Panimoinen & Lemmes Hämeen Hitain 2016

Panimoinen & Lemmes Hämeen Hitain 2016

• Valmistaja: Panimoinen & Lemmes
• Valmistettu: Lepaan Viinitila, Lepaa, Hattula
• Alk.%: 6,1
• Jäännössokeri: 4g / litra
• Kokonaishapot: 8,6g / l
• Muuta: Kevyesti hiilihapotettu. Sisältää sulfiittia.

Siidereissäkin on havaittavissa mukavaa nostetta ja aitous on tänä päivänä itseoikeutetun kova sana. Panimoinen & Lemmes –kaksikko on osaltaan mukana kotimaisen siideritarjonnan laajentamisrintamassa ja toi hetki sitten markkinoille Hämeen Hitain –siiderinsä toisen vuosikerran, viime syksynä Lepaan Viinitilalla valmistetun erän. Hämeen Hitain on kellaristille tuttu jo viime vuodelta. 

Nyt näytepakkauksen mukana saatu siideri napsahti hyvin lähelle omaa siiderispottia ja oli edelliskertaa huomattavasti yhteenhiotumman ja kokolailla tasapainoisemman tuntuinen. Liekö omat hieman alkeelliset siideritottumukset sitten kehittyneet vai onko prosessia kenties hiottu? Varmasti molempia, mutta sen sanon, ettei tätä erää kannata missään nimessä ohittaa mikäli vastaan tulee.

Siiderin mukana tuli mukava infolappunen, jossa seisoi sama esittelyteksti kuin vuosi sitten. Sen lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että Hämeen Hitain on 12.4.2017 saanut Suomalaisen Aidon Siiderin Seuran hallitukselta Suomalainen aito siideri, hiilihapotettu –sertifikaatin ja mainitaan myös juoman kehityskaaren jatkumisesta pitkälle ensivuoteen, kuten jo aiemmin esitellyn villiomenaisen Tärviön kohdalla tuli todettua.

Hämeen Hitain on kaikessa rauhassa kypsynyt ja kevyesti hiilihapotettu aito omenasiideri. Sen valmistukseen on käytetty vain pikkuhiljaa kypsyneitä kanta- ja päijäthämäläisiä omenoita sekä aivan pikkiriikkinen ripaus sokeria. Ja vettä kun on käytetty vain pesuihin, niin täysmehupitoisuus on tasan 100%. Suositellaan nautittavaksi turhia hötkyilemättä hyvässä seurassa ja mieluusti jonkin hyvän sapuskan kyytipoikana.

Panimoinen & Lemmes Hämeen Hitain 2016

Kaunis, hieman oranssinen ja kevyen utuinen siideri. Tuoksu on kirpakan omenainen, kuivan valkoviinimäinen. Omenaisuus on hyvin tuoretta, mehukasta ja suloisen pirskahtelevaa. Omenassa on mukavaa punaposkisuutta, mutta myös vehreämpää särmää.

Maussa omenan puna korostuu, mutta sitrusvivahteista omenan hapanta kirpeyttäkin on mukana runsaasti. Edelleen mieleen tulee valkoviinimäisiä piirteitä. Maku on myös mukavan runsas ja hyvin tasapainoinen. Kuin kesäpäivä omenatarhassa...

Iskee vuoden takaiseen esikuvaan verraten huomattavasti iloisemmin ja saa hymyilevän hyväksynnän myös sohvan toiselta nurkalta. Erinomaista...

Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016

Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016

Tärviön speksit:

• Valmistaja: Panimoinen & Lemmes
• Valmistettu: Lepaan Viinitila, Lepaa, Hattula
• Alk.%: 5,3
• Jäännössokeri: 2,3g / litra
• Kokonaishapot: 10g / litra
• Muuta: Sisältää sulfiittia

Viime vuonna ensimmäisen kaupallisen siiderin (ja oluen) valmistanut tehoduo Panimoinen & Lemmes oli tänä keväänä laittanut salaa uuden näytepaketin tulemaan. Tällä kertaa tarjolla oli vuoden takaisen Hämeen Hitain –siiderin uusin painos, sekä kutkuttavista lähtökohdista loihdittu Tärviö –omenasiideri.

Ville ja Jyrki ahkeroivat viime syksynä jo tutuksi tulleella Lepaan Viinitilalla nyt ravintolajakeluun lähteneiden siiderierien äärellä, mutta olivat jo aiemmin jalkautuneet rehdisti maastoon raaka-aineiden perässä. Tärviö on nimensä viitoittamana valmistettu romantisoidusti sanottuna luonnonvaraisista omenoista, jotka ilman siiderinystäviä menesivät myöhäissyksyllä harakoille – kirjaimellisesti. Omenat on nimittäin haalittu kasaan hylättyjen omenatarhojen ja entisten pihapiirien antimista, hoidotta jääneistä entisaikaisen, jo kadonneen ihmisasutuksen muistomerkeistä.

Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016

Voin vain kuvitella sen tunnelman, minkä syksyisen kostea ja hieman kolea keli yhdessä metsittyneen, hiljaisen puutarhan sisällä on vallinnut, kun villiintyneiden omenapuiden satoa on käyty keräämässä. Tuo tunnelma välittyy mielikuvien kautta myös itse lopputuotteeseen, joka ainakin tässä vaiheessa elinkaarta on melko koruton, mutta rehellisen omenanainen ja mutkaton.

Tämä suomalainen aito siideri on valmistettu omenoista, jotka kasvavat autiotalojen villiintyneissä puutarhoissa, entisillä talonpaikoilla, laitumilla ja metsänreunoissa. Pienistä, kirpeistä ja paksukuorisista hedelmistä on syntynyt raikas, erittäin kuiva omenasiideri. Tärviö 2016 on hiilihapotettu luontaisella menetelmällä terästankissa. Omenat on poimittu Artjärven ja Orimattilan Mallusjoen kylistä syyskuussa 2016.

Tärviölle on myönnetty 12.4.2017 Suomalaisen Aidon Siiderin Seuran hallituksen toimesta Suomalainen Aitosiideri –sertifikaatti. Se on valmistettu yksinomaan tuorepuristetusta suomalaisesta omenamehusta (100%) hiivalla käyttäen. Siiderin pitäisi säilyä ja kehittyä vielä hyvän tovin, mutten malttanut olla testaamatta jo nyt...

Viinin tavoin aito omenasiideri on hitaasti kypsyvä juoma. Siiderimme ovat astiointivaiheessa kypsyneet useita kuukausia ja ne jatkavat kehittymistään ainakin puolentoista vuoden ajan. Mikäli pakkaukset säilyvät ehjinä eikä tuotteita altisteta esim. suoralle auringonvalolle tai korkeille lämpötiloille, siiderin maku voi kehittyä ja monipuolistua pidempäänkin.

Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016

Samea, kauniin keltainen siideri hämärtyvässä alkukesän illassa. Tuoksu vie lapsuuden naapurin omenapuiden täyteiseen puutarhaan. Siinä tuoksuu vahvana syksyisen kypsä, vaalea, mutta hienoisesti poskiltaan punertava, ei järin kookas omena. Se on kirpeähkö, happaman mehukas, mutta silti kutkuttava ja alta vienon makea. Omiin mielikuviin nojaten tuoksussa kaikuu hyvin suomalainen omena.

Maku on kirpeähkö, mutta lopussa nopeasti vaimentuva, hyvin kuiva, ehkä vähän yksipuolisen omenainen mutta toisaalta juuri siksi ihanan karu. Alun happamuus ja kirpeys tosiaan tasoittuu loppua kohden, mutta pitkään jälkimakuun jää silti sopivaa nipistystä. 

Maun puolivälissä koetaan pieni suvantovaihe, jonka kääntää uuteen nousuun vastahaukatun, tuoksussa kuvaillun omenan kuplivan hapan makeus, josta löytyy myös hyvää purupintaa muutoin kevyen pirteässä ja virkistävässä kokonaisuudessa. Sellainen tietty villeys on läsnä ja ehkä juuri se tekee Tärviöstä niin mielenkiintoisen.

Panimoinen & Lemmes Kultarinta -proto (Kesä-Blondi)

Tunnelmaolut biergartenin iltavarjossa...

Hämeen Hitaimman ratsailla saapui myös pullollinen loppukesästä julkaistavan Kultarinta-oluen prototyyppiä. Ville ja Jyrki suuntaavat piakkoin kohti Malmgårdin Panimoa kaupallisen version valmistaminen mielessään ja täytyy sanoa, että hyvää tunnelmaa on heinäkuun helteille tuloillaan!

Kultarinta, työnimeltään Kesä-Blondi, edustaa jonkinlaista Centennialilla terästetyn belgi alen ja saisonin sekoitusta. Bisterin Ville tunnustautui aiemmassa esittelyssä tyylirajoista vähemmän piittaavaksi oluenvalmistajaksi, mikä antaa vapauden luoda juuri oman maun mukaisia oluita ilman tyylirajojen kahleita ja rajoituksia. Tällä tiellä kuljetaan myös Kultarinnan kohdalla.

Oluen makumaailmasta löytyy usein yhteyksiä erilaisiin mielikuviin, tunnelmiin ja paikkoihin. Käytän sanaa ”maalaisolut” yleensä kaikella rakkaudella, sillä mikä olisi sen tunnelmallisempi paikka maltaiselle nautinnolle kuin mökkiniityn reuna tai humisevaan männikköön tuijottavan terassin katve. Kultarinta vei ajatukset näistä ensimmäisen ääreen ja oli Villenkin mukaan sitä, mitä hän oluella oli hakenut:

Tuon oluen taustalla ollut mielikuva oli sellanen kesäinen viljapelto leppeässä tuulessa, jonka mukana tulee kukkakedon tuoksua. – Ville Bister

Panimoinen & Lemmes Kultarinta -proto
(Kesä-Blondi)

Kultainen, hieman oranssinen olut kauniilla vaahdolla. Ulkomuoto on kirkas, sillä jätin hiivan aluksi pulloon. Lisään myöhemmin osan, mikä luonnollisesti samentaa oluen tehden siitä samalla ruskeaan taittuvan.

Tuoksu on hyvä, maalaismainen, selvästi belgisävytteinen. Vaaleaa, viljavaa maltaisuutta, kevyttä hedelmää ja ruohikkoista, osin kukkaista ja mausteisen hiivaista tuntua. Tuoretta, keskirunsasta yrttisyyttä tai jotain vastaavaa raikkautta. Kesäinen, hyvä tunnelma. Hiivan lisääminen luonnollisesti tuo nostetta belgihiivaiseen puoleen mutta samalla myös jämäköittää kokonaisuutta. Lämmetessä mukaan tulee pyöristävää karamellia.

Maultaan tuoksun kaltainen. Belgialeen tuo varmaankin kääntyy, vaikka vähän saisonmaistakin otetta löytyy. Maalaistunnelma on aika selkeästi läsnä ja tuo toimiikin oikein mukavasti. Pippurisen mausteista hiivaisuutta, sopivaa hedelmän vivahdetta ja kukkaismaista, vehreän yrttistä sävykkyyttä. Hiivan lisääminen nostaa paitsi belgihiivan vaikutusta, mutta tuo mukaan myös hienoista banaanisuutta vaalean hedelmän joukkoon. Yleisilme tasapainottuu, mutta myös kuivuu etenkin maun loppupuoliskon osalta vaikka lämmetessä makeuttakin alkaa löytymään hieman lisää. Ajan myötä katkeruus alkaa löytämään uomiaan ja nousee paremmin esiin kukanvartisena,  greippisenä sekä ehkä vähän sitrussävytteisenä vehreytenä.

Kokonaisuutena sopivan runsasmakuinen, selkeä ja mukavan jämäkkä. Tasapainoa löytyy ja nyt löytyi aika optimaalinen nautiskelusääkin: viilenevä ja hämärtyvä kesäilta luonnon äärellä. City-koti kun vielä vaihtuisi kesämökkiin olisivat kaikki palaset paikallaan. Matalat hiilihapot toimivat, mutta kieltämättä vähän iloisempikin kuplivuus voisi olla paikallaan.

Hyvä ja rento kesäolut tunnelmalliseen illan odotteluun.

Pisteet: 35/50