Mammut Stout

Mammut Stout

• Tyyli: Stout
• Alk.%: 5,4
• Panimo: Mammut Beer Factory, Nikšić, Montenegro

Muistelin tuossa aiemmin montenegrolaisen Mammutin IPAa, mutta löytyi minulta kaapista niin ikään tuliaisena saatu Stouttikin. 5,4-prosenttinen paahdenautinto onkin kaksikosta selvästi onnistuneempi ja vahvuuteensa nähden yllättävänkin rungokas.

Mammut Stout

Tummanpuhuva olut kevyellä vaahdolla. Tuoksussa paahtunutta maltaisuutta, ehkä ripaus kahvia ja tummaa suklaatakin.

Maku on aika jees. Tummaa, paahtunutta maltaisuutta kevyellä kahvisuudella ryyditettynä. Taustalla tummaa suklaisuutta, jälkimaussa kaakaopapuja. Kuivahko, hyvärunkoinen ja miellyttävä kokonaisuus. Kelpo Stout.

Pisteet: 38/50

Omnipollo Noa Pecan Mud Cake Non-Alcoholic Stout

Omnipollo Noa Pecan Mud Cake Non-Alcoholic Stout

• Tyyli: Alkoholiton olut
• Alk.%: 0,5
• Panimot: Omnipollo, Sundbyberg, Ruotsi 

Hain Alkosta uutta Omnipolloa puhtaasti syvältä nousevaan kysymykseen pohjaten: voiko tämä oikeasti toimia? No eihän se voi, ainakaan maiston perusteella. Lego-ukon päältä näyttävään purkkiin on näet pakattu panimon varsin maineikkaan ja ansioituneen Noa Pecan Mud Cake -impin alkoholiton versio. Puolipinnainen pastry-tyylin Imperial Stout siis.

Aika pervo kokemushan tämä kaikkinensa on. Pyöreys onnistuu hämäämään alkumetreillä varsin onnistuneesti, mutta horjahtelu alkaa muutaman siemauksen jälkeen. Odotuksia parempi lopputulos eittämättä on ja mielestäni on hyvä, että näitä kunnianhimoisempiäkin kokeiluita markkinoille tuotetaan.

Läpimurto jää ruotsalaisilta kuitenkin vielä tekemättä.

Omnipollo Noa Pecan Mud Cake Non-Alcoholic Stout

Tummanpuhuva olut hentomittaisella, isokuplaisella vaahdolla. Tuoksu on runsas ja pehmeää suklaata, leivosmaisuutta ja pekaanipähkinää uhkuva. Vaniljaa on myös.

Maku aika veikeä. Rungon ponnettomuuden kyllä huomaa, mutta suutuntuma pysyy miellyttävän pyöränä. Makulisillä peitetäänkin pahimmat aukotukset. Pehmeää suklaisuutta, pekaanipähkinää ja banoffemaista leivosmaisuutta. Myös vaniljaa, jälkimaussa jännää nokisuutta. Lämmetessä tasapaino horjuu ja maku saa vierremäistä sivujuonnetta taakseen. 

Odotuksia parempi, vähän pervo toki. 

Bierbichler Weißbier

Bierbichler Weißbier

• Tyyli: Hefeweizen
• Alk.%: 5,5
• Panimo: Flötzinger Bräu Rosenheim, Rosenheim, Saksa
  

Kevättä kohti mennään, joten vehnähammastakin alkaa taas kolottelemaan. Tämä hieman tummahkompi hefeweizen on rantautunut meille Rosenheimista, Münchenin ja Salzburgin välimaastosta. Oluen on valmistanut suussa mukavasti sointuva Flötzinger Bräu Rosenheim, joka tunnetaan myös nimellä Privatbrauerei Franz Steegmüller.

Oluen nimessä mainittu Bierbichler viittaa sen sijaan vuonna 1907 perustettuun, vahvasti vehnäoluisiin erikoistuneeseen panimopubiin, joka päätyi osaksi Flötzingerin organisaatiota 90-luvun lopulla.

Vehnäoluen resepti on pidetty muuttumattomana Bierbichlerin ajoilta saakka, jonka vuoksi oluen nimikin nostaa hattua alkuperäpanimon suuntaan. Germaanivehnän kohdalla lienee turhaa todeta, että lasiin kaatuu kikkailematonta ja suunmyötäistä laatujuomaa ilman kompastuskiviä tai modernisoinnin tarpeita.

Bierbichler Weißbier

Tummahko vehnä runsaalla ja riittoisalla vaahdolla. Tuoksussa kypsiä hedelmäestereitä, banaaniakin. Myös mausteisuutta ja kevyttä neilikkaa.

Maku on vallan mainio. Kypsää, tummaa hedelmäisyyttä sekä banaania. Alla kevyttä neilikkaa, lopussa mausteisuutta ja hentoa yrttisyyttä. Tasapainoinen ja miellyttävä. Laatuvehnää.

Pisteet: 37/50

Nörten-Hardenberger Zwickl

Nörten-Hardenberger Zwickl

•  Tyyli: Kellerbier
• Alk.%: 5,1
• Panimo: Einbecker Brauhaus, Einbeck, Saksa 

Einbeckin perinteikkäästä bockipitäjästä on rantautunut Nörten-Hardenberger -brändin oluita tänne meillekin. Tekijäpanimona näille toimii nykyisin ehkä Nörteniä tutumpi nimi, Einbecker Brauhaus. Olutkoiraa olen suositellut panimon muidenkin oluiden kohdalla lukemaan ja niin teen nytkin – jutusta löytyy asiaa Einbeckin pitkästä oluthistoriasta ja bockin esiinmarssista: 

Olutkoira: Einbecker Ur-Bock Hell – puusta kauas pudonnut omena 

Tällä kertaa lasiin ei kuitenkaan kaadu bockia, vaan ehkä vieläkin suumukaisempaa tyyliä eli Zwickeliä. Kellerbierinäkin muun muassa tunnettava oluttyyli tulee napattua mukaan lähestulkoon aina uusia nimikkeitä tai erityisen hyväksi havaittuja klassikoita kohdatessa. Sykli on nykymaailman menossa harmillisen harvaa, mutta onneksi näitä tippuu tarjolle suht tasaisesti harvanimisyydestään huolimatta. Einbeckerin esitys ei ehkä sinne maistuvimpaan kärkeen kiilaa, mutta on siitä huolimatta varsin tutustumisen arvoinen kokonaisuus.

Nörten-Hardenberger Zwickl

Vaaleaa, utuista olutta valkealla vaahdolla. Tuoksu on aika mieto, lähinnä pehmeän maltainen, kevyen yrttinen.

Maku on varsin hyvä, ehkä hieman pidättäytyväinen kuitenkin. Vaaleaa, pyöreää maltaisuutta, yrttistä katkeruutta ja vähän aromaattistakin vehreyttä. Olkisuutta myös, varsin miellyttävä ja tasapainoinen olut. 

Pisteet: 35/50

Varikko Hound Dog

Varikko Hound Dog

• Tyyli: American Pale Ale
• Alk.%: 5,8
• Panimo: Varikko Panimo, Oulu, Suomi

Varikon Hound Dogin äärellä havahduin tosiasiaan, ettei panimon tuotanto olekaan kokonaan suomenkielistä, vaan etiketeissä puhutaan välillä myös lontoota. Asiallahan ei ole mitään merkitystä minkään kannalta, mutta tulipahan pistettyä "tarkkasilmäinen" huomio nyt ylöskin.

Mauillisen ihmettelyn aiheena olevan American Pale Alen tarjonta puhuttelee makuhermoja. 5,8-prosenttinen kokonaisuus nojailee tyylilajin klassisiin ja aina maistuviin nyansseihin, vaikka ulkoasusta on poimittavissa myös sumuisuutta.

Varikko Hound Dog

Vaaleaa, kevyen utuavaa olutta valkealla vaahdolla. Tuoksussa hyvää sitrusta, hieman pihkaa. Mukavan kuiva ja napakka.

Maku on sitrusvetoinen, lopetukseltaan greippisempi. Mukana on pihkaisuutta, yleisilme on miellyttävän kuiva. Laadukasta menoa.

Pisteet: 38/50

Varikko Korpin Pata

Varikko Korpin Pata

• Tyyli: Savuporter
• Alk.%: 6,5
• Panimo: Varikko Panimo, Oulu, Suomi

Pyökkisavuinen porter on jotain sellaista, mitä kaipailisin vähän laajempaankin levikkiin. Bambergin nimipanimon savukkaat lagerit ovat toki varsin hyvin saatavilla, mutta tällaista hennommin nokeavaa portteria en muista hetkeen nauttineeni. Vahvuutta Varikko Panimon oluella on sopuisat 6,5% eli se kurottele imperialistisiin mittoihin. Toimiva ja tasapainoisen makuinen päätös mielestäni.

Varikko Korpin Pata

Tummanpuhuva olut nätillä vaahdolla. Tuoksu on hieno. Paahtunutta mallasta ja pehmeää savuisuutta. Ollaan suosikkien äärellä.

Maku toimii. Melko pehmeä runko nojaa paahteiseen maltaisuuteen ja miellyttävään savuisuuteen. Joukossa on hieman nokea, mutta myös tummaa suklaata. Mauiltaan riittoisa ja tuntumaltaan keskirunsas, ehkä vähän ylikin. Oivallinen talviajan nautinto.

Pisteet: 39/50

Verdant Putty 2026

Verdant Putty 2026

• Tyyli: New England Double IPA
• Alk.%: 8,0
• Panimo: Verdant Brewing Co., Penryn, Englanti

Satuin Päähelsinkiin sopivasti tämänvuotisen Putty-erän saapumisaikaan. Verdantin suht haluttua vuosikerta-DIPAa tarjoillaan ainakin Pikkulinnun Ruttopuiston konttorilla, mutta käsitin eräkoon melko maltillisen suuruiseksi. Tätä lukiessa voi siis olla jo hieman kiirus.

Oluen kansainvälinen julkaisupäivä oli viime perjantai, joten aika tuoreesta erästä on eittämättä kyse. En ole aina ollut ns. myyty tämän spektaakkelin äärellä, muttei se myöskään ole pettymystä koskaan tuottanut. Solidia laatukamaa, josta ehkä se ylimaallisin hypelisä jää uupumaan. Jonkinlaista FOMOa erän missaamisesta varmasti silti kokisin.

Vuonna 2017 yleisölle esitetty olut oli aikanaan kova hitti ja vakiinnuttanut sen jälkeen paikkansa odotettujen vuosikertapainosten olutkalentereissa. Oluen pohjana toimii Golden Promise - ja vehnämaltaiden varaan rakentuva runko, jota runsas annos kaura- ja vehnähiutaleita vielä muhevoittaa. Humaltanhun jykevästä soljuvuudesta taas vastaa Galaxyn, Mosaicin ja Azaccan pyhä liitto. Varsin mahtipontista kamaahan tällä tapaa aikaan saadaan.

Verdant Putty 2026

Mehevän samea ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on muhevan trooppinen. Kypsää mangoa, passionia ja sitrusta. Myös havua löytyy.

Maku on runsas, alkuun voimakkuudessaan särmikäskin. Pehmeää mangoa, kypsää passionia ja havuja. Sitrusvetoa on myös, taustalla lämpöä ja hedelmäistä soljuvuutta. Onhan se hyvää, ehkä vähän hervotonta mahtipontisuudessaan, kuten olen muistaakseni aiemmissakin painoksissa pohtinut. Vahva suositus joka tapauksessa.

Pisteet: 38/50