægiristä, meren jumalasta) tunnettu merkki, joka on ilmeisesti yksi mystisimmistä ja voimakkaimmista norjalaisen mytologian symboleista. Sen taustat tuntuvat hieman vaihtelevan lähteistä riippuen, mutta joka tapauksessa sen kantajaa kuvataan voittamattomaksi ja vihollisissa suurta kunnioitusta, pelkoa herättäväksi vastukseksi.

Sahtipaja x Superstition The Helm of Awe
Sysimusta, olemattoman vaahtorinkulan nostava olut. Tuoksu on aika rujo. Alkuun, kauempaa tuntuu tervaiselta, lähempää enempi salmiakkivinegretteltä. Tarkempi tarkastelu paljastaa tunnelmia paremmin, mutten silti hurmaannu. Punaviinitynnyri on suuressa roolissa, mutta myös hunajaa löytyy. Vähän portviinimäinen kombo, ohuempi vain.

Maku karistaa portviinihaaveet välittömästi. Alkoholi tulee ovella ensimmäiseksi vastaan. Punaviinitynnyrin punakasta, nielua lämmittävästä tunnelmasta pidän, mutta tausta ei oikein tarjoa tarvittavaa tukea ja syvyyttä. Ohkainen suutuntuma, alkoholin katku ja lopulta varsin yksipuolinen makumaailma teettävät melkoisen mahalaskun. Harmi, speksit antoivat odottaa jotain muuta.

Pisteet: 24/50

lauantai 26. lokakuuta 2019

Jackie O's Bourbon Barrel Wood Burner

Jackie O's Bourbon Barrel Wood Burner
Syksyn tunnelmalliset ja hämärästä jo pimeään tummuneet illat ovat täällä ja mökkikauden satorikkain aika alkaa olla auttamatta ohi ainakin keräilykulttuuria harjoittavan kansanosan piirissä. Siksipä piti vielä yhdet rantasaunan löylyt käydä kokemassa ennen loskalumen saapumista ja pakkasherran kotiutumista. Tunnelmansyventäjäksi tuli valikoitua pullollinen ohiolaisen Jackie O’sin bourbontynnyröityä Imperial Smoked Stoutia.

Jackie O's Bourbon Barrel Wood Burner
Bourbon Barrel Wood Burner on jyhkeä 11-prosenttinen, nimestään huolimatta aika vähäsavuinen Imperial Stout, jonka syntyaikaan liittyy myös oma, savunkatkuinen tarinansa. Athensilaispanimolla oli jo jonkin aikaa ollut mielessä savuisen paahdenautinnon lanseeraminen. Kun sen aika lopulta vuoden 2014 lopulla vihdoin koitti, raivosi panimon kadulla neljä rakennusta tuhonnut tulipalo. Läheltä pitikin, ettei myös panimo ja etikettejä vaille valmis savuoluterä saanut liekeistä osaansa. Panimon paloa seurannut aamu kuitenkin valkeni helpottuneena uuteen viikkoon ja kuin ennalta suunnitellusti, myös uuden oluterän etiketit saapuivat valmiina liimattavaksi. Wood Burnerilla onkin näiden sattumusten kautta tärkeä tarina kerrottavana ja se toimii myös muistutuksena tuosta tuhoa ympärillä aiheuttaneesta päivästä.

Olut ei itsessään hirveästi savua esille anna, vaan sen tunnustelu jää hitaamman makusession selviteltäväksi. On sitä siellä, muttei ylettömästi. Sen annetaan kypsyä tammitynnyreissä kokonaisen vuoden verran ennen pullotusta ja on kaiultaan hyvin tunnelmarikas, moniulotteinen ja mieltä rauhoittava. Hieno juoma pimeän syysillan jakamiseen arvoisessaan seurassa.

Jackie O's Bourbon Barrel Wood Burner
Mustanpuhuva, kevyen vaahdon nostava olut. Tuoksu tarjoilee hyvää bourbonaromia, tiiviin lakritsista ja paahtunutta mallasta. Savun tupruttelua saa alkuun vähän metsästellä, mutta kait sitä sitten jonkin verran löytyy.

Maku on tuoksun tavoin melko intensiivinen, vahvuudenmukaisesti lämmittävä, syvä ja monisyinen. Paahtunut mallas antaa tummaa siirappia, limppuisuutta sekä kypsää hedelmää. Takana kumisee hennon vaniljainen, bourbontynnyriä mukaileva katku. Savua on edelleen aika kevyesti. Katkerahko, tiiviin siirappinen jälkimaku sitä ehkä eniten antaa. Suutuntuma voisi tahmeudesta huolimatta olla vähän muhkeampi, mutta kyllä tälläkin kelpaa iltaa vietellä.

Lämminhenkinen syysillan hidastava nautinto...

Pisteet: 39/50

torstai 24. lokakuuta 2019

Mallaskosken Amber Lager

Mallaskosken Amber Lager
Mallaskosken Panimo uudisti tuotteidensa ulkoasua ja laittoi näistä näytteet tarkasteltaviksi. Etenkin viime kesänä hienosti toiminutta Heller Bockia en erikseen ajatellut enää käsitellä, mutta tämä Amber Lager saa nyt uuden esiintymisvuoron, vaikka sekin on blogin sivuilla jo aiemmin esiintynyt. Vahvuutta näkyy näet nostetun (4,7% -> 5,5%) sitten viimekerran, minkä mielestäni huomaa maustakin mukavana mallaslisänä ja makujen pyöristymisenä.

Mallaskosken Amber Lager on panimon vanhin edelleen valmistuksessa oleva olut. Se on kulkenut aiemmin myös Kuohu-brändin alla ja muistetaan viimeisimpänä Last Laughin nimellä. Nyt jämäköitynyt ulkoasun muutos karsii ylimääräiset kirjainyhdistelmät pois, mikä sopii myös varmaotteisen ja turhia konstailemattoman lagerin makutarjontaan. Cascadella humaloitu, punertavan maltainen Amber Lager täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta ja on edelleen perusvarma sekä toimiva olut etenkin nyt yllämme olevien syyskelien tuohinaan.

Mallaskosken Amber Lager
Punakanruskea olut runsaalla vaahdolla. Tuoksussa tasapainoinen lataus makeahkon leipäistä mallasta, kevyttä hedelmäisyyttä, yrttiä ja sitruksisuutta.

Maku toistaa tuoksua ja on omaansuuhun varsin hyvin osuva, hivenen sitruksinen syysillan lagerolut. Keskitumma, makeahkoa limppuisuutta antava mallaspuoli kantaa hyvin humaloinnin hedelmät ja sitruksen sekä yrttisyyden purennan. Ei aukkoja, ei kompastuskiviä, vaan tasapainolla ja kohtalaisen runsasmakuisella esityksellä operoiva Amber Lager, jollaisen ottaa puutarhapäivän päätteeksi mieluusti lasiinsa.

Pisteet: 34/50