Mallassepät Humala – Cryo Citra & Mosaic

Mallassepät Humala – Cryo Citra & Mosaic

• Tyyli: India Pale Ale
• Alk.%: 5,5
• Panimo: MallasSepät, Naantali, Suomi

MallasSeppien Humala-sarjaa on tullut seurattua jo Simcoe-Centennial -jakson verran, joka on saanut jatkoa mm. tämän Cryo Citra & Mosaic -uutuuden muodossa. Sarjahan esittelee eri humalalajikkeita ja -yhdistelmiä modernin sameissa merkeissä. Paavolasta napattu versiointi tarjoilee Citra-annoksensa cryo-muodossa, mutta vähän lässähtäneeksi tuo jossain määrin jää. Ei samanlaista iloista tykittelyä, kuin vaikkapa tuossa edellä mainitussa Simcoe-Centennialissa. Ihan jees, ei sen enempiä.

Mallassepät Humala – Cryo Citra & Mosaic

Sameanlainen, vaaleahkonkeltainen olut kepeähköllä vaahdolla. Tuoksu on hyvin trooppinen, varsin vahvasti mangoinen. Myös aprikoosia, sitrusta, greipin kuorta ja Mosaicin viinimarjapensaisuutta. Runsasta kaikin puolin.

Maku ei yllä tuoksun tasolle. Hyvää toki, mutta voisi antaa enemmänkin. Tropiikin mehuja, aprikoosi, mango ja sitrus etupäässä, greipin kuorta myös. Kiva ja maistuva, mutta myös ajoittain vähän ohkainen. Ei naantalilaisten parasta antia. 

Pisteet: 33/50

Amundsen x Horus Hawk Wind & Fire

Amundsen x Horus Hawk Wind & Fire

• Tyyli: Coconut Chocolate Mud Cake Ultra Pastry Stout
  
• Alk.%: 15,0
• Panimot: Amundsen Bryggeri, Oslo, Norja / Horus Aged Ales, Oceanside, Kalifornia, USA

Earth, Wind & Fire. Hyvää jytää takavuosilta. Norjalainen Amundsen tuntuu mieltyneen erinäköisten mokkapalastouttien tehtailuun ja vaikka lajia mielelläni pienen välimatkan päästä seurailenkin, ylitti tämä tarpeeksi overisti ylilyöty tekele mielenkiintoni ihan oikeastikin. Olut tuli itseasiassa maisteltua jo eräänä sateisena kesäiltana, mutta näemmä 15-prosenttinen coconut chocolate mud cake ultra pastry stout (öh?) vaati vähän sulattelemista, ennen asian puhtaaksi kirjoittelua ja julkaisua.

Jykheä Hawk Find & Fire on valmistettu yhdessä jenkkipanimo Horusin kanssa ja keitokseen on ladattu tuhti annos kookoshiutaleita, kaakaonibsejä sekä melassipitoista demerarasokeria. Mallaskirjosta löytyy Pilsnerin lisäksi odotetusti myös suklaamaltaita ja kaurahiutaleita sekä Munich Type II:a, vehnämaltaita, Special W:tä ja Carapilsiä. Humalointi, joka ainankin makupuolella vähän toissijaiseksi jää, on hoidettu Chinookilla.

Pastry Stoutit eivät tosiaan omine tyylisuosikkien joukkoon kuulu, mutta jollain kierolla tavalla tämä kokonaisuus herätti mielenkiintoni. Hauskahan se lopulti olikin, mutta ei ihan yksin alas olisi mennyt, joten valjastin maisteluun myös paremman puoliskon. Varovaiset kehut siltäkin puolelta sohvaa irtosivat ja ehkä tämä olisi ollut enemmänkin paikallaan tulipalopakkasten aikaan, kuin heinäkuussa. Jep, arvion julkaisu vähän venähti, muttei ole niin harvinaista kuin luulisi…

Amundsen x Horus Hawk Wind & Fire

Tosi tumma, rusehtavan, mutta ohuen vaahdon nostava olut kaatui lasiin aika hitaasti. Tuoksu on runsas, aika hyväkin. Paahtunutta vaahterasiirappia, kevyttä suklaata, leivosmaisuutta ja vähän vaahtokarkkia mikä on kai oikeasti kookosta. Yllättävän maltillisesti makeutta vaikka vähän lettukesteiltä tuoksahtaakin.

Maku on makeampi, mutakakku-aspekti on hyvin kantavana tunnuspiirteenä esillä. Paahteisuutta löytyy, vaikkakin vaahterasiipoitujen lettujen muodossa. Vaahtokarkkia, kevyttä kookosta, kinuskia. Pehmyt, soljuva, vahvuisekseen ylettömän helposti juotavaa ja pehmeää tavaraa. Lämpö ei paljasta prosenttilukemaa, eikä sitä kyllä maistakaan. Huh. Hienosti naamioitu. Hieno olut, mutta pastry-homma vaatii silti edelleen totuttelua. Ja ehkä mielenkiintoakin…. 

Pisteet: 39/50

Foley Brothers Pieces of Eight

Foley Brothers Pieces of Eight

• Tyyli: New England Double IPA
• Alk.%: 8,0
• Panimo: Foley Brothers Brewing, Brandon, Vermont, USA

Tällä kertaa ihmetellään sameaa tupla-IPAa Vermontista. Kahdeksan humallajikkeen voimin kahteen kertaan kuivahumaloitu Pieces of Eight on saapunut käsiini Tanskan kautta ja kohtalaisen tuoreessa kunnossa matkasta huolimatta. Se onnistuu myös oivallisesti siinä, missä moni kasipinnainen hazy IPA ei – tasapaino on äärimmäisen hienosti hallinnassa, aromit täyttävät huoneilman eikä kompastuskiviä tämän nestemäisen humalatarhan käytäviltä löydy. Erittäin vahva esitys.

Foley Brothers on nimensä mukaisesti veljesvetoinen panimo. Sen perustivat Daniel ja Patrick Foley vuonna 2012 ja nykyisin mukana on myös heidän siskonsa, Christine. Vermontin Brandonissa toimivan panimon tuotekirjo ja mielenkiinnonkohteet kuulostavat varsin tyypillisiltä nykyaikaisen panimon touhuilta: kuivahumaloidut IPAt, tynnyröidyt stoutit ja erinäiset sourit mainitaan sydämenasioiksi.  Panimo harrastaa luonnollisesti myös paljon pieniä kertaeriä ja kokeellisuutta haetaan myös aiemman viinitaustan hyödyntämisen kautta. Ja ainakin tämän humalapommin perusteella konsepti toimii varsin mainiolla tavalla.

Foley Brothers Pieces of Eight

 

Utuisen samea, hedelmäisen keltainen olut nätillä ja riittoisalla vaahdolla. Tuoksu on massiivisen sitruksinen, mandariininen ja mangoinen. Soljuvaa trooppisuutta hedelmälihoja pihtailematta. Tykkiä kamaa.

Maku on hieno. Siitä huomaa, että vahvuutta on pari astetta päälle kutosen, mutta tällä kertaa prosentit paljastuvat soljuvan mehukkuuden tiivistyneenä olomuotona sekä hienoisena lämmittävyytenä. Tasapaino säilyy ja vahvuus on käännetty, no, vahvuudeksi.

Makumaailma on runsas. Edelleen sitrushedelmät, mango ja aprikoosi tekevät meheviä taikojaan. Mandariininen mehukkuus, sitruksen pirteys ja hienoinen greippi antavat hyvää potkua kokonaisuuteen. Anananasta, kevyttä yrttiä... Aika isoja makuja. Tuntumakin kulkee hyvin mukana suuruutta tukien. Toimii kyllä hienolla tapaa ja monella tasolla.

Pisteet: 40/50

Põhjala Virmalised 0

Põhjala Virmalised 0

• Tyyli: Alkoholiton olut (IPA)
  
• Alk.%: 0,5
• Panimo: Põhjala, Tallinna, Viro
  

Alkon hyllyihin nostettiin pari viikkoa sitten varsin mielenkiintoinen holiton, jonka toivon maistokokemuksen myötä etsiytyvän myös kauppavalikoimiin. Viron kärkipanimoihin edelleen vakaasti lukeutuvan Põhjalan mainio Virmalised IPA on nimittäin saanut rinnalleen alkoholittomankin version. Ihan yksyhteen ei reseptejä varmaankaan voi verrata, sillä puoliprosenttisen uutuuden valmistuksessa on käytetty myös laktoosia ja kuusenkerkkää.

Nollalinjaa lähestyvä Virmalised onkin ladattu varsin runsaalla humalakattauksella ja vaikka alta vähän makeutta tuntuu puskevankin, pyyhkii trooppinen sitrushedelmäarsenaali sen yli kuin aavikkotuuli läpi Saharan. On kyllä mainio lisä tarjontaan.

Põhjala Virmalised 0

Haalean vaalea, hedelmäisen samea olut kevyellä vaahdolla. Tuoksu on pääosin sitrusvetoinen, ihan toimiva ja aika kevyt.

Maku sen sijaan iskee kovemmin. Ja on hyvä! Sitrusta hyvin raikkaalla otteella, tuoretta havuisuutta ja kevyempää trooppisuutta. Aromia riittää ja tosiaan hyvin raikaskin tunnelma oluesta kaiken kaikkiaan löytyy. Alta paistaa vähän semmoinen vierteinen makeus, mutta se onneksi jää runsaan aromihumaloinnin ja lopun kevyen katkeron alle. Tuoreus on varmasti korostetusti valttia, mutta silloin homma todistetusti myös toimii. Mainiota.

Northern Monk x Other Half Best Bitter

 

Northern Monk x Other Half Best Bitter

•  Tyyli: Bitter
• Alk.%: 4,3
• Panimot: Northern Monk, Leeds, Englanti / Other Half Brewing Co., Brooklyn, New York, USA

”Katkeraa on craft-bitterin juonti”, totesin, kun Northern Monkin ja Other Halfin kollaboa tuhota koitin. Enkä nyt tarkoita sitä keittohumalten puraisua, vaan harmillisempaa tutun sananparren uudistettua muotoa. Harvemmin onkaan näin päässyt käymään, että brittien trendipanimoiden laatu pettää oikein kunnolla. Tai no kunnolla ja kunnolla, mutta aika rikinkatkuista menoa oli tällä kertaa tarjolla.

Oluthan edustaa tälle kaksikolle vähän harvinaisempien brittiklassikoiden kirjoa ja vaikken minä mitään ESBin tasoa ehkä odotellutkaan, oli sen kehnous silti melkoinen yllätys. Olenkin melko varma, ettei tuote syystä tai toisesta ollut aivan siinä kunnossa, mitä sen olisi pitänyt. On tuota nimittäin useammasta suusta kehuttukin. Sattuu näitä näköjään trendikkäämmissäkin piireissä.

Näin tuossa taannoin muuten unta, että annoin oluelle toisenkin mahdollisuuden ja tällä kertaa se oli varsin juotavissa, mutta silti hieman kevyttekoinen.

Another collaboration envisioned in the lead up to the unfortunately cancelled Hop City. Each year, some of our favourite experiences around the festival happen when sharing the variety of Leeds’ beer scene with our international visitors. Through a mutual love of best bitter, we came together with Other Half, NYC, to put together our own interpretation of the style.

We selected a blend of modern and traditional UK hop varieties, taking the floral orange character of East Kent Goldings and pairing them with Ernest, a relatively new variety born of the UK hop breeding programme, which brings pungent stone fruit and citrus aromas.

For malt, we selected floor malted Golden Promise from Fawcetts in Castleford and backed this with a blend of pale crystals, lightly toasted amber malts and a touch of oat malt for mouthfeel and foam stability. Finally, we fermented with a true Yorkshire ale strain for a classic ester profile which will take your mind straight to that cosy corner of your favourite ale house.

Northern Monk x Other Half Best Bitter

Runsasvaahtoinen, rusehtavankeltainen olut. Tuoksu on ihan ok. Tai ainakin voisi olla. Pähkinää, yrttiä... Karamellimallasta. Ja jotain rikintyyppistä. Ei ihan vakuuta.

Eikä iske makukaan. Pähkinää, kivasti mallasta ja yrttistä poljentoa, mutta myös epämääräisempää hernekeittoa tai sensellaista. Huh. Ei vastaa sitä, mitä olen antanut itseni ymmärtää. Joko tuote on kehno tai lasissani on olut, jossa on jotain mätää. Kirjaimellisesti. Vähän kuin joku olisi pieraissut tölkkiin. Harmi joka tapauksessa, sillä leedsiläiset eivät ennen ole pettäneet. Pisteet jääkööt antamati. Tokko tämä kunnossa nimittäin voi olla.