maanantai 15. heinäkuuta 2019

Cloudwater Tastes Like Citra

Cloudwater Tastes Like Citra
  • Tyyli: Imperial IPA / Imperial NEIPA
  • Alk.%: 8,0
  • Panimo: Cloudwater Brew Co., Manchester, Englanti

Citralla singlehopattu pilvivesiläinen herautti veden kielelle pelkän internetkuvajaisensa myötä, eikä pian tuota seurannut fyysinen kontaktikaan toivomisen varoja juurikaan jättänyt. Menneen kevään Mikkeller Beer Celebrationiin kohdistetun oluen ääreltä on kuulunut lähes yksinomaan ylistävää kehuskelua, johon on kieltämättä naurettavan helppo yhtyä.

Melko tuoreenakin tätä lopulta sai. Kihoskhista hankittu törppö oli purkitettu toukokuun alussa ja taisi olla omissa hyppysissä noin kuukauden kuluttua tuosta ajankohdasta mitattuna. Ei paha aikaikkuna mielestäni ja yksi hyvä todiste siitä, että verkkokaupasta voi saada hyvinkin tuoretta humalajuomaa haaviinsa.

Mutta mitäpä tässä enempiä höpisemään, ryhdytään mielummin kehumaan Cloudwaterin tekemisiä. Sen verran pitää vielä valottaa, että oluesta puhutaan mainospuheissa lähinnä Impearial IPAna, mutta pieni kuvio tölkin takana samentaa näkymäodotuksia kohtalaisesti: kuivahumalointia tuotteesta löytyy avokätiset 22g/l, minkä mausta ja ulkomuodosta kyllä huomaa.

Cloudwater Tastes Like Citra
Odotetun samea, mehukkaan vaalea ja valkeavaahtoinen olut. Tuoksu on runsas, mehukas ja hedelmäinen. Meloni, ananas, sitrus, persikka ja mango. Syvä ja puhutteleva aromi.

Makukin toimii. Ja miksi ei toimisi, näitähän on helppo rakastaa. Hyvin mehukas, aromaattinen ja runsas, menemättä tunkkaisuuden suuntaan. Erinomainen humalamehu! Sitrusta kuorineen päivineen, mangoa, ananasta ja passionia. Ehkä vähän persikkaa ja hunajameloniakin. Lopussa pientä hopburnia, sitrukseen sulautuvaa greippiä ja passionia, jotka jatkuvat pitkälle jälkimakuun. Todella kivasti kutittelevaa ja pelottavan helposti kumottavaa... Erinomainen olut.

Pisteet: 43/50

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Marz Mo Mo Mo

Marz Mo Mo Mo
Chicagolainen Marzin kulttuuripanimo on itselleni uusi, mutta sitäkin maistuvampi tuttavuus. Vähän Northern Monkin Patrons-sarjan ja kanadalaisen Collective Artsin tapaisen idean varaan perustettu panimo nojaa visuualisesti värikkään ulkomuodon lisäksi modernin maistuviin olutsuuntauksiin. Sen tarkoitus on yhdistää ja osaltaan myös kultivoittaa kaupungin monipuolista kulttuurielämää ja toimia yhteisöllisenä kokoontuojana eri alakulttuurien välillä. Panimon nykyisissä tiloissa järjestetään myös konsertteja, näyttelyitä sekä muita kulttuuritapahtumia. Oluen lisäksi se valmistaa myös mm. kombuchaa ja matéa.

Mo Mo Mo on tosiaan ensikosketukseni panimon toimintaan. Sen reseptiikka pohjautuu panimon kehuttuun Citra! Citra! Citra! Double IPAan, johon tripla-Mo:n  ainoana erona on Mosaicin käyttäminen kolmiportaisessa kuivahumaloinnissa Citran sijaan. Single hopattua olut ei kuitenkaan ole, vaan whirpooliin lykätty Cascade täydentää sopivasti humalakirjoa.
What if there were an alternate universe with an alternate Marz Community Brewing? And what if that alternate Marz decided to brew their Citra! Citra! Citra! recipe using a different flavorful hop? Well, we took a brief jaunt into that universe and came back to replicate our findings. We used the same grain bill as Citra! Citra! Citra! and replaced the eponymous hop with Mosaic. Three rounds of dry-hopping infused this bold DIPA with so much classic Mosaic flavors it may as well have come from another universe. And that universe’s greeting is “Mo Mo Mo!”
Marz Mo Mo Mo
Marz Mo Mo Mo
Sameahko, hedelmäisen keltainen ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on varsin hedelmäinen, jännästi ananas etunenässä kulkeva. Mandariini, passion, mango... Siinä mehevät seuraajat yhdessä hennomman sitruksen kanssa.

Maku on aika mainio. Se on suht pehmyt, melko runsas, mutta myös kohtalaisen särmän omaava. Päävärinä toimii vähän kirpeämmän mandariinin, mangon ja passionin tahdittama, trooppinen hedelmäkokemus, jota sitruksinen, hienoisen yrttinen ja lopussa vähän greippinenkin rutistus tehostaa. Suutuntuma on mukavan runsas, muttei pyöreä ja makujen syvyys on varsin kattava, vaikkei raskaaksi koidukaan. Aika taidokkaasti kujeiltu kokonaisuus, joka kiehtoo siemaus siemaukselta enemmän. Todella hyvää!

Pisteet: 40/50

lauantai 13. heinäkuuta 2019

Laitilan Kukko Helles 5,0%

Laitilan Kukko Helles 5,0%
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas teki sen, mitä jo viime keväänä heiltä jossain viestiketjussa toivoin: toi alkoholilain kepeän muutoksen turvin heidän mainion Hellesinsä lähemmäksi luontaista vahvuutta. Viisiprosenttinen, sinikylkinen Kukko on kuulunut kauppojen valikoimiin jo keväästä lähtien ja panimo toimitti purkillisen myös blogistille maisteltavaksi. No tuo tölkki oli ja meni, samoin seuraavakin kaupasta hakemani yksilö. Kolmannesta maltoin vasta sanoja paperille raapustaa, sillä sen verran mutkaton jo hyvänmakuinen oluthan tuo Helles jo ennestään on, että sitä tuppaa etenkin näin kesäaikaan löytymään kaapista lähes jatkuvasti.

Suurempaa vertailua en 4,7-prosenttisen ja tämän ”uuden” viisipinnaisen välillä lähtenyt tekemään, mutta muutos otetaan joka tapauksessa ilolla vastaan. En toki vastaan olisi laittanut, vaikka vanhoilla lukemilla olisi jatkettukin, mutta jotenkin tuo Helles vain toimii paremmin siellä vitosella alkavissa lukemissa.

Magnumilla ja Perlellä humaloitua, saksalaissuuntautuvaa vaaleaa lageria on siis hieman hiottu juomatehtaan kammioissa ja lopputulos vahvistaa sen asemaa perusvarmana valoisan ajan vakiotuotteenani. Hienosti toimii ja miksipäs ei toimisikaan, kun se alkuperäinenkin niin hienosti upposi. Puhdaslinjaista, varmaotteista ja maistuvaa lageria… Just näi!
Laitilan Kukko Helles on suodatettu vaalea lager. Oluttyypin juuret ulottuvat 1800-luvun lopun Müncheniin, jossa se luotiin saksalaiseksi vastineeksi tšekkiläiselle Pilsner-tyyppiselle oluelle. Oluessa on perinteistä Pilsiä runsaammin käymiskelvottomia sokereita, jotka lisäävät täyteläisyyttä. Humalointi on yksinkertainen ja selkeä. Kukko Helles -oluen valmistuksessa on käytetty kotimaisia vaaleita maltaita ja saksalaisia humalia (Magnum ja Perle).
Laitilan Kukko Helles 5,0%
Vaaleankeltainen, valkeavaahtoinen olut. Aika raikas ilmestys.Tuoksussa vaaleaa, viljavaa mallasta sekä yrttisen ruohoista tuoreutta. Puhdas, selkeä ja suoraviivainen. Kevyttä hujaisuuttakin löytyy, kuten ”kevyemmässäkin” versiossa.

Maku on toimiva. Taas linjoiltaan selkeä, taustoiltaan puhdaspiirteinen ja raikas. Makua löytyy tyyliin sopivissa määrin, eikä se raskaaksi verrattain runsaasta olemuksestaan huolimatta taannu. Viljava mallas, sen kevyen makea juonne ja sopivan leikkaava, yrttisen ruohoinen humalointi takaavat tarjonnan laadun. Odotetun toimiva Helles.

Pisteet: 34/50

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

O/O Narangi


O/O Narangi
  • Tyyli: New England IPA
  • Alk.%: 6,8
  • Panimo: O/O Brewing, Göteborg, Ruotsi

O/O:n oluita ei olekaan vähään aikaan tullut maisteltua, mutta Alkon toukokuinen erikoiserä tarjosi nyt siihen korjauksen. Narangia olen hiplaillut verkkokauppojen äärellä jo monet kerrat, mutta aina se on jostain syystä jäänyt ostamatta. Nyt ostin.

”Mostly Mosaic”, kuuluu tuotteen tarkemmat speksit ainakin humalten osalta, mutta sehän yleensä riittää. Sameudesta huolimatta kyseessä ei ole vastapainettu uutuusvedos, vaan olutta on ollut tarjolla jo ”pidemmän” aikaa. Suurimmat mehuttelut jätin siis suorilta pois toiveideni sisällöstä ja etiäinen pitikin paikkansa. Tölkki osoitttautuukin varsin toimivaksi, ei-niin-mehukkaaksi tai -aromirikkaaksi humalapommiksi, joka tarjoaa sen sopivan trooppisen ja runsaamman sitruksisen IPA-maiseman, mikä edelleen toimii vallan mainiosti. Ei silti senkään suunnan huippuyksilö, mutta varsin hyvä kumminkin.

O/O Narangi
Vaaleahkonkeltainen, utuinen ja todella runsaan vaahdon nostava olut. Kaunis näky ja toimii omaan silmään hienon etikettinsä kanssa hyvin. Tuoksu on saippuaisen greippinen, vaalean trooppinen ja aromaattisuudessaan vähän mehukaskin. Voisi olla voimakkaampikin, mutta toimii hyvin.

Maku on ihan mukava. Mandariini, minkä koen näissä aina lämpimän lässähtäneeksi, vie suurimmat hekumat mennessään, mutta varsin hyvillä urilla silti ollaan. Sitrus, greippi ja lopussa nouseva yrttisyys takovat vastaan yhdessä kuivemman loppupuoliskon kanssa. Trooppinen panos jää melko kevyeksi. Ihan jees tosiaan, muttei mikään mehu- tai mahdoton aromi-iloittelu kumminkaan.

Pisteet: 35/50

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Hedönist 4-pack: Strawberry Milkshake IPA, Sour Shandy IPA, Brut IPA & NEIPA


Neljä erilaiste IPA-juomaa.
Saimaan ja Malmgårdin vanavedessä viihtyvä Hedönist-poppoo toimitti uuden 4-packinsa maisteluun kaikessa hiljaisuudessa. Visuaalisesti kivalta näyttävä pahviloota pitää sisällään neljä eri tavoin IPA-maailmaa ilmentävää kesäolutta, joista löytyy paikoin aika kovaakin twistin vääntöä. Oluet näkyy valmistetun tällä kertaa Malmgårdin Panimolla ja pakkausmuotona suositaan 0,33-litraista lasipulloa. Ulkokuori oli todetun nätti, sisältö ei sen sijaan puhutellut.

Paperilla (ja lopulta lasissakin) pervoimmalta kuulostava Strawberry Milkshake IPA oli minusta melko suurta aromirikkaiden cryo-humalten (Citra ja Amariilo) haaskaamista. Mansikkaa, vaniljaa ja laktoosia sisältävä olut toi tuoksullaan mieleen mäkkärin mansikkapirtelön ja maun puolella mentiin vielä syvemmällä sekamelskailuun. Eipä siinä, ei nämä Milkshake IPAt itselleni muutenkaan kovin mieluisia ole olleet – laktoosia ja humalaa, miksi?

Shandy IPA on nimensä johdattelemana kuvatun kaltainen: limpparia ja IPAa. Aihepiiri, jota allekirjoittaneen on ollut aina hyvin hankala ymmärtää. Eikä avannut maailmankuvaa tämäkään tuotos.

Värien loistoa.
Brut IPAn myötä mentiinkin jo kohti mukavuusaluetta – ainakin tyylillisesti. Se paljastuikin sellaiseksi Brutiksi, millaisena Tuopillisen Jouni näitä ainakin mielikuvissa usein maalailee: ei mallasta, ei runkoa, vain kuivaksi vedettyä ja kevyttä juomaa sitruksen kirjavalla humalakattauksella varustettuna.

NEIPA olikin koko setin paras olut, vaikkei se normaalista perus-kauppa-IPA -tarjonnasta minnekään erotukaan. NEIPAksi en maun perusteella tunnustaisi, mutta IPAna sen voi ihan hyvillä mielin hörppiä. En silti rahojani siihen isommin sijoittelisi. Olut on muuten tarkoituksella vaalean mehukasta lajityypitystä tummempi, ”mutaisempi”, mikä saattaa aluksi yllättää. Hedönistien mukaan näin sen on tässä tapauksessa tarkoituskin.

Oluiden raaka-ainelistauksissa on pieniä eroja netin ja etikettien. Ristiriita liittyy lähinnä vehnämallas–vehnä ja kauramallas–kaura -mainintoihin. Humalalajikkeet ja Pilsner-maltaan poimin tarkennuksen vuoksi netistä, muut tiedot on löydetty pullojen kyljistä.

Hedönist Strawberry Milkshake IPA

5,5% / Milkshake IPA

Maltaat: Pilsner, vehnä, kauramallas, kaura

Humalat: Cryo-Citra, Acazza, Cryo-Amarillo

Muut: Laktoosi, vanilja, mansikka

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Olet kuin pirtelö. Oman maan silkkisen makea taideteos. Olet suo, kuokka ja mansikka. Sinä olet.

Tummahkonkeltainen, valkeavaahtoinen ilmestys. Tuoksu on hyvinkin lupausten mukainen. Tai no ainakin mansikkapirtelön tuoksu on vahva. Mäkkärin mansikkapirtelön tosin, eli karkkimaisen esanssinen, pyöreä ja imelä. Ihan jännä ja hyväkin tuoksu jollain tapaa.

Maku onkin aika rujo. Se on aika ohut ja katkero yhdistettynä alkukesän ei-niin-makeaan (vaan kirpakahkompaan) mansikkaisuuteen tekee mausta aika kärkkään kitkerän. Jälkimausta varsinkin. Laktoosista makeutta on jonkinverran, samoin vaniljaa, mitä itseasiassa tuoksussakin aika paljon oli. En vain osannut yhdistää. Mutta joo, ei tämä helpolla tai mielellään alas mene.

Pisteet: 20/50

Hedönist Sour Shandy IPA

3,0% / Shandy

Maltaat: Pilsner, vehnämallas, kaura

Humalat: Columbus, Citra, Mosaic

Muut: Sitruuna, sokeri, sitruunahappo

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Olet kovin hapan, mutta oi niin makeasti.

Hyvin kevyen näköistä, jopa laihaa olutta kaatuu lasiin läpikuultavan vaaleankeltaisena. Erikoinen näky. Tuoksu on hyvin mieto, hieman makean sitrusmainen ja... no, hyvin mieto

Maku on myös mieto, mutta tuoksua runsaampi. Kepeä, mutta taustaltaan aika makea ja lopussa vähän pahvinenkin. Sitrusta lähinnä löytyy, sekin luontaisen happaman sijaan semmoista makeaa, tiivistemäistä. Hiilihappoja on yllättäen varsin vähän, mikä antaa makeudelle lisää tilaa. Ei oikein iske. En suoraan sanottuna ymmärrä*. Sour-etuliitettäkin jäin pohtimaan…

Pisteet: 14/50

*=shandyja ja radlereita noin yleisestikään.

Hedönist Brut IPA

5,5% / Brut IPA

Maltaat: Pilsner, vehnämallas, kaura

Humalat: Columbus, Citra, Mosaic

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Olet kuivan kupliva juhlien tähti – kuin skumppa, mutta niin kuin vain olut voi olla. Ai mitä?

Vaalea, hivenen utuava ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksu on raikas, vaalean hedelmäinen ilman makeutta, sitruksinen. Ja aika kevyt.

Maku on semmoinen, mitä Brut IPAlta ehkä alunperin odotin - mallas ei maistu ja runko on hyvin kepeä, jopa olematon. Yleisilme on sitruksen ja yleisen keveyden myötä raikas ja luonnollisesti hyvin kuivaksi vedetty. Mausta puuttuu myös selvemmät kiintopisteet jälkimaun selvempää greippiä lukuunottamatta. Olut kuin huutaa seurakseen jotain syötävää, mutta silloin se toimisi lähinnä suun huuhtelijna, ei niinkään apetta täydentävänä palasena. Erikoinen, mutta kyllähän tämä hellekesään istuisi aika hyvin vaikka kyllä oluessa makua saisi enemmän olla. Se vähä mitä tästä nimittäin irti saa on varsin hyvänoloista.

Pisteet: 28/50

Hedönist NEIPA

5,5% / New England IPA

Maltaat: Pilsner, vehnämallas, kaura

Humalat: Cryo-Citra, Acazza, Cryo-Amarillo

Hedönisti on naustiskelija – anteeksipyytämättä. Uuden-Englannni samean trooppisen hedelmäviidakon apinakuningas. Aivan.

Tummahkonkeltainen, hieman samea, ei täysin. Hillityssä tuoksussa trooppista hedelmää ja hieman keksimäistä mallasta.

Maku on ihan OK kauppa-IPAa, muttei luvatun mehukasta tai aromirikasta kuitenkaan. Trooppisuutta, sitä selvästi enemmän sitrusta ja lopussa greippiä pienellä yrttivivahteella. Runkoa löytyy ihan kivasti ja se antaa mukaan pientä karamellisuuttakin. Nelikon kenties paras, mutta NEIPAksi en laskisi.

Pisteet: 31/50