Schlossbrau Imperial Pils

Schlossbrau Imperial Pils

• Tyyli: Pilsener
• Alk.%: 5,2
• Panimo: Schlossbrauerei Autenried, Autenried, Saksa

Sain tällaisen söpön pikkupullon Schlossbrau Imperial Pilsiä taannoisen oluttilauksen kylkiäisenä. Omaa rahaa en olueen nähnyt tarpeelliseksi käyttää, mutta onneksi oluttoimittaja oli tietoinen tuotteidensa laadusta. Schlossbrauerei Autenriedin tarjonta on ollut omaan suuhun aika tasapaksua, sinällään ihan toimivaa, mutta samalla perisaksalaisesta perusmassasta heikosti erottuvaa. Ajaa siis asiansa, mutta moni naapuri tuntuu tekevän samat tyylit asteen-pari maistuvammin.

Imperial Pilsin kohdalla tilanne on kuitenkin täysin toinen, minkä sain itsekin jo ensinuuhkaisulla kokea. Hallertaun alueen Arianalla ja Callistalla humaloitu olut osoittautuu nenässä varsin kukkean aromaattiseksi ja sitrusmaisen pirskahtelevaksi. Sama tarina jatkuu myös maun puolella, missä painotus on kuitenkin kohtalaisen purevan katkeruuden puolella.

Eikä varmaan syyttä. Autenriederin esienon kerrotaan olleen varsinainen Pils-pioneeri, joka jo 1900-luvun alussa hakia oppia tyylin emämailta, Pilsenistä. Alois Rudolf intoutui Tsekinmatkallaan oluttyylistä siinä määrin, että päätti tuoda sen rajan yli Baijeriin, missä moisesta ei vielä sen suuremmin perustettu. Aloisin kerrotaan olleen Svaabian eli käytännössä Baden-Württembergin ja läntisen Baijerin ensimmäinen panimoitsija, jonka valikoimiin PIls kuului.

Nyt lasiin kaatunut olut onkin valmistettu kunnioittamaan Aloisin muistoa ja edelläkävijyyttä. Olut on vahvuudeltaan hyvin kaupparajoihin mahtuva, mutta se on siitä huolimatta haluttu ylevöittää imperiaalisin viittein. Toimii.

Schlossbrau Imperial Pils

Samea, runsasvaahtoinen ja kauniin värinen olut. Tuoksu on todella hyvä. Tosi aromaattinen, kukkainen ja sitruksenkuorinen, kevyen ruohoinen. Jopas yllätti. Raikas ja virkistävä.

Ja maku jatkaa siitä, mihin tuoksu meidät jätti. Hyvin raikas, silti suht runsasmakuinen kokonaisuus rakentuu vaalean maltaan varaan, joka antaa humalten tanssahtelulle niiden kaipaamaa tilaa.  Tuoretta ruohoisuutta, sitruksen kuorta ja yrttisyyttä. Aromaattisuus on ehkä hiipunut ja painotus kääntyy nyt katkerampaan suuntaan. Ja onhan tämä kyllä varsin hieno Pils.

Pisteet: 37/50

Autenrieder Schlossbräu Kellerbier

Autenrieder Schlossbräu Kellerbier

• Tyyli: Kellerbier
• Alk.%: 5,0
• Panimo: Schlossbrauerei Autenried, Autenried, Saksa

Autenriedin ”luostaripanimon” Kellerbier kuului Alkon taannoisen germaanisetin antiin ja tulikin napattua Zollerin mainion Zwickelin kanssa testiin. Panimohan saa vetensä viereisen luostarin puutarhan lähteestä ja pidempää taustatietoa sen toiminnasta tuli kirjoiteltua jo toissavuoden jouluvalikoimiin kuuluneen Weizen-Bockin yhteydessä.

Autenrieder luottaa humaloinnissa kokonaisten käpyjen voimaan ja tämä Kellebier on aateloitu Hallertau-käpysin. Kokonaisuus ei aivan täyttänyt niitä odotuksia, mitä sille olin asettanut, mutta nätti ja varsin maistuva kellerihän se siitä huolimatta on. Alussa mainittu Zoller Zwickel vei tästä parista kuitenkin selkeähkösti pidemmän korren.

Autenrieder Schlossbräu Kellerbier

Vaaleankeltainen, utuinen olut nätillä ja kestävällä vaahdolla. Tuoksu ruohoinen, yrttinen ja taustaltaan hieman keksimäisen, vaalean maltainen. 

Ja makuhan nojaa selkeälinjaisen tuoksun teeseihin. Humalointi on hyvin esillä ja tarjoilee tuoreen ruohoista, hieman yrttimäistä tunnelmaa. Alla lepää kepeä mutta riittoisa ja paikoin hieman pyöreäkin, kevyen keksimäinen, vaalea mallasrunko. Jälkimakuun nousee vielä hienoista kukkaisuutta, katkeroa voisi olla vähän enemmänkin. Mutta hyväähän tämä luonnollisesti on.

Pisteet: 33/50

Alkon Jouluoluet 2019: Autenrieder Weizen-Bock

Autenrieder Weizen-Bock

• Tyyli: Weizenbock
• Alk.%: 7,2
• Panimo: Schlossbrauerei Autenried, Autenried, Saksa

Alkon tämänvuotisen jouluoluttarjonnan läpikäynti oli sujuvaa aloittaa itselleni uuden panimotuttavuuden muhkealla Weizenbockilla. Stuttgartin ja Munchenin välimaastossa vaikuttava, pienen kylän keskustassa toimiva Autenriederin ”luostaripanimo” omaa saksalaiseen tyyliin kuuluvasti pitkän historian. Nykyisessä sukuomistuksessa se on kulkenut jo vuodesta 1912 saakka, mutta panimotoiminnan alkuvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1650. Oluen valmistusta arvellaan kuitenkin harjoitetun jo ennen Kolmikymmenvuotista sotaa, mutta virallinen alkuleima on kuitenkin ajoitettu vasta sodan jälkeiselle ajalle.

Panimo ei ole pienen maalaiskylän ainut tai suurinkaan työllistäjä, vaan sen lähinaapurissa vaikuttaa useampaakin kokoluokkaa kookkaamman Creator-kattotiilivalmistajan toimipiste. Panimo itsessäänkin on nykyisin jo 1600-lukulaista esikuvaansa modernimpi ja kookkaampi laitos, jolla on nimen velvoittamana hotelli- ja biergarten toimintaa vieressä sijaitsevan Autenriederin luostarin tiluksilla. 1700-luvun alussa rakennettu kivirakennus majoittaa janoisten vieraiden lisäksi myös Saksan suurinta ikonikokoelmaa ja on ainakin kuvamateriaalin perusteella varsin jyhkeä ja komea ilmestys kesäisen kutsuvan biergartenin reunalla.

Taustalla, erillisinä kompleksina pyörivä panimo saa vetensä luostarin puutarhan lähteestä ja oluiden humalointi hoidetaan kokonaisin kävyin – pellettejä tai pulvereita ei Autenriederissä suvaita. Nyt Alkoon tullut Weizen-Bock on tosiaan ensimmäinen olut, mitä panimolta ylipäänsä on tullut vastaan. Se käytetään avoastiassa ja heti ensinuuhkaisusta on selvää, että nyt sukelletaan sinne lajin pehmeämpään, banaanitorttuisempaan päähän ja vieläpä todella syvälle.

Autenrieder Weizen-Bock

Rusehtavankeltainen, samea ja valkean vaahdon korostama olut. Aika komea on ja väri on tosiaan perushefen ja Dunkelweizenin välimaastosta. Tuoksu on pehmeän banaaninen, hedelmätorttuinen, toffeinen ja vastapainoksi kivan yrttinen sekä mausteinen.

Maku on runsas ja lajin hedelmäisempää, toffeisempaa päätä vahvasti tunnustava. Torttua, vaaleahkoa vehnää, kohtalaisesti purevaa yrttisyyttä ja kuivattavaa mausteisuutta, jota voisi olla runsaamminkin kunnon vastaparin aikaansaamiseksi. Suutuntuma on pehmyt, pyöreänlainen ja suupieliä hyväilevä.

Makea, muttei imelä. Talviseen maisemaan aika kivasti istuva kokonaisuus. Vähän pontevampaa humalanrutistusta tai mausteisuuden esiintuloa jään silti hieman kaipailemaan. Pehmeän banaanisesta ja torrumaisen toffeisesta, muhevasta hefemaailmasta enemmän syttyvälle olut lienee jo jonkin sortin unelmien täyttymys. Enkä minäkään tähän lasiin lähde sylkemään. Pienellä lisäsärmällä kyseessä olisi suoranainen herkupala.

Pisteet: 35/50