Thornbridge Imperial Stout from the Union

Thornbridge Imperial Stout from the Union

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 7,7
• Panimot: Thornbridge Brewery, Bakewell, Englanti / The Kernel, Lontoo, Englanti

Thornbridge oli kymmenen vuotta sitten erittäin kovaa kamaa ja yksi omista suosikeistani. Etenkin Braciaa olen haikaillut lasiin jo pidemmän aikaa. Eipä panimon sen pöllömpi nykyisinkään ole, mutta maailma ja ns. kärkipanimoiden kirjo on muuttunut tässä väliajalla melkoisesti – Thornbridge ei ehkä niinkään, mikä ei sinällään ole huono juttu.

Panimon perustekemisen sijaan mielenkiinto on kuitenkin kohdistunut näihin Burton Union-laitteilla puskettuihin oluisiin, jotka ovatkin olleet varsin mainioita ulostuloja tyyliensä sisällä. Näin sanoisin tämän Imperial Stoutin kohdallakin käyneen.

7,7-prosenttisena tämä jää toki tyylin perusvahvuudesta hieman jälkeen, minkä en huomaa makujen syvyyttä tai suutuntumaa suuremmin haittaavan. Humalpuolen valinnoista Sorachi Ace herättää pientä kulmien kohottelua, mutta hyvin se tuonne sekaan tuntuu sulavan - tilliä en makumaailmasta irti onnekseni saanut. Humalkumppaneina "klassikkolajikkeella" on Liberty, Magnum ja Willamette. Katkeruuslukema näyttää 75 IBUa, joskaan aivan tuota purentaluokkaa en oluesta ehkä löytänyt.

Olutkoira oli saanut jostain vihiä, että olut olisi panimon listoilla aiemmin pyörineen Saint Petersburgin uusintapainos. Enpä muistanut, että BrewDogin perustaja Martin Dickielläkin on Thornbridge-taustaa. Näin ne asiat unohtuvat.

Thornbridge Imperial Stout from the Union

Tummanpuhuva olut vaalealla vaahdolla. Tuoksussa paahteisuutta ja greippiä. Jännää nahkaisuuta myös, ehkä pientä imeltyneisyyttäkin.

Maku on hyvä ja kohtalaisen runsaskin. Paahteisuutta, tummaa suklaata ja jotain hedelmäisyyttä. Aika maanläheinen, lopussa greippistä katkeruutta, yrttisyyttäkin. Alla hieman imeltynyttä tuntua, jotain salmiakkiin viittaavaa myös. Laadukasta jälkeä.

Pisteet: 38/50

Tuju Paksut Posket

Tuju Paksut Posket

• Tyyli: Black IPA
• Alk.%: 7,5
• Panimo: Panimoyhtiö Tuju, Lappeenranta, Suomi 

Tujun tekemiset ovat viime aikoina kiinnostaneet korostuneen paljon omissa juomavalinnoissani. On panimo kuulunut suosikkien joukkoon jo pidemmänkin aikaan, mutta nyt lappeenrantalaiset tuntuvat saaneen melko paljonkin palstatilaa blogikirjoitusteni puolella. Toki juttumääräkin on huippuajoista hieman vähentynyt.

Myös Black IPA -tyylin läpikäyntejä on sattunut eetteriin useampia kappaleita, kun panimot ovat taas alkaneet painamaan niitä linjastoiltaan purkkeihin. Näin on tosiaan tehnyt myös Tuju ja varsin kovalla tasolla taas liikutaan. Vahvuutta poskioluella on 7,5-prosenttia ja humalapuolella rymistellään Simcoen, Chinookin, Idaho 7:n ja Citran voimalla. 

Tuju Paksut Posket

Tummanpuhuva olut runsaalla vaahdolla. Tuoksussa paahteisuutta ja havuja. Myös greippisyyttä.

Maku on erinomainen ja voimakas. Paahteista menoa havuisuuden ja greippisyyden verhoamana. Napakka katkero, paljon makua olematta raskas. Kovaa menoa.

Pisteet: 40/50

Omnipollo x Bitburger Knäckebrot

Omnipollo x Bitburger Knäckebrot

• Tyyli: Pilsener
• Alk.%: 5,0
• Panimot: Omnipollo, Sundbyberg, Ruotsi / Bitburger Brauerei, Bitburg, Saksa

Omnipollon lagerkollabot saivat jatkoa germaanipanimo Bitburgerin kanssa. Lopputuotteena toimii varsin hyvälinjainen, saksalaistyyliin viritetty Pilsner, jonka runkoon on mahdutettu oluen nimenkin vihjaamaa näkkileipää Skdvi Brödin leipomosta.

Olut on humaloitu Bitburgerin omalla humalsekoituksella, joka rakentuu osittain panimon omien viljelmien sadosta. Valmistuspaikkana toimi Omnipollon kirkkopanimo.

Omnipollo x Bitburger Knäckebrot

Kevyen utuinen, vaalea ja kaunis olut. Tuoksussa vaaleaa mallasta, yrttiä, ruohoa ja kevyttä sitrusta.  

Maku on varsin hyvä, hiilihapot hieman kohollaan. Vaaleaa mallasta, ruohoista purentaa ja yrttisyyttä. Yleisesti kevyttä sitrusta. Makua tyyliin nähden paljon, muttei liikaa. Varsin toimiva.

Pisteet: 36/50

Olari Treasure the Memories

Olari Treasure the Memories

• Tyyli: Imperial Stout
• Alk.%: 10,0
• Panimo: Olarin Panimo, Helsinki, Suomi

Olarin pyöreitä vuosia juhlistava olut nojaa syvään tummuuteen, mikä onkin minusta oiva valinta tämänkaltaisen virstanpylvään kunniaksi. Napakkaan katkeruuteen ja runsaaseen paahteisuuteen nojaava olut on ottanut linjakseen adjunktivapaan ideologian, mistä täytyy tänä päivänä antaa aivan erillinen hatun kohotus. Ei siinä, etteikö Pastryillekin paikkansa olisi, mutta onhan se kiva että juhlaoluessa luotetaan maltaan ja humalten voimaan.

Olari kuuluu omien takuuvarmojen suosikkien joukkoon ja jään innolla odottelemaan, mitä panimolla tämän toisen vuosikymmenen aikana mahdetaankaan keksiä.

Olari Treasure the Memories

Tummapiirteinen olut vaalealla vaahdolla. Tuoksussa paahteisuutta, havua ja greippiä.

Maku on erinomainen. Runsas, moniulotteinen ja lopetukseltaan napakka. Tummaa, paahtunutta maltaisuutta, havuisuutta ja reippaasti katkeraa greippisyyttä. Sävyjä löytyy myös tumman suklaan ja jonkin asteisen kuivakakun muodossa. Ei turhaa makeutta, erittäin solidi esitys.

Pisteet: 42/50