Näytetään tekstit, joissa on tunniste Private Landbrauerei Schönram. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Private Landbrauerei Schönram. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. tammikuuta 2020

Schönramer Bavarias Best Imperial Stout

Schönramer Bavarias Best Imperial Stout


Olut tykkää kun se juodaan. Niin se tekee ja niin tekee usein myös se sen juova osapuoli. Arvojuoman yletön hilloaminen kellareiden tai vaatekaappien kätköissä ei useinkaan auta itse tuotteen makumaailmaa kultivoitumaan, mutta siitä huolimatta melko suurikin läjä jyhkeän muhkeita mallasjuomapulloja jää vuosi toisensa jälkeen varastooni pölyttymään. Osa vahingossa, osaa ei vain yksinkertaisesti ehdi korkkaamaan, mutta on myös näitä, mitä tulee jemmattua ihan vain mielenkiinnon vuoksi. Tai ainakin pääosin mielenkiinnon vuoksi.

Puoli totuutta tietty on, ettei tätäkään oikeastaan ehtinyt olutvirran varrella realisoimaan lasiin, mutta vahva vitamiinipitoisuus ja pulloon painettu kaukainen BBE-merkintä antoivat ilmeisesti ”sopivaa pelivaraa” sen sivuun laittamiseen. Ajatuksena yleensä on, että tuskin se nyt ihan pilalle het menee.

Schönramer Bavarias Best Imperial Stout kuului ensimmäiseen koskaan tilaamaani oluterään. Elettiin vuotta 2012 ja paikkana toimituksensa jo Suomeen lopettanut Bierzwerg. Juoma löytyy mainintana myös blogini ensiteksteihin kuuluvan täytejorinan kuvasta. Kymppipinnainen Imperial Stout ei tuohon aikaan ollut sellainen olut, mitä Saksasta yleensä ajateltiin tilattavan. Saksalaispanimon tekemänä nyt ainakaan. Jostain syystä tämä Bavarian parhaimmistoon itsensä tunnustava olut kuitenkin ylitti ostokynnyksen – hinnasta ei tänä päivänä ole enää mitään hajua.

Schönramer Bavarias Best Imperial Stout
Ikää sillä on joka tapauksessa ainakin sen seitsemän vuotta (kenties kahdeksankin?), mutta säilyvyyttäkin on annettu aina vuoden 2027 syksylle saakka. Sen tuotanto jo näemmä ehditty jo lopettamaan ja tuoteportfoliosta löytyy nykyisin 9,5-prosenttinen Schönramer Imperial Stout. Olutta ei tosiaan tullut tuoreeltaan maisteltua, joten sen kehittymistä tai kehittymättämyyttä on siinä valossa vähän hankala arvioida. Erhemakuja tai pilaantuneisuutta seitsemän vuoden odotus ei kuitenkaan ole mukaan tuonut, mutta vähän vaatimattoman kuvan Bavarian Paras itsestään silti jättää.

Craftskene on kehittynyt Saksassakin kovasti sitten pullotuspäivän, enkä usko että tuote kovinkaan ylimaallinen alunperinkään olisi ollut. Voin olla väärässäkin, mutta aikakauden muut kokemukset maan paahteisista aleista ja trendien mukaan pyrkineistä IPOista antavat näin olettaa. Nykyään tilanne on jo toinen.

Schönramer Bavarias Best Imperial Stout
Sysimusta, vaaleahkon vaahdon nostava olut. Tuoksu on paahtuneen maltainen, kuivatun viikunainen ja lakritsainen. Lämpö korostaa maltaan suklaisuutta, mutta nostaa esiin myös salmiakkisuutta. Myös jonkinasteista punaviinimäistä marjaisuutta löytyy. Varsin runsas ja syvänlainen tuntu tästä jää.

Maku ei yllä tuoksun tasolle, vaikka lämpö asiaa parantaakin. Suklaata, runsaasti paahtunutta maltaisuutta, punakkaa marjaisuutta, salmiakkia ja lakritsia. Ei lainkaan hassumpi, mutta paikoin ohuelta tuntuu.

Suutuntuma ei ole riittävän pyöreä tukeakseen voimakkaita makuja ja kokonaisuus painuu tahmaavuudestaan huolimatta epätasapainoon. Ei pahasti, mutta huippukokemuksen karsivasti kuitenkin. Nurjahkosta kuvailusta huolimatta tuote on kuitenkin ihan kunnossa, suht nautittavaa ja varsin toimivaakin. Syvyys vain jää vajaaksi, mikä vaikuttaa tasapainoon ja tekee sitä kautta selkeästi aistittavan eron lajihuippuihin.

Vahvuus polttelee nielussa kohtalaisesti, mutta on ehkä ihan paikallaankin ko. vahvuusluokan oluen kohdalla. Kaapissa vietettyyn aikaan nähden hienossa kuosissa, vaikkei spektaakkeliksi nousekaan.

Pisteet: 37/50

maanantai 24. lokakuuta 2016

Schönramer Saphir Bock

Melkone bocki...

Baijerin Schönramissa, lähes Itävallan rajan tuntumassa vuodesta 1780 toiminut Private Landbrauerei Schönram tarjoaa perisaksalaisia olutperinteitä edustavien oluttyylien ohella myös muutamia modenimpiakin makuja. Altbayrisch Dunkelin, Schönramer Weißbierin ja  Schönramer Hellin seurana parikymmentä tuotetta kattavasta valikoimasta löytyy niin IPAa, APA kuin Imperial Stoutiakin, nyt maistelussa olevan Saphir Bockin ollessa jotain siltä väliltä.

Jyhkeä, 8-prosenttinen Heller Bock hieman jopa hirvitti etukäteen, vaikka luotto saksalaisiin näissä tyyleissä onkin kova. Viinalagerpelko kuitenkin talttui kutkuttavan mahdollisuuden edessä ja hyvä niin – Saphirilla avokätisesti (1kg/100l) aromihumaloitu olut osuu sulavasti makuhermoon, eikä vahvuuskaan iskenyt päin näköä vaikka slogan kuuluukin: Stark - Stärker - Schönramer Saphir Bock.

Panimon sijoilla on ilmeisesti ollut olutta myynyt ja ehkä valmistanutkin taverna jo 1500-luvulla, ellei aiemminkin. Paikka olikin aikoinaan tärkeä risteyskohta matkalla Münchenin ja Salzburgin välillä, joten hyvähän matkalaisten oli mallasjuomaa janoonsa saada.

Schönramer Saphir Bock
Kirkas, oljenkeltainen ja kohtalaisesti vaahtoava olut. Tuoksu on mainio! Vaalea, miedohko ja viljava maltaisuus säestää runsaan sitrusmaista, yrttisen tuoretta ja appelsiininkin vivahdetta sisältävää aromaattisuutta.

Maultaan tuoksun kaltainen, hivenen pisteliäämpi ja kevyen ruohoinen sitrusmaisen, yrttisen ja ehkä pippurista tuntua antavan mausteisuuden täydentäessä kauniin kokonaisuuden. Etenkin loppurutistus tuo suuhun kuivan, vaalean ja purevan, miellyttävän aromaattisen sävykirjon. Vahvuuden ehkä aistii, mutta tuo sekoittuu yllättävän hyvin joukkoon ja tunnelma pysyy raikkaana, jopa mukavan kevyenkin oloisena - jos se nyt sanana tähän yhteyteen vain sopii.

Tuomio: Saphir Bock. Nimi kertoo olennaisen. Mainio, aromihumaloitu, vaalea bock.



Pisteet: 36/50