Northern Monk Patrons Project 5.06 Ricky Lightfood Dale Head Summit

Northern Monk Patrons Project 5.06 Ricky Lightfood Dale Head Summit

• Tyyli: New England Session IPA
• Alk.%: 3,5
• Panimo: Northern Monk Brew Co., Leeds, Englanti

Pohjoismunkkien Patrons-oluiden vitossarja on pyhitetty polku- ja vuorijuoksuguru Ricky Lightfootille. Pienen kattavasta näyte-erästä löytynyt 3,5-prosenttinen Dale Head Summit onkin teemaan hienosti sopiva juoksuolut, joka oli itselläkin tarkoitus korkata kesäisen polkujuoksulenkin päätteeksi. Kotirempat ja edellisvuosia aktiivisempi kuningaslajikausi ovat kuitenkin syöneet aikaa itsenäiseltä luonnossakirmailulta, mutta meneehän tällainen kevyt ja aromaattinen olut terassiprojektin palauttelussakin.

Dale Head on yksi luoteis-Englannin ”tunturialueen”huipuista. Se sijaitsee Rickyn synnyinseudulla Cumbriassa, joten lienee valikoitunut sitä myöten tämän oluen teemaksikin. Tribuuttiolut on siis kevyt, sameanlainen ”Light IPA”, jossa on tavoitellaan onnistuneesti sujuvan sessioitavuuden ja suhteellisen runsaan makukirjon pyhää yhteenliittymää. Simcoella, Topazilla ja Mosaicilla humaloitu olut onkin hyvin vaalea ja kepeä mennen sinne low ABV -tuotosten selvään kärkipäähän.

Northern Monk Patrons Project 5.06 Ricky Lightfood Dale Head Summit

Northern Monk Patrons Project 5.06 Ricky Lightfood Dale Head Summit

After the previous two in this series being Watching Crag, a DDH Black IPA and Three Peaks Mountain Race, a Yorkshire farmhouse ale, we wanted to revisit the paler side of the spectrum and brew another light IPA. In terms of ABV we aimed for 3.5%, lower than some of the previous in the series but harnessing everything we learnt from beers such as Striding Edge, the only patrons to make it into core range!

We aimed as ever to make the beer super sessionable yet super flavoursome. The malt bill features oats to add body and a touch of Light Munich malt as it provides a light yet full bodied base for a dry hop that combines the huge flavours of Simcoe, Topaz and Mosaic. We opted to increase the whirlpool addition to double what we usually do for our low ABV beers to add depth of flavour and aroma. Expect upfront citrus, subtle hints of berry and a solid backbone of resinous pine.

Northern Monk Patrons Project 5.06 Ricky Lightfood Dale Head Summit

Vaaleankeltainen, utuinen, valkean ja runsaan vaahdon nostava olut. Kepeä ja raikas tuoksu on aprikoosisen hedelmäinen, mangoinen ja sitruksinen. Kiiviä ja vesimeloniakin, kaikkia odotetun ohuisena liuskana, silti hyvin esille nousevana.

Maku on tuoksunkaltainen - raikas, vaalean hedelmäinen, kevyt ja kesäinen. Mango, kiivi, papaija, aprikoosi ja sitruuna. Pientä humalanpolttoakin löytyy, aromaattista verhousta ja varsin pitkänlaista, sitrushedelmäistä jälkimakuakin. Aika täydellinen kevyen pään kesäjuoma.

Pisteet: 36/50

Aalto Päijänne Pils

Aalto Päijänne Pils

• Tyyli: Pilsener
• ALk.%: 5,2
• Panimo: Aalto Panimo, Jyväskylä, Suomi
• Pantu: Pyynikin Käsityöläispanimo, Tampere, Suomi

Aalto-kollektiivin tuoreehko Pils rantautui myös kyläkauppaamme, joten ostopäätös oli selviö. Pyynikin tykönä mestaroitu olut on verhottu tällä kertaa tölkkiin, mikä sopii omaan pirtaan hienosti. Etiketissä tuttu näkymä lähivesistön selältä ja kieltämättä tämä pitäisi käydä korkkaamassa jossain päin Päijänteen rantakaistaa. Arviotilanne on suoritettu noin kilometrin päässä rantaviivasta, joten aika lähellä ollaan.

Ensikosketus jätti vähän flätin kuvan, mutta kuten alla olevasta arviosta välittyy oli uusintaotos huomattavasti puhuttelevampi ja kokonaisuutena hienojen Pils-juomien joukkoon nouseva tulkinta ilman turhaa kikkailua.

Päijänne on raikas, reilu ja hilpeästi humaloitu Pils olut. Sen makujen siivellä ajatukset liitävät aurinkoisiin kesäpäiviin Päjänteen aalloilla.

Aalto Päijänne Pils

Vaalea, kirkas ja todella runsaan vaahdon nostava olut. Tuoksu on melko kevyt mutta hyvä. Vaalea mallas taustoittaa ruohoisen ja kevyen yrttisen humalan esitystä. Puhdaslinjainen ja toimiva, mutta tosiaan aika hento tuoksu.

Maku on voimakkaampi ja aika hyvä. Ruohoisuus on vehreää ja lopussa aika napakkaakin. Vaalea mallaspuoli pysyttelee taustalla, mutta antaa makuun pientä paahtoleivän särmää. Ruohon seasta löytyy yrttiä. Hiilihappoja on, mutta vähän turhan laiskasti. Paras raikkaus jää saavuttamatta, mutta kyllähän tämä muutoin mukavan puhdaslinjainen ja maistuva pohjahiivaolut on. Pitää testata Päijänteen rannoilla jossain välissä, sinne tämä osuu kuin nenä kalloon.

Lisähuomio: Kokeilin myös toisen yksilön, jossa hiilihappotaso oli paljon suunmyötäisempi. Lopputulema oli huomattavasti tasapainoisempi ja omaan suuhun ensiluokkaisen pilsin määritelmää hipovan herkullinen. Ei harha-askelia, ei kompurointia, vaan varmaotteisen ruohikkoista ja vaaleanmaltaista etenemistä raikkaassa ja virkistävässä muodossa. Tölkkivaihteluihin tulee siis näemmä varautua.

Pisteet: 36/50

HIISI Käre

HIISI Käre

• Tyyli: Hefeweizen / Savuolut
  
• Alk.%: 5,5
• Panimo: HIISI, Jyväskylä, Suomi

Hehkuen juoksee, sateessa paukkuu //  jahdaten varjoi se hehkuu ja haukkuu //  väreis’ se värisee, taivaalla kärisee //  kunnes on nahat, kullattu rahaks.

Käre on melankolisen jäähdyttävä vehnäolut, ympärivuotiseen käyttöön. Sahtivaikutteet, kuten savu, kataja ja ruis viimeistelevät tämän metsäsuomalaisen janojuoman.

Ai että. Siitä onkin jo hetki kun on päässyt uuden hiisiläisen äärelle. Sahtimainen, katajanmarjalla maustettu vehnäolut ei lupaile perushefeweizenointia, mutta eipä tuo kieltämättä haittaakaan. On näes aika hienosti omaan makuhermoon osuvaa. Ruistahan ei raaka-aineissa* mainita, mutta kieltämättä sen makumaailmaa on mukaan silti saatu. Tätä pitää ottaa mökille mukaan.

*Raaka-aineet: vesi, vehnämallas, ohramallas, katajanmarja, humala, hiiva.

HIISI Käre

Ruskeanlainen, kohtalaisen vaahdon nostava olut. Tuoksu on varsin sahtimainen. Savun tuiverrus on mukavan maalaistunnelmaista, pirtin tulipesästä nousevaa ja katon rajaan nostettiin, koviin ruisreikäleipiin hienosti sekoittuvaa. Kevyttä makeutta, runsaampaa mausteisuutta. Runsas ja tunnelmallinen.

Maku toistaa tuoksua. Savu ehkä vähän hupenee mausteisuuden nostaessa päätään. Edelleen rukiista, nyt makeamman limppuisessa muodossa. Pehmyt, mutta rosoinen savuisuus sulautuu siihen hienosti... Riihiruis, se kuvaa tuota komboa todella hyvin. Katajaisuus antaa hyvän lisän lopussa korostuvaan mausteisuuteen. Makumaailman runsaus viimeistelee tunnelman eikä tässä voi muuta kuin nautiskella täysin rinnoin.

Pisteet: 37/50

Kesälomareissu Tallinnaan

Tallinna kiehtoo aina vaan uudestaan.

...

Kesäloman päämatka suuntautui tällä kertaa Tallinnaan. Perhemuotoisena vedetty nelipäiväinen tarjosi sopivissa määrin kulttuuria, omaan pirtaan sopivaa katujen mittailua ja erinomaista ruokaa. Olut oli luonnollisesti sivuseikka, mutta tokihan valikoimia tuli siinä muiden toimintojen lomassa tarkkailtua. Alla onkin listattuna muutamia tärppejä hieman olutaihetta venytellen.

Balti Jaama Turg

Kopli 1

Viimevuotinen läpikävely jätti vähän muovisen kuvan koko torista, mutta nyt hieman pidemmän kaavan mukaan tehty kierros saa vetämään pahoja sanoja takaisin. Useita ruokakojuja majoittavat sisätilat tarjosivat monenlaista murkinaa, aina paljon kehutuista burgereista todella kutsuvan näköisiin vegesafkoihin. Pikkulounaan tarpeet täytti tällä kertaa peltipizzaa tarjoileva koju, joka sijaitsee aivan Humalakodan tiskin vieressä. Sen alakerrassa olevan pikkutiskin siis. ”Naapurisalissa” myytiin Kvassia rehdeissä muovipulloissa ja matkan varrella tuli bongattua myös katu-uskottava kalja-vaunu.

Monipuolinen torimeininki kolahti toisella yrittämällä.

Kutsuva kyltti tuli sivuutettua tällä kertaa.

Panimoravintolalla on "asiointikerroksessa" oma sivupisteensä.

Kvassiakin myytiin "maalaistorin" puolella.

Rehtiä kalijan tarjoilua.

FLAMM Flammkuchen Bar

Rotermanni 2

Flammihan on tuttu jo aiemman jutun puolelta, mutta miksipä sitä hyvää sivuuttamaan vain sen vuoksi, että siellä jo kertaalleen tullut käytyä. Sijainti Rotermannin pikkukujalla täydentää tunnelmaa, vanhan viljavaraston korutonta sisämaisemaa unohtamatta. Toimivien flammkucheneiden kylkeen valikoitui niinikään viime kerralla hyväksi havaittu Weingut Wittmann 100 Hügel Riesling Trocken, joka sai taas kuulemaan Dr. Nitzschen kutsun…

Flammin sijainti on mainio myös humalajuomien kannalta, sillä naapurista löytyy sekä BrewDog että TapTap Tallinn. Väliin mahtuva juustopuotikin näkyi tarjoavan myös juomasuosituksia, sillä oviaukosta nähty kylmäkaappi sisälsi ainakin Delirium Tremensiä ja muita belgioluita.

Lähtötilanne

Lopputulos

Ai että nämä puitteet on hienot!

 

TapTap Tallin

Rotermanni 2

Edellä mainitussa TapTapissa ehti toki piipahtamaan. Se vaikuttaa olevan kaupungin muita olutkauppoja hieman hintavampi, mutta näkyy olevan sijainniltaan kaikkein osuvin. Täällä on tullut nimittäin käytyä aivan jokaisella reissulla. Valikoima oli taas tutun kattava ja etenkin tiskipuolen lambichylly herätti suurta harmitusta pankkitilin kurjan tilanteen vuoksi. Pari täsmäostosta tuli kuitenkin suoritettua. Lambicosasto jäi kuvaamatta (sori siitä), mutta Cantillon ja De Cam oli siellä varsin kivasti edustettuna – useamman hintavammankin tuotteen voimin.

TapTap ja älyttömän hieno seinä.

TapTap ja älyttömän hieno seinä.

Lennusadam

Vesilennuki 6

Tämä menee rehellisesti ohi olutaiheesta, mutta käykää nyt ihmeessä täällä! Reilu kilometri käpyttelyä vanhankaupungin ovilta tai pari bussipysäkin väliä onnikalla ja pääset sukeltamaan sukellusveneen syvyyksiin. Upeasti restauroitu vesitasohalli on jo rakennuksena ihmettelemisen arvoinen ja sen sisuksissa voisi viettää päivän tai pari. Sotahulluksi en itseäni miellä (en sitten pätkääkään), mutta tekniikka sen sijaan kiinnostaa ja etenkin ne puitteet, mitä näyttelylle on luotu, ovat kokemisen arvoiset. 

Naapurista löytyy Tallinnan melko karu, mutta kiehtova vankilakompleksi ja oluthörhöille vinkattakoon, että Lennusadam on vain pysäkin päässä Põhjalan uudesta panimosta. Kävellen noin 10min matka siis.

Lennusadam on upeasti saneerattu kohde.

Sukellusveneen sisuksissa.

Onhan tää nyt aika jees!

Pullopostia.

Umami Resto

Kalasadama 8

Sopivan syrjässä, mutta helposti saavutettavissa oleva Umami kiehtoi etukäteen kovasti, mutta ajattelimme sen olevan vähän turhan fiini paikka kaltaisillemme perhematkailijoille. Matka lentosatamaan kuitenkin katkesi vesisateen vuoksi juuri Umamin kohdalla – sattumalta lounasaikaan – joten kurkistimme rohkeasti sisään.

Umami osoitti olevansa todella viihtyisä ja kutsuva ravintola, jonka melko huomaamattoman ulkokuoren alta paljastui hienosti viimeistelty ja hurmaava miljöö, jonne on käytännössä pakko palata pitkänkin kaavan mukaan. Pöytävaraus lienee paikallaan, sillä paikka oli päiväseltäänkin todella suosittu, enkä ihmettele lainkaan. Valikoimme lounaaksi ”päivän erikoisen” ja ravintolalle räätälöidyt oluet. Jenkkihumaloitusaison sulikin suuhun salaattipedille nostetun kalakakun ja uppomunan kanssa. Itse annoksen hinta oli alle seitsemän euroa, mikä tuntui suoranaiselta ryöstöltä – ravintolaa kohtaan.

Ja jos lisäsuosittteluja tarvitaan, niin sanottakoon että Umamin etuovelta on suora näköyhteys Uba & Humalin fasaadiin. Win-win -tilanne siis.

Jopa huomaamaton ulkoasu pettää...

Sen päivän spesiaali. Törkysen hyvä!

Vidrik Saison, Hopster
Valmistaja: Lehe Pruulikoda
5,5% / Saison
Varsin raikas, sitruksista jenkkihumalaa hyvin esiin tuova Saison. Makua voisi oikeastaan kuvata vähän toisesta suunnasta: kohtalaisen runsaan jenkkihumalan voimin eteenpäin porskuttava olut, jolle belgihiiva antaa oman kivan, mausteisen tunnusvärinsä. Oivallinen olut ja samalla hieno ruokajuoma.
Pisteet: 37/50

Puolison Pearu IPA toimi myös ihan hyvin, vaikka punertavana vähän turhan mallaspainoinen olikin.

Tämä ikkuna veti puoleensa. Yksi monista ravintolan kiintopisteistä.

Mini Burger Factory

Pikk 47 (muuttaa pian osoitteeseen Lootsi 10)

Estonian Burger Factory on yksi monista kaupungin kehutuista kaksin käsin syötävistä kohteista, mutta tiemme eivät vielä ole ehtineet kohdata. Sen vanhasta kaupungista paikannettu, minikokoisia hampurilaisia tarjoileva Mini Burger Factory ehdittiin sen sijaan katsastaa ja kyllähän tuo toimi. Kolmen miniburgerin settiin voi valita joko kolme samaa tuotetta tai napata eteensä joku muutamasta esivalitusta kolmen erilaisen burgerin koosteesta. 

Kaikille purilaisilla on myös omat juomasuositukset, jotka kumppanini myös tilasikin. Itse menin liitutaululla mainostetun ”extra dry IPA:n” voimin, mikä oli ruokajuomana ihan OK, mutta oluena vähän mitäänsanomaton. Brut IPAa odotin, jotain sinnepäin ehkä sain. Juomalista itsessään on ihan mukavan laaja ja esim. Mikkelleriltä olisi ollut aika montakin hyvää vaihtoehtoa tarjolla. Pääosin valikoima painottuu virolaisiin crafteihin, mikä on minusta varsin kannatettava asia.

Tres burgers...

 Lehe Surikaadi Seadus / Meerkat Mob Rules
Brut IPA / 6,0%
Toinen leheläinen ei sitten vakuuttanutkaan saisonin tavoin:

Kuivaa on, mutta myös melko vaatimaton muutoinkin. Ruokajuomana toimii paremmin katkeron leikatessa rasvaahkon burgerin makumaailmaa. Yksinäisenä jotenkin tylppä ja aromaattisuutta lisää huutava. Ihan jees, mutta tuskin tulisi toista kertaa lasiin valittua.
Pisteet: 30/50

MBF on muuttoaikeissa. Nätti, historiallinen rakennus toimii sen kotina vielä hetken.

Alla vielä kuvia teksteineen aiheesta ja sen ulkopuolelta. Esimerkiksi lauttojen valikoimista en sen isommin ole helmiä löytänyt ja nyt mennen tullen palvellut Eckerö oli myös kohtalaisen yllätyksetön. Vuodessa on kuitenkin tapahtunut ihan positiivisakin juttuja, sillä suomalaisia pienpanimoita on nostettu tapetille. Koskipanimo, Waahto, Ruosniemi, Teerenpeli, Stallhagen ja Malmgård löytyi hyllystä Põhjalan ja muutaman muun ulkolaisen kanssa. Eritoten Punk IPAn 12-packin hintapolitiikka puhutteli (19,90).

Lootakaupalla craftia.

Kotimaista edustusta ihan kivasti.

Omat tuliaiset. Reunoista löytyy TapTapin hankinnat, Punk IPAt ja kotimaiset on laivalta. Must Guld lähti mukaan vahingossa, kun hintalapussa luki vain Imperial Baltic Porter enkä hoksannut tutun oluen etiketin vaihtuneen. No virheen merkitys on onneksi olematon, koska kyseessä on todella hyvä olut.

Loman ainut hotellibisse on TapTapista ja taattua laatua.

Satunnaispoiminta: Sadama Turgin oluthylly.

Ja hei: kävelkää hyvät ihmiset. Tallinnan seinillä on kerrotavaa.