sunnuntai 19. toukokuuta 2024

Weisse Taube

Weisse Taube

Panimokaupunki Bambergin oluthistoriasta löytyy siihen syventyvälle paljon ammennettavaa, mutta varmasti myös isolta yleisöltä herkästi unohtuvaakin. Olutkauppa Bierhotekin perustaja Christian Klemenz on kuitenkin osaltaan varmistamassa, että unohduksen aste pysyisi matalana. Hän ja hallendorfilaisen Brauerei Rittmayerin panimomestari Georg Rittmayer ryhtyivät toimiin vuonna 2018 ja herättivät henkiin jo sata vuotta sitten sammuneen Weißtaubenbrauerein muiston.

Weißtaubenbrauerei oli Zinkenwörthin varrella 1900-luvun alkupuolelle saakka toiminut panimo, jonka juuret ulottuvat nykytietojen mukaan aina 1500-luvulle saakka. Alkujaan pieni panimo kasvoi ajan myötä ja oli kaupungin suurin toimija vuonna 1818, noin vuosisata ennen, kuin sen oluellinen tarina päättyi vuonna 1916.

Panimon tilat ja pihan entinen biergarten jatkoivat eloaan kaupungin juutalaisyhteisön kokoontumispaikkana aina toiseen maailmansotaan saakka. Rakennus vaurioitui sodan viimehetkinä pahoin ja se purettiin vuonna 1947. Panimon historian henkiin herättämisen toinen päämäärä onkin vaalia panimoon kytkeytyvän historian muistoa ja osa oluen tuotoista ohjataankin Bambergin juutalaisyhteisön hyväksi.

Oluena Weisse Taube edustaa perusvarmojen Hefeweizeneiden laajaa kaartia. Vahvasta Bamberg-kytköksestään huolimatta se valmistetaan kaupungin ulkopuolella, noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Hallendorfissa

Weisse Taube

Vaaleankeltainen, kevyen samea olut valkealla vaahdolla. Tuoksu on keskirunsas, neilikkainen, yrttinen ja pehmeän vehnämaltainen.

Maku on hyvä, hieman ehkä kevyt. Vaaleapiirteinen tunnelma nojaa pehmeähköön vehnämaltaisuuteen, neilikkaisuuteen ja lopun tuttuun mausteisuuteen. Kevyesti vaaleita estereitä, ei banaania kuitenkaan. Kuivempaa tunnelmaa selvästi, jälkimaku mausteinen ja neilikkainen, hieman myös yrttinen. Perusvarma. 

Pisteet: 34/50

tiistai 14. toukokuuta 2024

Olarin Big Momma DBA (2023)

Olarin Big Momma DBA (2023)

Olarin muhkea Big Momma on viettänyt aikaa sekä portviini- että oloroso-tynnyreissä. Sherry ei yleisesti kuulu omiin astiasuosikkeihin, joskaan en muista sen suuremmin kyllä missään tuotteessa häirinneenkään. Mielikuvajuttu todennäköisesti siis.

Ohraviinistä on ollut liikkeellä myös tynnyröimätöntä tavaraa, mutta näitä ei vielä lasiini ole kertaakaan kaatunut. Myös vuosittain erilaisilla tynnyrikomboilla ylevöitetyistä DBA-versioista tämä on ensimmäinen kohtaamani versio. Mielenkiintoisten juttujen äärellä siis ollaan.

Olarin Big Momma DBA (2023)

Ruskea ja sakea, aika rumakin olut kuohuaa hieman korkin aukaisun jälkeen. Tuoksussa on kypsää, tummaa hedelmäisyyttä, kuivattua luumuisuutta ja rusinaa. Karamellista, tummaa imeltyneisyyttä, kevyttä mausteisuutta ja lämmintä punaviinin kaikua.

Maku on hyvä ja olut suussa soljuva. Imeltynyttä maltaisuutta, rusinaa ja kuivattua luumua. Runsautta täydentää tumma, kypsä hedelmäisyys. Taustalla punaviinimäistä lämpöä, portviinin intensiivistä pehmeyttä ja tynnyrin kaikua. Jälkimaku on pitkä, alussa kevyen sokerinen, mutta lopulta lämmön myötä kuivuva. Suuhun jää lopulta punaviinimäinen kajo. Varsin hyvää.

Pisteet: 38/50

maanantai 13. toukokuuta 2024

Staffelberg-Bräu Wienerla

Staffelberg-Bräu Wienerla

Jälleen uutta panimotuttavuutta testiin Saksasta. Staffelberg-Bräu sijaitsee hyvin pienessä Bad Staffelsteinin kylässä, hieman Bambergista pohjoiseen. Panimon oma Bräustübt toimii osuvasti kylän keskipisteenä.

Staffelberg-Bräu Wienerla on suodattamaton, peruslageria hieman sävykkäämpi lager, josta näkyy käytettävän sekä Viennan että Kellerbierin tyylimääritelmää. Jotain siltä väliltähän tämä varmasti onkin.

Oluen nimi on hieman hassuhko, sillä frankithan käyttävät frankfurter-hodarista samaa termiä. Panimo kuitenkin painottaa valitun nimen vain korostavan valmistuksessa käytettyjen vienna-maltaiden ylevyyttä. Nimihän harvemmin juomaa pahentaa ja hyvin tämäkin samea, hieman punertava lagerolutkin lasista katoaa.

Staffelberg-Bräu Wienerla

Kevyen utuinen, hennon oranssinen olut valkealla vaahdolla. Tuoksu on kevyelti hunajainen, vaaleahkon maltainen ja kevyen kukkainen.

Maussa päällimmäisenä vastaan tulee kevyen hunajainen, hienoisen punertava maltaisuus, jota kukkainen, aavistuksen sitruksinen humalointi täydentää mukavasti. Hunajaisuudestaan huolimatta melko kuiva, yllättävänkin vaaleapiirteinen lager. Ei hassumpi, muttei suuremmin mieleenkään jäävä. Perusvarmaa laatua siis.

Pisteet: 33/50