Aalto Panimon uusi taproom: Pub Aallonmurtaja ja Aallonmurtaja IPA

Avajaisviikonlopun hanatuotteet

Aalto Panimon oma taproom vihittiin käyttöön viime perjantaina Säynätsalon satamamaisemissa. Ovien avautumista on odoteltu saarilla ja täällä mantereellakin kovasti aivan kevään ensisäteistä lähtien, eikä syyttä. Paikallispanimohan on ollut näkyvä osa saarten tapahtumakarttaa sekä juomatarjontaa jo pidemmän aikaa ja tämäntyyppinen ”olohuone” houkuttelee varmasti väkeä lähihanojen äärelle ympäri vuoden.

Itärannalta on myös puuttunut sataman, uimapaikan ja maisemien rinnalta jokin väkivirtoja jatkuvammin imevä vetonaula. Nyt tuo tyhjiö saadaan täytettyä enemmän kuin hienosti. Pääsaarelle muodostuu tätä myöten myös kutkuttava ajanviettopalveluiden kolmio Juurikkasaaren, Aallonmurtajan ja Luotsiveneen terassien muodossa. Kaiken keskiösstä löytyy myös keskustan palvelut Aabakeryn, kulttuurikohteiden ja pizzerioiden tiiviinä esiintymänä. Tarjolla onkin kesäpäivän viettoon hienosti sopiva kattaus ruokaa, juomaa ja toinen toistaan hienompia maisemia. Pitääkin ottaa lomaohjelmaan…

Seinätaiteesta löytyy vahvoja kytköksiä saarivaltakunnan historiaan ja tunnusmerkkeihin.

Aallonmurtajan avajaisiin en itse ennättänyt, mutta lauantai-iltaan ilmaantui kuin tilauksesta hieman luppoaikaa, joten iltalenkki saarimaisemiin alkoi houkuttelemaan kovasti. Perillä matkan kuivattamaa suuta odotti kuusi panimon omilla tuotteilla ladattua hanaa, joista löytyi itsellekin pari maistamatonta tuttavuutta. Kylmäkaappien uumenista majaili vielä pari aaltolaista lisää sekä jokunen vieraileva tähtikin. Siideristeille oivana vinkkinä mainittakoon Panimoinen & Lemmes -duon jo klassikon mittoihin kotimaan aitojen siiderien joukossa nouseva Hämeen Hitain, joka kannattaa käydä testaamassa.

Sisätilat vaikuttivat viihtyisiltä ja hyvin viimeistellyiltä.

Aallonmurtaja IPA

---
Utuinen, vaaleahkon keltainen olut valkealla vaahdolla. Tuoksussa tropiikin hedelmää, ehkä mango-paraguayo -akseli tällä kertaa eniten esillä. Suht hillittyä, tasapainoista menoa.  Maku toimii. Helposti lähestyttävää menoa, tuoksun tapaan esimerkiksi sitrus jää taaemmaksi ja kivihedelmät valtaavat alla. Paraguayon nostan mielikuvissa pääväriksi, mutta löytyy matkasta muutakin. Ei varsinainen aromi-iloittelu, vaan vähän solidimpaa hedelmäisyyttä esittelevä, tuntumaltaan rungokas olut. Menisi helposti useampi hanalaskullinen.
---
Pisteet: 36/50

Hanaan isketyistä oluista ensimmäisenä maistoon piti luonnollisesti ottaa baarin nimikko-olut, Aallonmurtaja IPA. Helposti lähestyttävä, mukavan hedelmäinen perus-IPA toimii mainiosti katetulla terassilla Päijänteen vesiliikennettä ja siivekkäiden toimintaa seuraten. Sain myös maistiaisen Tahitin pohjalta hieman kepeämpään ja helpompaan muotoon kehitetystä Rheasta, joka on nimensä mukaisesti tehty sisävesiliikennöintiä harjoittavalle nimikaimalleen.

Vilkaisin luvan kanssa myös takahuoneeseen myöhemmässä vaiheessa muuttavan panimon uusiin tiloihin. Maallikon silmään varsin tiukkoihin neliöihin mahdutettava panimotila ei kuuleman mukaan juuri lisäleveyttä nykyhetkeen verraten tarjoile, mutta sen toiminnallisuudessa piilee hyvää potentiaalia, sillä panimon kodiksiasettuminen on ollut huomion kohteena jo varhaisessa vaiheessa rakentamista ja suunnittelua. Oluen valmistus siirtynee saarille loppukesän tienoilla, mikä luonnollisesti siirtää ainakin vahvempien oluiden ulosmyynnin aloitusta syksyn korville.

Käynnin oluellinen kohokohta oli eittämättä maanmainio Päijänne Pils, jonka uudempaa erää on viritetty ensimmäistä pullotetta rapeammaksi. Nyt puree hyvin, mutta myös jalohumalainen aromaattisuus pääsee hanasta laskettaessa todella hienosti esille. Pullokaapista löytynyt Satasarvi Double IPAkin on kehittynyt talvimaistoa tasapainoisemmaksi, mainiosti viilenevään kesäiltaan sopivaksi elämykseksi.

Kaksi vanhaa tuttua loistavassa iskussa. Päijänteestä löytyy nyt enemmän purentaa, mutta myös aromaattisuutta ja Satasarven runsas makumaailma saa ansaittua runkoa taakseen.

Pienehköllä terassilla tarkeni mainiosti hämärän jo hiipiessä Kaakkosaaren kulman takaa. Sisätiloihin mahtuu muistini mukaan viitisenkymmentä janoista illanviettäjää, joten säiden armoille ei syksynkään saapuessa tarvitse heittäytyä. Tunnelma lienee toki tiivis, mutta puitteet sitäkin paremmat. Mukavan intiimiltä ja hienolta tuo baarin sisäpuoli tiskillä asioidessa nimittäin vaikutti.

Iso-Saunan naapurissa majaileva taproom on varsin hienolla paikalla, mutta vähän rouheahan tuo ympäröivä miljöö vielä on, kun rakennuksen pihatöitä ei suuremmin ole päästy viimeistelemään. Satama-alueen laitamien rakentamaton potentiaali on muutoinkin vielä valtava ja toivoa sopiikin, että saarenkolkan elävöityminen ohjaa jatkossa kehitysresursseja myös satamaympäristön ehostamiseen. Aika näyttää mitä tuleman pitää, mutta yksi on varmaa: Aallonmurtajalla ei tarvitse istui kuivin suin ja se on hyvin saavutettavissa maasillan takaakin. Kannattaa piipahtaa.

Terassikauden korkkaus: Aalto Juurikkasaari Summer Ale

Aalto Juurikkasaari Summer Ale

• Tyyli: Wheat Ale
• Alk.%: 5,0
• Panimo: Aalto Panimo, Säynätsalo, Jyväskylä, Suomi 
• Muuta: Juhlatalo Juurikkasaaren oma olut
  

Säynätsalon saariryhmän pohjoiskärjen tapahtuma- ja juhlapaikkana tunnettu Juurikkasaari ilmoitti taannoin rantabaarinsa auenneen ja kun kelit kerta näin kesäisiksi ovat yltyneet, teki tuo paikallisnähtävyys mieli käydä kokemassa heti tuoreeltaan.

Pitopaikka näkyy tähän mantereen puolelle vähän turhankin houkuttelevasti, mutta kun tuo rantaan raahaamani Terhin voimanlähde odottelee vielä talviteloilla, oli kulkuvälineeksi otettava 12-vaihteinen. Tie- ja polkuverkostoa pitkin matkaa kertyy vesireittiä reilusti runsaammin, mutta mukavahan se lämpimässä kesäillassa oli asioille fillaroida. Kulttuurinnälkäisinä kurvasimmekin mm. Alvar Aallon suunnitteleman kunnantalon ja Wivi Lönnin Iso-saunan sivuitse, joita tulee aina silmäiltyä suurella mielenkiinnolla.

Päijänteen äärellä, kohti Iso-Poroa ja Murtoselkää avautuvan rantabaarin tarjonnasta löytyvät Art Gelaton jäätelöt ovat jo itsessään mainio syy paikalle etsiytymiselle. Juurikkasaaressa järjestetään taas kesän mittaan tapahtumaa jos toistakin, eikä paikallinen Aalto Panimokaan ole ollut harvinainen näky rientojen esillelaitoissa. Saaren toiselle laidalle pian oman Aallonmurtaja-taproominsa avaava paikallispanimo on tehnyt Juurikkasaarelle myös oman oluen, Juurikkasaari Summer Alen. Jäätelöannoksen jälkeen olikin sopivaa sammuttaa pyöräretken nostattamaa janontunnetta, johon paikallisen yhteistyön maltainen hedelmä sopikin hienolla tapaa.

Näkymä rantaterassilta kohti Iso-Poroa ja Murtoselkää.

Juurikkasaari Summer Ale ei tunnusta tyyliään etiketissä sen tarkemmin eikä nimen takaviitekään sinällään mihinkään tiettyyn vakioon viittaa. Summer Ale kun voi olla mitä vain golden alesta APAan tai kepeään belgialeen. Raaka-aineluettelossa mainitaan ohramaltaan ohella myös vehnän käyttö ja mausteeksi on ripoteltu myös korianteria. Tuoksu- ja etenkin makumaailma viittoilevat mielikuvia witbierin suuntaan. Panimolaiset itse vahvistavat tyylin asettuvan jonnekin vehnäisten oluiden rajamaille, joten wheat ale lienee turvallinen toteamus tyylinmääritykselle.

Kesäinen, silti mukavan runsasmakuinen olut tarjoileekin hedelmäisiä hetkiä humalaa enemmänkin käymisestereiden muodossa, jotka saavat hyvää potkua korianterisen yrttisyyden ja loppumaun mausteisuuden tehostein. Kesäjuomaa, ehdottomasti. Pitää jossain vaiheessa testata myös rantabaarin grilliruokien kanssa.

Aalto Juurikkasaari Summer Ale

Vaaleankeltainen, hieman utuinen olut kevyellä vaahdolla. Tuoksussa käymisperäistä hedelmäisyyttä, korianterin tahdittamaa yrttisyyttä ja mukavan mausteistakin tuntua.

Maku on hyvä. Vaaleaa, olkisen vehnävää taustaa vasten löytyy korianterista yrttisyyttä ja hedelmäestereitä. Lopetus suht katkera, runsaan mausteinen. Mukavan kesäinen, silti runsasmakuinen. 

Pisteet: 36/50

Aalto Päijänne Pils

Aalto Päijänne Pils

• Tyyli: Pilsener
• Alk.%: 5,2
• Panimo: Aalto Panimo, Säynätsalo, Jyväskylä, Suomi

Aalto Panimon muuttoa uusiin tiloihin ja taproomin hanojen avautumisen lisäksi olen odotellut toiveikkaana myös Päijänne Pilsin paluuta tuotantoon. Muutamista taannoisista kyselyistä en oikein saanut irti vastausta oluen kohtalosta, joten siihen törmääminen tavallisen kauppareissun lomassa oli aidosti mukava hetki.

Päijännettähän tehtiin Aallon kiertolaisaikana Pyynikin tykönä, mutta nyt olut on valmistunut kivenheiton päässä nimikaimastaan eli aivan Päijänteen äärellä. Ja uuden panimotilan myötä järvimaisemat tulevat vain paranemaan. 

Aaltolaisten Pils on tyylin peruskantaa hieman pehmeämpi ja suodattamattomuutensa myötä vähän utuinenkin. Katkeruuskin jää hieman oman suun napsuttelua kevyemmäksi (25 IBU), mutta juotavuudeltaan ja makumaailmaltaan se miellyttää kovasti. Panimo vahvistikin tuoreeltaan, että seuraavaan erään humalaa on lisätty, eli napakkuutta tulee jatkossa löytymään enemmänkin. Innolla odotan!

Päijänne on raikas, reilu ja hilpeästi humaloitu Pils-olut. Sen makujen siivellä ajatukset liitävät aurinkoisiin kesäpäiviin Päijänteen aalloilla.

Aalto Päijänne Pils

Hieman utuinen, vaaleankeltainen olut. Tuoksussa mukavaa ruohoisuutta sekä vaaleaa mallasta.  

Päijänne on Pilsiksi yllättävän pyöreän oloinen, vähän ruohoisen rapeaan kelleriin kallellaan. Makua on runsaasti, mikä kyllä kelpaa. Maltaisuus on vaaleaa, pehmeää ja paikoin myös viljavamman kuivaa. Ruohoinen humalointi tarraa jälkipuoliskolla hyvin ja saa hieman yrttisiäkin piirteitä. Ehkä napsun rapeampikin voisi olla, kun tuo tunnelman pyöreys kulmia hieman tasoittelee. Mutta kokonaisuutena tätä on kyllä kannattanut odottaa. Tykkään edelleen. 

Pisteet: 35/50

Aalto Panimo Kontti

Aalto Panimo Kontti

• Tyyli: Stout
• Alk.%: 5,2
• Panimo: Aalto Panimo, Jyväskylä, Suomi

Lähipanimoni oluita on levittäytynyt nyt hyvin alueen kauppoihin ja nyt niitä löytyy ihan oman kylän pienestä lähikaupastakin. Rivistöä ihmetellessäni tajusinkin, että tummanpuhuva Kontti Stout on minulta kokonaan maistamatta, joten otin sen mukaan iltapuhteeksi.

Nimensä olut on saanut Muuratsalon asutun pään länsipuolelle asettuvan pienen Kontti-saaren mukaan. Siitä tulikin tuossa eräs ilta sitten hiihdeltyä ohitse, kun jäälatuja ees taas Lehtiselän ja Saarenlahden välimaastossa kiertelin. Etiketin sävymaailma sopiikin tuohon iltaan enemmän kuin hyvin.

5,2-prosenttinen kauppastout itsessään oli hyvinkin miellyttävä ilmestys ja vahvuuteensa nähden varsin runsasta tavaraa. Tästä tullee enemmän tai vähemmän vakiostout, etenkin kun tuo saatavuus on saatu nyt näinkin kattavaksi eli oikeastaan kaikkiin lähialueiden ruokakauppoihin nähtäville.

Aalto oli esillä myös Juurikkasaaren ulkoilupäivässä, missä pääsi myös utelemaan tuon uuden panimorakennuksen ja taproomin peräään. Isoja juttuja näin lähiasukin näkökulmasta ja kyllähän tässä tulevaa kesää odottelee jo hyvillä mielin. Ulkoilmatapahtuman myötä tuli testattua vähän ryhdikkäämpääkin Aaltoa Satasarvi IPAn muodossa ja Kinkomaantien varressa valmistunutta Tahitiakin on tullut kulutettua jo useamman pullon verran.

Kontti jatkaa Aallon tasapainoista linjaa ja keräsi kehuja mainitun runsautensa avuin. Oluesta saatettaneen nähdä joskus myös imperialistisiin mittoihinkin kohotettu versio, mikä kuulostaa kieltämättä mukavan massiiviselta.

Paahteinen pintahiivaolut,
tumma kuin pohjolan yö.

Aalto Panimo Kontti

Tummanpuhuva olut hienolla ja kestävällä vaahdolla. Tuoksussa on paahtunutta maltaisuutta sekä tummaa suklaisuutta. Hennommin sikaria, kevyttä puumaisuutta.

Maku on hyvä, miellyttävän runsas ja paahteinen, tasapainoinen. Tummaa suklaisuutta, hyvin paahtunutta maltaisuutta ja lopussa hienoisen imeltynyttä tunnelmaa. Sen takaa tuntuisi löytyvän myös vienoa salmiakkia, jota on kuitenkin hyvin kevyelti. Pientä tuhkaisuutta ja nuotion tuntua, joskaan ei savua. Vallan mainio Stout kauppatarjontaan.

Pisteet: 37/50