perjantai 20. marraskuuta 2026

Hagström Hoppy Zenith

Hagström Hoppy Zenith

  • Tyyli: Double IPA
  • Alk.%: 8,5
  • Panimo: Hagström, Suomi
  • Pantu: Olarin Panimo, Espoo, Suomi

Olin vähällä päätyä Hagströmin tuoreen Hoppy Zenithin lanseeraustilaisuuteen keskiviikkona. Puhtaasti sattumalta eli aivan pyytämättä ja yllättäen, mutta iltasuunnitelma muuttui kuitenkin lennosta Kurvin kohdilla. No torstaina olikin sitten asiaa aina Konepajalle asti ja pääsin pureutumaan aiheeseen kaikessa rauhassa panimon seiniä koristavaa Suomihiphopin kasvoja -potrettinäyttelyä tutkiskellen.

Hoppy Zenith kumartaa napakoiden West Coast DIPOjen maailmaan ja kiertolaispanimon tyyliin katkeruusyksikön lukema on hilattu melko korkealle tasolle (300 IBU). Vahvuutta asiaankuuluvat 8,5%, humalina Idaho 7, Strata sekä Simcoe.

Hagström Hoppy Zenith

Kaunis, vaaleankeltainen olut valkealla vaahdolla. Ei sumua, vain hentoa utua - jos sitäkään. Tuoksussa hyvää sitruksisuutta. Aika napakka tunnelma jo nenän perusteella.

Maku oiva ja turhat kikkailut sivuunjättävä. Napakka, kuivalinjainen ja vahvuuteen nähden kumman helposti kumottava kokonaisuus. Sitrusvetoa alusta lähtien, lopetus kääntyy katkeron purentaan, joka tuntuu voimistuvan siemaus siemaukselta. Kikattomuudesta huolimatta yksikoiseksi makua ei suinkaan käy soimaaminen. Löytyy sopuisaa dänkkiä ja hyvin vaaleaa persikkaisuutta - taustalla myös pihkaa.

Pisteet: 41/50

Räppinäyttely panimolla vuoden loppuun saakka

sunnuntai 15. marraskuuta 2026

Mad Hopper Ice Breaker

Viisi Penniä

Mad Hopper Ice Breaker

Aikataulut menivät ristiin Töölöön äskettäin avanneen Miller's BBQ:n keittiön aukioloaikojen kanssa, joten suuntasin Daddy Greensin pizzan kautta Viiteen Penniin iltaoluelle. Edellisestä käynnistä onkin jo joku tovi, joten valikoimassa useampia aiemmin testaamattomia tuotteita. Tähän kohtaa eniten houkutteli kuusipinnainen Cold IPA eli Magnumilla, Motuekalla, Nelson Sauvinilla ja Nectaronilla humaloitu Ice Breaker.

Mad Hopper Ice Breaker

Utuinen olut vaalealla vaahdolla. Tuoksussa makeaa ananasta, kuivakukkaista aromaattisuutta ja sitrusta.

Maku on oivallinen. Siitä löytyy runsautta, mutta myös tyyliin sopivaa juotavuutta. Hedelmäinen ote kumpuaa ananaksen ja passionin liittoumasta. Myös pirteää sitrusta, greippistä katkeroa ja taustavalkoviintä löytyy. Onpas ryhdikästä tekemistä.

Pisteet: 38/50

Daddy Greens

keskiviikko 11. marraskuuta 2026

Buxton Axe^x

Buxton Axe^x

  • Tyyli: New England IPA
  • Alk.%: 6,8
  • Panimo: Buxton Brewery, Buxton, Englanti

Kalaravintolat ovat jääneet melko vähäiselle huomioille viime vuosien osalta, mutta poikkesin nyt ohikulkumatkalla Punavuoren Ahvenen tiskin ääreen. Valikoiman selvittäminen etukäteen on vaikeaa, mutta ainahan näistä jotain on lasiin kuitenkin löytynyt. Tällä kertaa valinta osui Buxtonin lippulaivan terästettyyn versioon eli Axe^x:een.

Olut eroaa jopa klassikoksi sanottavasta Axe IPAsta kaurapitoisemman rungon ja tuplatun kuivahumaloinnin verran. Humalina Citraa, Amarilloa ja Mosaicia vahvuuden noustessa 6,8%:iin.

Buxton Axe^x

Sameahko olut kauniin vaahdon kruunaamana. Tuoksussa hedelmää, yrttiä ja sitruksia. Vähän kurkkupastilliakin.

Maku on ihan hyvä ja melko runsaskin. Hedelmäisyys on vaaleaa, hieman sekalaisuteen kääntyvän trooppista. En saa tarkemmin kiinni. Sitrusta on, samoin katkeruutta. Jälkimaussa yrttisyyttä ja greippiä. Ei tämä erityisesti mieleen jää, mutta mukavasti kyllä uppoaa.

Pisteet: 36/50

tiistai 10. marraskuuta 2026

Salama Hallucination NEIPA

Salama Hallucination NEIPA

Nappasin Salaman värikkäästä tölkkirivistöstä sattumanvaraisen IPA-tuotteen testiin. Kohteeksi arpoutui Hallucination NEIPA, jonka makumaailma rakentuu Dolcita-, Idaho 7- ja Tango-humalten varaan. Vahvuutta oluelle näkyy kertyvän 6,5-prosentin verran ja kyllähän tämänmoinen kokonaisuus hyvin asiansa toimittaa. Ei ehkä Salaman parhaimmistoa omissa laseissani, mutta tasokasta menoa siitä huolimatta.

Salama Hallucination NEIPA

Samea, runsasvaahtoinen olut. Tuoksussa aromaattista sitrusta sekä vaaleaa trooppisuutta. Aromi edellä, ei juuri mehukkuutta.

Maku nojaa sitruksen aromipuoleen ja limen kuoreen, joita kevyt passion ja vähän kirpeäkin trooppisuus tukee. Yleisilmeeltään kuiva ja aromikas. Ei pöllömpi, joskaan ei salamalaisten kärkeäkään omissa kirjoissa. Mutta itse suosinkin vähän mehukkaampaa linjaa.

Pisteet: 37/50