Saimaan Marsalkka Pils

Saimaan Marsalkka Pils

• Tyyli: Pilsener
• Alk.%: 5,8
• Panimo: Saimaan Juomatehdas, Mikkeli, Suomi

Saimaan Juomatehtaan leikittelevämmät craft-kokeilut eivät oikein ole löytäneet paikkaansa omasta ostokatalogista muutamia poikkeuskertoja lukuunottamatta, mutta samaa ei voi sanoa tämän kesän Marsalkka-perheen tulokkaasta. Alkosta löytyvä 5,8-prosenttinen Marsalkka Pils on nimittäin tullut haettua uusintamaistoon kerta toisensa jälkeen ja kolahtaa osuvasta makuhermoon vielä näin lomarientojenkin jäätyä jo taakse.

Rapea ja puhdaslinjainen, selkeästi esiintyvä pils-uutuus ei aivan tuoreeltaan kuitenkaan osunut tutkani taajuuksille, vaan sain vahvaa vetoapua ostopäätökseeni raumalaisen reittausblogistin kehuvasta arviosta. ”Jos sahtikeisari lageria kehuu, lienee se ostamisen arvoinen kokemus”, ajattelin, enkä ollut väärässä.

Suodattamaton Marsalkka Pils on myös luomutuote ja reilun kolmen euron törppöhintakin on suhteellisen maltillinen, etenkin kun laatutaso on tuntunut pysyvän timanttisena useammankin maistetun pakkauksen otannassa. Jotenkin nämä perusmakuihin keskittyvät Marsalkkat ovat muutoinkin tuntuneet olevan sitä Mikkelin parasta antia ja esimerkiksi saman olutsarjan Luomu Vehnä on ollut kohtalaisen vakiovalinta kesäisten kalaruokien ja vastaavien pariksi. Ei tosin tänä kesänä, mutta eipä ole kuhaa kyllä haaviin vähään aikaan uinutkaan. Hyvä muistutus siis siitäkin aiheesta.

Saimaan Marsalkka Pils

Viljava, keltainen ja kaunis olut. Tuoksu on oivallinen. Vaalea, lämmetessä hivenen leipäinen maltaisuus on runsaanlaista, ruohikkoisen kukkaisesta humaloinnista hyvän parin saavaa ja runsaudestaan huolimatta lajityypille sopivan kevyttunnelamaista. Hyvältä vaikuttaa.

Ja maku todistaa tuoksun puheet totisiksi. Luomurakenteinen Pils osoittautuu mauiltaan puhtaaksi, vaalean maltaiseksi ja humaloinniltaan sopivan napakaksi laatupilsiksi. Kukkainen, hedelmäinen humalointi tulee vastaan jo etuovella, ruohoisemman ja yrttisen puolen noustessa kättelemään takapihalle siirryttäessä. Jälkipeli jatkuu pitkänä, suussa viipyilevänä ja vihertävän purevana hyväkuntoisen mallaspedin pitäessä tunnelman sopivan – muttei liian – tasaisena. Nyt osuu kyllä aika hyvin maaliinsa.

Tuomio: Laadukas ja mukavan pureva Pils Mikkelistä.

Pisteet: 36/50

Maltaasta on moneksi: Kaartilan mallaspossu

Aito mallaspossu!

Maltaasta on moneksi… Näinhän ne väittävät ja tällä kertaa sanonta pitää hyvinkin paikkansa. Maltaan kiertokulku mäskäyskattilan hehkuvan kuumuuden jälkeen on mitä monimuotoisin ja kukin panimo toimii itse parhaaksi havaitsemallaan tavalla. Etelä-Savossa ollaankin päätetty, ettei maistuvien makujen tarjoamisen tarvitse päättyä olutlinjaston äärelle, vaan oluen valmistuksesta sivutuotteena syntyvä mäski jatkaa kulkuaan tuottaakseen lisää nautinnon hetkiä ja maistuvia makuelämyksiä. Mistä tässä nyt oikeastaan puhutaan?

Rehumarkkinoiden hintakasvu oli ajanut juvalaisen Kaartilan tilan lihan tuotannon vaikeaan saumaan ja vuodesta 1920 saakka harjoitettua porsaan kasvatusta oltiin jo paketoimassa kasaan kannattamattomana toimintana. Saimaan Juomatehtaan muutto Lappeenrannasta Mikkeliin kuitenkin antoi tilan isäntä Jouni Kaartiselle idean. Hän päätti ottaa yhteyttä juomatehtaan isähahmo-Pertti Oksaan ja nykyisin juvalaiset porsaat herkuttelevatkin panimon mäskillä. Yhteistyö sopii hyvin myös itse panimon lähituotantoa ja ekologisuutta suosivaan maailmankatsomukseen ja pitäisihän oluen valmistuksesta jäljelle jäävä mäski joka tapauksessa sijoittaa jonnekin, pois panimon tiloista pyörimästä. Yhteistyö takaa panimolle uuden jakelukanavan oluen valmistuksen sivutuotteelle tarjoten samalla juvalaisille porsaille edullista ja maistuvaa pötyä pöytään.

Juvalainen mallaspossu onkin ainutlaatuinen ilmiö, eikä vastaavaa yhteistyötä vielä muualla Suomessa harjoiteta (Rönnvikin Olutpaja tosin ruokkii lähiseudun nautakarjaa). Kaartilan porsaat kasvavat paljon valkuaista sisältävällä, mäskipainotteisella ruokavaliolla. Hieman vihreääkin lautaselta löytyy, sillä tarjontaa on täydennetty mm. kotimaisilla herneillä ja härkäpavuilla, joten kallistunut ulkomainen soija saadaan korvattua muilla valkuaisen lähteillä. Kaartilan tilan liha onkin aidosti kotimaista, laadukasta ja GMO-vapaata. Porsaat kuuluvatkin olevan varsin mieltyneitä mäskin leipäisään makuun ja rehut jäävät kaukaloon mikäli päivän mäskiannos syystä tai toisesta jää saamatta. Yhteistyötä voitaneen kehua moneltakin kantilta maistuvaksi ja tätä vakuuttaa myös itse isäntä Juomatehtaan kotisivuilla::

”Possujen rauhallisen kasvatustahdin ja niiden saaman ravinnon vuoksi, mallaspossun liha on mehevää ja maukasta. Hyvän rasvapitoisuuden ansiosta se on myös helppokäyttöistä, sillä se ei esimerkiksi tartu pannuun samalla tavoin kuin monet muut vähemmän rasvaiset ja tehokasvatetut porsaanlihat.”

---

Siinä mallaspossujen tarina lyhykäisyydessään. Pääsin tutustumaan aiheeseen pintapuolisesti tämän kevään Panimo Open-tapahtumassa, jolloin suuntasin retkeni Mikkelin suuntaan. Saimaan Juomatehtaan avoimien ovien tilaisuudessa oli paikalla myös Kaartisen Jouni ja hän hieman selventi yhteistyön ideaa yhdessä Pertti Oksan kanssa. Viime viikolla istahdimme Jounin kanssa mallaspossutäytteisen pizzan ääreen Karoliinan Kestikievarin avajaisissa Leivonmäellä ja vaihdoimme kuulumisia hieman myös mallaspossuaiheesta. Sain matkaani myös kassillisen mallaspossuherkkuja eikä mausta kyllä voi valittaa. Jounin mainitseman pannuun tarttumattomuuden pystyn itsekin vahvistamaan – asia on tullut testattua korkeimman omakätisesti.

Alta löytyy lisätietoa sekä muutama esimerkki, kuinka mallaspossua Olutkellarissa kesähelteillä nautiskeltiin. Mallaspossun saatavuus on tällä hetkellä varsin paikallista ja rajoittuu pitkälti Etelä-Savoon. Tilannetta kannattaa seurata joko Facebookista tai Kaartilan tilan kotisivuilta. Näihin kesäisiin tunnelmiin!

Lisätietoa aiheesta:

• Mallaspossu-internetissä
• Mallaspossu Facebookissa
• Mallaspossu Saimaan Juomatehtaalla
• Mallaspossu Panimo Openissa 2014

Mallaspossua pizzassa Karoliinan Kestikievarin tapaan.

Ulkofile Jukolan juustolan cheddar-salaatilla ja
Marsalkkan Tummalla.

Paprikainen, todella maistuva ja kookas
Maajussin makkara kesäisen fetasalaatin, viskisinapin,
Tertin Kartanon Karu Arki-oluthyytelön ja
Marsalkka Golden Alen kanssa.

Palvikasleria Jukolan Juustolan Aidon Cheddarin ja Justmannin kanssa
ruisleivän päällä. Mausteena viskisinappia ja Karu Arki-oluthyytelöä.

Panimo Open 2014 - Saimaan Juomatehdas

”On aika nostaa malja kotimaiselle oluelle.”

Toukokuun toisena torstaina vietettiin jo toistamiseen avoimien ovien päivää kotimaisilla panimoilla. Panimoliiton kanssa yhteistyössä järjestetty Panimo Open toi oluen valmistajat ja maltaisista mauista nauttivat kuluttajat samojen kattojen alle ympäri Suomen. Ennakkoilmoittautuminen alkoi jo viime kuun puolella ja monen panimon ohjatut kierrokset täyttyivätkin rivakkaa tahtia. Itse päätin käyttää tilaisuuden hyväksi ja suuntasin ajokkini etuvalot kohti Mikkeliä ja sinne viime vuonna Lappeenrannasta muuttanutta Saimaan Juomatehdasta. Saavuin paikalle hieman ennen viittä päivän ainoaan kattaukseen – oven edessä odottelikin jo pieni joukko uteliaita oluen ystäviä. Kaikkiaan meitä oli koossa parinkymmenen hengen verran.

Tämän alta sisään...

Panimon toimitusjohtaja ja isähahmo Pertti Oksa otti meidät panimon eteisessä vastaan lyhyin tervetulotoivotuksin, jonka jälkeen teimme pikaisen kierroksen oluttehtaan tiloihin. Kurkistimme myös panimon sydämeen, kiiltäviä, metallin hohtoisia tankkeja täynnä olevaan hallinosaan, jossa myös Saimaan Juomatehtaan oluet valmistuvat. Tästä tiemme kulki hieman suurempaan saliin, pullotus- ja tölkityslinjastojen halkomaan tilaan jossa asetuimme oluella katettujen pöytien ääreen kuuntelemaan panimon tarkempaa esittelyä.

Pertti isännöi noin puolitoistatuntisen tapahtuman kertoen panimon historiasta, vireillä olevista hankkeista sekä erinäisiä tarinoita matkan varrelta. Maamme alkoholipolitiikasta ja siihen liittyvistä mielipiteistä puhuttaessa sanoja ei myöskään säästelty – uskoakseni me kaikki jaoimme saman huolen alkoholilainsäädännön järjettömyydestä ja karkeasta keskiaikaisuudesta. Pelkkää yksinpuhelua esittelytilaisuus ei suinkaan ollut, tästä kiitos aktiivisesti Perttiä tentanneen yleisön – itse kun olen hieman huono esittämään kysymyksiä… Katsotaanpa hieman, millaisin miettein Mikkelissä olutta valmistetaan.

Saimaan Juomatehdas – ”Juuret syvällä Saimaan rannoilla” 

• Perustettu: 1995
• Vuosituotanto: n. 2 000 000 litraa
• Keittokoko: 6 000 litraa
• Neljänneksi suurin pienpanimo

Sai ensimmäisenä kotimaisena panimona Suomalaisen työn liiton myöntämän Avainlippu-tunnuksen. Toiminnan pohjana on ajatus valmistaa puhtaista kotimaisista raaka-aineista korkealaatuisia luonnonmukaisia oluita, siidereitä ja muita juomia. Kehityskohteiksi listataankin ympäristöystävällisyys, luonnonmukainen tuotanto sekä raaka-aineiden jäljitettävyys.

Tuotannosta – ”Onhan tässä tonttia”

Tarkoituksena on jatkaa voimakasta kasvua sekä laajentaa tuotevalikoimaa. Vuosituotantoa olisi periaatteessa mahdollista nostaa jopa 3-4 miljoonaan litraan, lisäksi panimon nykyinen tontti mahdollistaisi lisälaajentamisenkin tarvittaessa. Oluiden keittokoko 6 000-litraa, mutta käymistankkien 12 000-litran tilavuus mahdollistaa tuotannon tehostamisen – eli kahden peräkkäisen keiton sullomisen samaan siiloon kypsymään.

Täällä tapahtuu taikoja...

Oluen pakkaus – ”Tölkissä on tulevaisuus”…?

Tölkistä on nopeasti tullut varsin yleinen näky Saimaan Juomatehtaan oluiden pakkausmuotona.  Tämä olikin tapetilla myös kierroksella jonkin verran ja perusteluita tälle oli monia. Yhdeksi tärkeimmistä mainittiin oluen suojaaminen sille haitalliselta auringon valolta, mutta myös ekologisuusnäkökulma mainittiin usealta kantilta. Tölkkien eduiksi lasketaan mm. ylimääräisen pullojen pesuvaiheen poisjäänti kiertokulusta, mutta myös tehokas ja toimiva kierrätysjärjestelmä.

Lisäksi panimon tölkitysjärjestelmän tehokkuus suhteessa nykyiseen pullotuslinjastoon on omaa luokkaansa, mistä osin johtuen pullotuksesta oltiin jo vähitellen luopumassa kokonaan. Pullotuskone olikin jo jonkin aikaa myytävänä, mutta aikeesta kuitenkin luovuttiin uuden, panimolle sopivan pullotyypin löydyttyä Englannista. Tyylikäs prosecco-pullo avasikin panimon tuotteille aivan uuden myyntikanavan: fine diningin nimeen vannovat ravintolat ja kulttuuriväki kiinnostui nättiin pakettiin pakatuista oluista ja valikoimaa on ollut tarjolla paikoissa, joissa olut on aikaisemmin ollut harvinaisempi tuttavuus  – käytännössä panimo sai tuotteelleen premium-arvon.

Pullotyyppi on "parempienkin piirien" makuun...

Tuotekehitys

Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja Marsalkka-perheen tuotteilla pyritään vastaamaan markkinoiden kysyntään. Uusien oluiden urat valitaan markkinakentän mukaan ja avautuviin väleihin pyritään valmistamaan menestyviä tuotteita. Tämän lisäksi Helsingissä toimiva, kokeellisempiin erikoiseriin painottunut Panimoravintola Bruuveri testauttaa yleisöllä hieman villimpiä kokeilujaan – kaikkiaan Kampin alakerrassa sijaitsevan testiravintolan kirjoilla arvioidaan olevan yhteensä yli kahdeksankymmentä reseptiä. Mikkelin panimon suuret tuotantoerät (á 6000l) eivät ylettömään koekeittelyyn niin vain soveltuisikaan, joten Sysilän Ilkan mestaroima Helsingin ”sivukonttori” on kullanarvoinen testikenttä – suoranainen mahdollisuus raaka-aineiden ja reseptien testaamiseen. 

Maailman valloitus – ”Myydään pakastimia eskimoille?”

No ei ehkä vielä koko maailmaa olla haastamassa, mutta etenkin Norjan suunnassa neuvotteluja käydään aktiivisesti. Marsalkka-perheen olisi tarkoitus lähteä valoittamaan vuonomaan ruokakauppoja yhdessä lonkeroiden kanssa – myös tie Ruotsin markkinoille saattaisi aueta sitä myöten.

Saksaankin tuotteita on kaupiteltu, joskin Pertti vitsaileekin sen olevan osin myös hullun hommaa – miksi tarjota saksalaisille oluita, kun heillä on niitä jo omastakin takaa tarpeeksi? Valttikorttina suomalaiselle oluelle nähdäänkin luomutuotanto ja puhtaus, jolle tuntuu olevan nahkahousujenkin maassa kysyntää – samaan rakoon voisi myös USAn melko vahvasti eläville olutmarkkinoille iskeä…

Illan isäntänä Pertti Oksa

Raaka-aineet ja ekologisuus – ”Pellolta pulloon… ja nyt myös pöytään”

Luomuraaka-aineet ja ekologisuus ovat tärkeitä teesejä Saimaan Juomatehtaalla ja osaltaan ne koetaan myös eduksi sekä koti- että ulkomaiden markkinoilla. Maltaat tulevat monen muun suomalaispanimon tavoin Viking Maltilta, jolla on hyvä maine kotimaisen raaka-aineen tuottajana ja sen luotettavuus tiedostetaan myös muualla maailmassa. Humalapuoli onkin pienpanimolle suurempi haaste, ainakin luomuraaka-aineista puhutaan. Mikkelissä ollaan kuitenkin oltu hereillä ja esimerkiksi Golden Alen vaatimat raaka-aineet ovat jo valmiiksi kahmittuna ensi vuodenkin keittoja varten. Panimon suurimenekkisimmät Saaz- ja Hallertau-lajikkeet taasen hankitaan suurempina könttäostoina…

Vapise rypsiporsas!

Luomun ja raaka-aineiden puhtauden lisäksi ekologisuudesta kielii pakkausvalinnat, joista mainitsin jo aiemmin. Tämän lisäksi Mikkelissä on otettu hyötykäyttöön myös oluen valmistuksen sivutuote, mäski. Saimaan Juomatehdas ja juvalainen Kaartilan sikatila tekevät Suomen mittakaavassa ainutlaatuista yhteistyötä mäskin jatkojalostuksen suhteen – tuloksia kehutaan erittäin maistuviksi! Nousseen rehunhinnan vuoksi lihatuotannon lopettamista vastaan kamppaillut tilan isäntä Jouni Kaartinen keksi kallistuneelle appeelle toimivan ja ekologisen korvaajan. Hän otti Pertti Oksaan yhteyttä kuultuaan panimon tulosta Mikkeliin ja tätä nykyä Juvan Mallaspossut herkuttelevatkin Marsalkka-oluiden mäskillä – ja vieläpä pitävät siitä! Jouni olikin itse paikalla hieman valottamassa asianlaitaa ja hyvältähän tuo kieltämättä kuulostaa. GMO-vapaata, mm. mäskillä, herneillä ja härkäpavuilla ruokittua Mallaspossua.

– Mallaspossun lihan punaisessa osassa on rasvaa enemmän kuin tavallisessa possussa. Se tekee lihasta pehmeää ja maukasta, toteaa isäntä Länsi-Savon haastattelussa.

Pitänee hankkia maistettavaksi, kuulostaa mielenkiintoiselta ja hyvältä kuviolta.

Lisätietoja:

Mallaspossu.fi

Länsi-Savo

Alkoholipoliikasta… – ” @#¤%!&^£* ”

Kuten sanottua, myös alkoholipolitiikkaa ”sivuttiin” kierroksen aikana melko runsaasti. Aihe kuuluu panimoiden puolestapuhujana tunnetun Pertin suosikkeihin, ainakin mitä virkamiesten ja poliitikkojen kanssa vääntämiseen tulee. Ei liene yllätys, ettei nykyinen, entisestään tiukentuva lainsäädäntö keinotekoisine 4,7%:n rajoineen miellytä panimoyrittäjää. Ulosmyynnin vapauttamisesta käytiin nyökyttelevää, yhteisymmärrystä huokuvaa keskustelua. Esimerkiksi Saimaan Juomatehtaan puolesta optimaalisin, siellä valmistettavan oluen vahvuus liikkuisi 6,5% tietämissä – toki oluttyylistä riippuen, mutta muutosta touhuun kaivataan laajalla kentällä.

Osansa saa myös maamme nykyinen verotus, joka viimeisten korotusten myötä karkaa entistä kauemmaksi eurooppalaiselta keskitasolta. Huoli kotimaisen panimoteollisuuden ja sen varassa olevan työllisyyden elinvoimaisuudesta on suurta – mikä on luonnollisesti ymmärrettävää. Verotuksen lietsoma viinaralli on myrkkyä kotimaisille toimijoille… Poliittiinen manifesti sisälsi myös hyvää huumorin kukkaa, mutta selvää on se, ettei nykytilanne tyydytä juuri ketään.

Mietteitä tulevasta…

Jatkosta puhuttaessa tulikin jo ilmi, että katseet ovat pienissä määrin myös ulkomaisissa markkinoissa, mutta myös vahvasti luomutuotannon ja ekologisuuden teesein halutaan nojata myös tulevaisuudessa. Kasvua pyritään pitämään yllä ja jokaiseen tuoteperheeseen on tulossa lisäväriä ajan kuluessa – olutvalikoima tulee täydentymään kahdellakin tuotteella lähiaikoina!

Marsalkka-perhe kasvaa kahden tuotteen voimin...

---

Sen pituinen se. Kierros antoi hyvää osviittaa hieman kookkaamman pienpanimon arjesta, mutta nostatti myös hyvää keskustelua paikalla olleen väen keskuudessa. Panimo Open on hieno tilaisuus kurkistaa panimoiden seinien sisäpuolelle, sekä saada kosketus arvostamiemme mallasjuomien valmistajien kanssa. Toivon, että tapahtumasta tulee pitkäikäinen perinne! Kannustan myös jokaista vähänkään oluesta ja sen alkuperästä kiinnostunutta osallistumaan vastaaviin tapahtumiin myös jatkossa. Etukäteistietämystä ei tarvita, paikan päällä ammattilaiset kyllä selventävät asioita ja jos jotain jää vielä hampaan koloon, niin kysymällä asia usein selviää! Kiitokset Panimoliitolle järjestämisestä ja samaan syssyyn kiitokset Saimaan Juomatehtaalle tilaisuuden ylläpidosta ja toiminnan esittelystä.

Ai niin, Saimaan Juomatehtaalla olisi myös töitä tarjolla! Käyhän kurkkaamassa, mikäli työ oluen parissa kiinnostaa… Tai sitten haen paikka itse...?

Maailman ensimmäiset luomulonkerot rivissä..!