Panimoyhtiö X Xperimental Series: Dubbel Mysli

Panimoyhtiö X Xperimental Series: Dubbel Mysli

• Tyyli: Dubbel
  
• Alk.%: 7,3
• Panimo: Panimoyhtiö X, Jyväskylä, Suomi

Äksän koekeitoissa on tutkittu hieman tummempiakin belgisävyjä, mikä onkin ollut Suomen oloissa hiemana harvinaisempaa. Ydympien quadien summuiden sijaan tutkimuskohteeksi on otettu Dubbel, joka on saanut runkoonsa myös hedelmämysliä ja sokeria – kuin aamupalan konsanaan. Sinällään lisämääre kuulostaa tyylin makumaailmaan soveltuvalta ja varmasti sitä onkin, mutta kokonaisuuden alta tuntuu nousevan hieman kotikaljamaistakin tunnelmaa, mikä tuskin on ollut päällimmäinen ajatus olutta koostettaessa.

Belgityylejä on aina mukava nähdä kotimaan tekijöiden kavalkaadissa, mutta tällä kertaa tuote vaatinee vielä lisäviilausta vuolaiden kehujen aikaansaamiseksi. Sehän tämän koekeittosarjan idea taitaa ollakin.

Panimoyhtiö X Xperimental Series: Dubbel Mysli

Punakanruskea olut kevyellä vaahdolla. Tuoksu on kypsän kuivahedelmäinen, paahtuneen sokerinen ja kevyelti toffeinenkin.

Maku on suht makea. On kypsää, makeaa kuivahedelmää, paahtunutta sokerisuutta ja lopussa mausteisuutta. Pientä lämpöäkin nousee jälkimakuun. Takaa nousee kevyttä kotikaljamaisuuttakin, mikä ei liene ehkä aiottu elementti maussa. Hiomista kaipaa vielä, mutta sitä varten tämä sarja on tehtykin.

Pisteet: 28/50

Omnipollo x Trillium Big Puppy Riwaka Double IPA

Omnipollo x Trillium Big Puppy Riwaka Double IPA

• Tyyli: New England DIPA
  
• Alk.%: 8,6
• Panimot: Omnipollo, Sundbyberg, Ruotsi / Trillium Brewing Company, Boston, Massachusetts, USA
  

Kiertolaisaikojensa päätteeksi aloilleen asettunut hypepanimo Omnipollo on löytänyt hengellisen kotinsa vanhan kirkkorakennuksen uumenista Tukholman Sundbybergistä. Näin elämän syntiset nautinnot iloittelevat nyt paikassa, josta ulospäin huokuu huomattavasti konservatiivisempi viesti. Kopea kuori on kuitenkin vain koriste ja Omnipollo’s Kyrka tarjoilee hengenravinnon sijaan ehtaa temppelin täytettä panimon yhteydessä toimivasta taproomista käsin. Nyt on sen verran kunnollista menoa, että tätä saarnaa lähtisin minäkin kuuntelemaan.

Omnipollon menoa ei olekaan hetkeen tullut makusteltua ja ainut Sundbybergin uuden humalan alttarilta lähtöisin oleva tuote, jota olen päässyt maistamaan on nimipanimo Trilliumin Fort Point -oluesta tehty toisinto joitain aikoja sitten. Kiertolaisajoilta kokemuksia kertyi sitten sitäkin runsaammin. Onkin osuvaa, että tälläkin kertaa maistoon päässeeseen olueen voidaan liittää bostonilaistekijät Trilliumin takaa. Nyt olut kuitenkin on markkinoitu rehtinä kollabona, eli Trilliumin perustajakaksikko on ollut mukana rakentamassa olutta Omnipollon kanssa.

Big Puppy on 8,6-prosenttinen, samealinjainen ja mehukas tupla IPA, jossa pääroolin varastaa NZ-lajike Riwaka. Tölkin ulkoinen ilme on näennäisen pelkistetty, mutta valolla leikittelevä hologrammimainen pinta tekee siitä varsin kiehtovan etenkin kuvatallenteeseen tähtäävässä tilanteessa. Itse olut on mainio ja vaikka takaraivossa nimiduolle kyteneet megaodotukset eivät ehkä täyttyneetkään, on makukokemus kaukana pettymyksestä. Oivallista menoa, kuten 11€:n purkkihintaan toki pitääkin.

Omnipollo x Trillium Big Puppy Riwaka Double IPA

Sysisamea, mehevän hedelmäinen ilmestys vaalealla vaahtokertymällä. Tuoksussa passionia, ananasta, sitrusta ja curaçaon kuorta. Taustalla makeahkoa aprikoosisuutta.

Runsaanlainen makumaailma tarjoilee kypsää aprikoosia, passionia ja ananasta. Tuore sitruksisuus antaa vastapainoa makeahkolle hedelmistölle. Curaçaon kuorta, ehkä hieman greipin särmääkin löytyy myös. Suussa suht soljuva, huulia hieman tahmeuttava tunnelma on osaltaan makea, muttei häiritsevän imelä. Ehkä sopiva luonnehdinta tuolle voisikin olla "viskositeettiin sovitettu pyöreys", eli tasapainossa tuntuu olevan.  Runsasmakuinen olut hupenee lasista yllättävän nopeasti, vaikkei se vahvuuttaan juurikaan piilottele. On vallan hyvä.

Pisteet: 39/50

Kirjaesittely: Oluiden Maailma - Jouni Koskinen

Oluiden Maailma - Jouni Koskinen

Olutmaailman pitkä odotus palkittiin marraskuussa, kun Jouni Koskisen Oluiden maailma -eepos näki päivänvalon. Kirjaprojektin ympärille nivoutunutta luomisen tuskaa tuli myötäelettyä kotisohvalla loikoillen opuksen etenemistä seuranneiden blogitekstien kautta. Jouni toimitti valmiista painoksesta näytekappaleen Olutkellarinkin hypisteltäväksi, mistä olin varsin otettu. Tämän kirjan olisi tosin hankkinut varmasti omakseni itseohjautuvastikin.

Koskinen on olutkansalle tuttu hahmo eritoten ansiokkaan Tuopillinen-olutblogin kirjoittamisen myötä ja muistetaan pre-kirja-ajoilta myös Olutpostin sivuilta. Jouni onkin eittämättä kotimaisen olut(blogi)skenen taitavin sanankäyttäjä laajaa taustatietojen hallintaa unohtamatta. Aiemmissa teksteissä pitkään näkynyt vahva perehtyneisyys, monipuolisesti eri näkökulmia keskusteluun tuova havainnointikyky sekä niin rivien välistä kuin sisältäkin tursuava huumorinkukkanen tekevät kirjoittajan ulosannista miellyttävää seurattavaa. Painettu sana on hallussa ja kieli kukkivaa.

Omistuskirjoituskin löytyy.

Blogin perusarvioiden sekaan on istutettu vuosien mittaan monenlaisia hahmoja ja onkin hauska huomata, että muutamia oluttyyppejä on tuotu mausteeksi myös olutkirjan sivuille. Kirjan sisältöä täydentää kommenteillaan kolme oluthahmoa: nippelitietoa jakava olutaktiivi, teknistä puolta valottava panimomestari sekä kirjailijaan itseensä henkilöityvä, suodattamattomampaa ja herskyvämpää sanansäilää käyttävä hahmo.

Puisevaa meno ei toki leipätekstinkään osalta ole. Kyllä sieltä Koskisen kynänjäljen ja ajatuksenjuoksun tunnistaa, mikä samalla rentouttaa lukemiskokemusta sisällöstä tinkimättä. Hörähdin sanankäänteille useammankin kerran kirjaa tavatessani. Pidän myös läpi kirjan kulkevasta tavasta jättää turha pönötys omaan arvoonsa. Aiheet esitellään perinpohjin ja perustellen aina vakiintunutta tapakulttuuria myöten, mutta kerrotaan myös suoraan, mikäli yleisesti vakiintuneen käytännön todellinen arvo pohjautuu enemmänkin opittuun tapaan, markkinavoimiin tai trendeihin, eikä niinkään tieteelliseen todellisuuteen. Kirjoittajan oma mielipidekirjokin pääsee matkalla hyvin esiin, mistä opuksen muutoin tietokirjamaisesta lähtökohdasta huolimatta pidän.

Kolmisataasivuisessa teoksessa käydään läpi otsikkotasolla tuttuja juttuja: historiaa, raaka-aineita, valmistusprosessia, oluttyylejä ynnä muuta. Selkeä ja hyvin jäsennelty kokonaisuus täydentyy havainnollistavin kuvin ja kaavioin (esim. tyylimakuympyrä). Itse sisältö tarjoaa uutta ja tarkentavaa tietoa harrastajallekin sekä on omiaan palauttelemaan jotain jo alitajuntaan piiloutuneita nippelitietoja mieleen. Kirjan tekstit on jaettu kolmeen harjaantuneisuusasteeseen, joista lukija voi poimia itseään parhaiten palvelevat kokonaisuudet tutkittavaksi. Itse tosin kahlasin opuksen kannesta kanteen.

Oluiden makuympyrä havainnollistaa tyyliiltä odotettavia ominaisuuksia.
Jounin lisäämät "alaluonnehdinnat" ovat paikon varsin viihdyttäviä.

Oluiden maailma on ansiokas ja hyvin koostettu kirja maistuvan mallasjuoman taustoista kiinnostuneelle sen suuremmin harrastuneisuuden asteeseen katsomatta. Luin kirjan pienissä palasissa käynnissä olevan rakennusprojektin jäljelle jättämät voimavarat huomioiden. Meneväluonteinen kirjoitusasu ja sopiviin palasiin pilkotut kokonaisuudet mahdollistavat tällaiset satunnaisselailut mainiosti, vaikka normaaliolosuhteissa sen voisi helposti ahmia kertaistumaltakin. Jälkikäytettävyyttä helpottaa kattavasti laadittu hakemisto, joka mahdollistaa rusinanpoiminnan tiedonjanon yllättäessä.

Kliseisesti ilmaistuna Oluiden maailman voisi tiivistää fraasiin: tämä kirja kannattaisi jokaisen oluesta kiinnostuneen omistaa.