Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij Het Anker. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij Het Anker. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Pääsiäisherkkua kellarista: Gouden Carolus Easter Beer 2012

Pääsiäisen makuja säilöttynä...

Pääsiäinen tarjoaa pakanallekin pitkät vapaat, mitkä tänä vuonna tulivat kyllä tarpeeseen. Aurinkoiset hankikelit loistavat tänä vuonna poissaolollaan, mutta onhan harmaudessakin viehätyksensä. Saksasta saapunut vehnäolutkuorma sai kuitenkin jäädä odottelemaan keväisempiä kelejä kun suuntasin kulkuni kohti kellaria.

Kaivelin kellarin kätköistä esiin belgipanimo Het Ankerin jyhkeän pääsiäisoluen. Se on odotellut varmassa tallessa avaamista jo useamman vuoden, lähinnä siksi etten ole sitä koskaan muistanut pääsiäisrientoihin mukaani kaapata. Pullo on muistaakseni ostettu Alkosta keväällä 2012, joten ikääkin alkaa olemaan jo reippaasti nelisen vuotta. Parasta ennen –päiväys näkyy umpeutuneen jo viime vuoden lopulla mutta eipähän tämmöinen 10,5%:nen nektari mihinkään karkaa. Joskus jopa päinvastoin.

”Hankkeri” tunnetaan eritoten ryhdikkäistä ja vahvoista belgialeistaan ja samaa linjaa jatkaa myös aniksella ja curacaon kuorella maustettu Easter Beer. Pupuja, pääsiäismunia ja värikkäitä vaskikelloja vilistävä etiketti muuten on mainio esimerkki lainsäädäntömme mielivaltaisuudesta ja tekopyhyydestä. Joulupukin kuva kun on olutpullossa suuri soosoo, mutta puput ja pääsiäismunat eivät saman tulkinnan mukaan lapsia luonnollisesti kiinnosta. Veikeää…

Lisätäänpä vielä loppuun tällainen: EHYTin projektipäällikkö Anne Ahlefelt muuten sanaili lapsi, pääsiäinen ja viini –aiheesta ihan osuvasti: Saanko minäkin viiniä? –kirjoituksessa pulloa ei kehoiteta piilottamaan lapsosten silmiltä, eikä yksiselitteistä kieltämistä suositella aiheen läpikäyntiin. Avoin keskustelu, perustelu ja niiden pohjalta rajojen asettaminen ovat hyvä tapa ohjata jälkikasvua terveen kulttuurin pariin. Tästä olen samaa mieltä.

Gouden Carolus Easter Beer 2012
Rusehtava, valoa vasten punertava ja melko samea olut. Jonkin verran sakkaa näyttää mukana leijuvan, vaahto on oikeastaan ainut kaunis asia tässä oluessa – ainakin lähempää tarkasteltuna. Tuoksu on suoraan pullon suusta pehmeän aniksinen, vähän salmiakkimainen ja lempeän yskänlääkemäinen. Lasiin kaadettuna tuoksu hieman tasaantuu. Anis ottaa tukevan jalansijan muttei käy päälle. Se henkii pehmyttä, tasaisesti levittäytyvää ja muuhun lääkeyrttisyyteen nojautuvaa tunnelmaa. Yskänlääkettä, salmiakkisuutta sekä paahtuneen siirappista makeutta löytyy myös. Samoin kuivaluumuista ja rusinaista hedelmäisyyttä sekä karamellista, osin kuivakakkuista maltaisuuttakin.

Maku jatkaa tuoksun linjoilla. Anis on hienosti esillä ja määrittää oluen hyvin pitkälle menemättä silti äärimmäisyyksiin. Oluen perustana on rusehtavan karamellinen, kuivatun luumuista ja rusinaista hedelmäisyyttä henkivä kokonaisuus. Paahtuneen siirappinen imelyys on melko tiivistä, lähinnä loppumaussa esiintyvää, aniksiseen raikkauteen ja kevyeen katkeroon sekoittuvaa. Hyvällä tasolla siis liikutaan. Tunnelma on lämmin, hieman huulia tahmaava ja lopussa kevyesti polttelevakin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että se viimeinen silaus, ryhdikäs potku jää mauista uupumaan. Osin laimea kuva kokonaisuudsta nimittäin jää. Liekö aika sitten pyöristänyt parhaimman terän…

Mutta. Hidas nautiskelu on paikallaan, sillä oluen nerokkuus pääsee valloilleen hyvin hitaasti. Maut syventyvät, tunnelma tiivistyy ja belgihedelmäinen, tumman karamellimaltainen ja hivenen paahtunut nektari hyväilee makunystyröitä. Anismainen tunnuspiirre sulautuu joukkoon saumattomasti täydentäen hienon kokemuksen. Tätä vaihetta vain piti vartoa pitkälti toista tuntia…

Tuomio: Anista, rehtiä belgitunnelmaa ja vähän ehkä ajan hampaankin jälkeä henkivä pääsiäisolut. Hyvä, tunnelmaltaan toimiva mutta ehkä vähän parasta teräänsä menettänyt belgi. Iski tuoreena paremmin, vaikka ihan hyvä on nytkin. Maltti on tässäkin valttia ja odotus palkitaan.

Malttamattoman pisteet: 34/50

Nautiskelijan pisteet: 39/50

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Taattua laatua Belgiasta: Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Bleuw


Charles Quintin juhlanektaria...
Voihan veikkoset! Belgialaisen Het Anker-panimon Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Bleuw saapui Servaalin kuskaamana Alkon valikoimiin ja ilolla otamme sen vastaan. Vakiovalikoimasta jo ennestään löytyvä Gouden Carolus Classic on itselleni vanha tuttu ja mielestäni todella maistuva olut, joten uuden ”keisarin” saapumista on ehditty jo mielenkiinnolla odottelemaan. Keizer Blauw nimittäin on panimon mukaan ”rikastettu” ja muutoinkin hieman modattu versio tuosta Classic-oluesta, joten odotukset eivät ainakaan siinä suhteessa pääse laantumaan. Vuosi sittenhän Cuvee Van De Keizerin pikkuveli, vaaleampi Rood (Red) oli tarjolla Alkon jouluvalikoimissa, mutta tuo ei hekumassaan itseeni toivotussa mittakaavassa iskenyt. Vahvoissa belgeissä kurkotankin mieluusti tummempaan värimaailmaan, joten senkin puolesta tämä sininen, Keizerin tumma versio lienee omaan makuun osuvampaa tavaraa.

Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Bleuwta valmistetaan vain yhtenä ajankohtana vuodessa, joka ajoittuu helmikuun 24. päivän tietämille. Tuolloin nimittäin juhlistetaan Kaarle V:n (Charles Quint) syntymää, jonka mukaan olutkin on saanut nimensä. Filip Komean poika, Kaarle V (1500-1558) hallinnoi keskiajalla Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka Ensimmäisenä valtakuntanakin tunnetaan.  Keisarikunta käsitti kokonaisuudessaan nyky-Saksan, Belgian, Hollannin, Sveitsin, Itävallan, Slovenian, Slovakian, Tshekin ja Italian pohjoisimmat alueet sekä väliin mahtuvat lilliputtivaltiot Liechtensteinin sekä Luxemburgin. Tämän valta-aseman lisäksi hän toimitti myös Espanjan kuninkaan virkaa nimellä Kaarle I, eli miehestä oli ilmeisen moneksi, joten juhlajuoma hänen kunniakseen lienee paikallaan. Kaarle oli muuten tiettävästi ensimmäinen henkilö, joka vakavissaan oli ehdottanut Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävän kanavan rakentamista Panamaan… Lisäksi kielimiehenä tunnetun hallitsijan kerrotaan puhuneen ”espanjaa Jumalalleen, italiaa naisilleen, ranskaa miehilleen ja saksaa hevoselleen”.

Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Bleuw
Kauniin ruskea, valoa vasten varsin mallikkaasti pintansa pitävä olut. Vaikkei vaahdon muodostus ylitsepursuavan runsasta olekaan, on oluen pinta käytännössä jatkuvasti ohuen ja tiiviin vaahtoharson verhoamana. Tuoksu viettelee, se hyväilee ja sulkee syleilyynsä. Pääväreistä löytyy tumman ruskeaa, paahtuneen kandisokerin reunustamaa karamellimallaspohjaa, joka on kyllästetty runsaalla määrällä ylikypsänä kuivattua hedelmäisyyttä – luumua, rusinaa, aprikoosia… Pehmeän, osin pinttyneen imeltyneen verhon halkaisee sopivasti ilmoille leijaileva lakritsijuuren ja aniksen ryhdistämä yrttitarjoilu sekä vienosti lämmittävä alkoholin henkäys. Nyt toimii ja kovaa!

Maku toimii tuoksun tavoin, joskin yleisilme on pohjaa kohti terävämpi eli osa pehmeydestä on karissut makukirjon voimistumisen myötä. Rusehtava, reunoiltaan paahtunut kandisokerin makeus sekoittuu karamelliseen maltaisuuteen, josta voi poimia myös hivenen kauraleipäistäkin pehmeyttä. Myös tuoksusta tuttu, kypsänlainen kuivattu hedelmäisyys ottaa hyvää roolia tummine makuineen ja saakin seurakseen astetta voimakkaamman yrttikirjon aniksen, salmiakin ja lakritsin voimin. Alkoholi lämmittää, lopussa hieman myös polttelee kurkun päässä, mutta sulautuu kokonaisuuteen varsin mainiosti. Intensiivinen, silti ajoittain pehmeä, tiivis ja rönsyilevä… Suutuntumaltaan miellyttävän tuhti, muttei tunkkaisuuteen syyllistävä kuitenkaan. Tasapainoinen kokonaisuus, joka toimii kyllä hurjan hyvin.

Tuomio: Runsaista makuja, monipuolista tuntumaa tarjoileva tummempi belgiolut, jossa jopa paahtuneita ominaisuuksia saava sokerinen imeltyneisyys haastetaan kuivattujen hedelmien sekä yrttitarhan voimin. Viettelevä, hekumallinen ja silti riittävän haastava – yhdyssanalla kuvaillen: belgiherkku! 

Pisteet:  43/50

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Alkon Jouluoluet 2013: Gouden Carolus Christmas


Joulupukki saapuu tällä kertaa poroinensa Belgian Mechelenistä, jossa ainakin etiketin perusteella on täysi talvi päällänsä. Nykyistä jouluolutta on valmistettu vuodesta 2002 lähtien, jota ennen vierähti useampikin vuosikymmen ilman panimon omaa sesonkiolutta ko. vuodenaikaan. Tuo kauneusvirhe on kuitenkin siis kuitattu ja nyt tämä tumma belgiherkku on saatu myös kotoisan Suomen jouluvalikoiman elävöittäjäksi. Jouluoluiden perinteeseen kuuluen, myös Gouden Carolus on tungettu täyteen yrttejä, joita löytyykin peräti kuutta eri sorttia, joihin lukeutuvat ainakin korianteri, anis, lakritsi, pomeranssinkuori sekä kamomilla. Olut on pantu elokuussa, jonka jälkeen se on saanut lepuutella muutaman kuukauden kypsyäkseen tarjoilukuntoon. Panimosta löytyy muuten ensimmäinen merkintä jo vuodelta 1471, joskin toiminta lähti tosissaan käyntiin ”vasta” 1872 Louis Van Breedamin ostaessa ja päivittäessä panimon toiminnan. Mutta olutta lasiin ja kuvitteellisen takkatulen ääreen nautiskelemaan!
Gouden Carolus Christmas
Nopeasti katsottuna tummalta näyttävä olut osoittautuu valoa vasten tarkasteltuna punertavan ruskeaksi olueksi, joka vaahtoaa ihan kauniisti. Tuoksussa löytyy… Salmiakin ja lakritsin puhtia, vahvaa lääkeyrttistä tunnelmaa – anista on kovinkin paljon. Taaempaa nousee myös tummahkoa, ehkä kuivatunlaista hedelmäisyyttä, ehkä myös perusbelgimausteisuutta esiintyy. Jossain määrin liköörimäinenkin, tiivis tunnelma. Mausta löytyy niinikään tuhtia lakritsisuutta, hienoisesti salmiakkia. Yskänlääkemäiseksikin luonnehdittavaa yrttisyyttä löytyy myös paljolti – etenkin jälkimaun puolelta ponnistava aniksisuus nousee dominoimaan mainittujen lakun ja salmiakin (tässä jopa salmarin) kanssa. Myös kevyesti tummahkoa hedelmäisyyttä sekä tumman pinttynyttä siirappisuuttakin – varsin pientä roolia niille kuitenkin tarjotaan. Kokonaisuutena toisaalta nautinnollinen, vivahteikas ja runsas – taidokas olut, josta joulunkin taikaa löytyy. Toisaalta yrttisyys saattaa ajoittain lyödä hieman ylikin, tällä kertaa tuo puoli on kuitenkin varsin toimiva kombo. Alkoholi ei vahvuudesta huolimatta tunnu, ehkä yleinen salmiakki-yrtti-liköörinen tunnelma henkii tuosta puolesta. Hidas, ryhdikäs ja voimakas – omaan suuhun uppoaa loistavasti, mutta toista ei heti perään haikaile. Hieno, nautinnollinen kokonaisuus joka tapauksessa.

Pisteet: 39/50