St. Feuillien Quadruple

St. Feuillien Quadruple

• Tyyli: Quadrupel
• Alk.%: 11,0
• Panimo: Brasserie St. Feuillien, Le Rœulx, Belgia

Muistelin jotenkin, etten ole St. Feuillienin Quadia vielä blogissa käsitellyt, mutten tullut asiaa sitten hakukoneen avulla tarkastaneeksi. Sinällään tämä unohdus oli ihan hyväkin, sillä samalla tuli tarkastettua makunystyröiden tasalaatuisuus – edellinen arvio kun näyttäisi löytyvän vuoden 2020 puolelta. Lopputulema näkyy molemmissa arvioissa olevan: kelpo tavaraa, muttei mitään R10:ä kuitenkaan. 

Ja tuo toteamus on toki helppo allekirjoittaa. Tulihan se nostettua loppukaneetiksi kahdessa toisistaan tietämättömässä arviossakin. Vahvuutta lerœulxilaiselle mahtioluelle kertyy mukavat 11% ja belgikumppanien tavoin, makumaailma on puhutteleva, tasapainoinen ja asianmukaisen runsaskin. Hyvä olut kaiken kaikkiaan ja kaikesta huolimatta.

St. Feuillien Quadruple

Mahonkinen, nätti olut kestävällä vaahdolla. Tuoksu on kiva, mutta mieto. Kypsää, tummaa belgihedelmää, kevyttä paahdetta ja imeltyneisyyttä.

Maku toimii. Pehmeä, alta lämmittävä tunnelma nojaa tummaan kuivahedelmäisyyteen. Kypsää menoa, myös kevyttä paahdetta ja runsaammin imeltynyttä maltaisuutta. Lopussa hentoa mausteisuutta, jälkimaku tahmaa huulet. Ei tämä R10 ole, mutta kelpo quadia eittämättä kumminkin.

Pisteet: 38/50

St. Feuillien Quadruple

St. Feuillien Quadruple

• Tyyli: Quadrupel
• Alk.%: 11,0
• Panimo: Brasserie St. Feuillien, Le Rœulx, Belgia

Belgipanimo St. Feuillien on meikäläisille tuttu pitkälti pullukan pullotyypin ja Alkossakin nähdyn Tripelin muodossa. Ja Saisonin. Ja Grand Crun. Ja Blonden ja… Jaa, no onhan noita. Quadrupelin olemassaolo on kuitenkin mennyt minulta kokonaan ohi, vaikka en sitä sinällään ole kyllä edes hoksannut edes kaipailla. Mutta toisaalta, kyllähän noin peruslinjan belgipanimolta semmoisen luulisi kuitenkin löytyvän eikä St. Feuillien tähän poikkeusta aio tehdäkään.

Tilasin oman kappaleeni netistä, mutta ilmeisesti sitä löytyisi kotimaasta myös ravintoloiden varastoista. Jyhkeä, runsas ja voimakas oluttyyli on parhaimmillaan olutvaihtoehtojen parhaimmistoa ja belgit jos jotkut sen valmistamisen taidon omaavat. St. Feuillien viimeistelee omansa varsin kauniilla tapaa eli jatkaa läpi tuotelinjan kantavia varmoja otteitaan.

St. Feuillien Quadruple

Tummanruskea, hieman punertava olut kauniilla vaahdolla. Oikein nätti. Tuoksu on oivallinen. Kypsää kuivahedelmää rusinoiden ja luumujen johdattelemana. Hienoista mausteisuutta, hennon paahtunutta tummaa siirappisuutta. Aika intensiivinen ja viettelevä tuoksu.

Maku on hieno. Ylikypsä, tumma kuivahedelmäisyys yhtyy paahtuneen siirappisuuden kanssa luoden kauniin pohjan hienolle oluelle. Alkoholi on piilossa, lämpöä kyllä piisaa ja huuletkin tahmaantuvat, vaikka hiilihapot ovatkin aika pienikuplaisia ja runsaslukuisia. No, aika ja lämpö osoittaa, että aika pehmeitä nuo kuplaset lopulta ovat. Jälkimaussa on hienoista lääkeyrttiä, aniksen tuntua tai lakritsiin viittaava virettä. Myös mausteisuutta löytyy.

Erittäin hyvä ja kehuttava kokonaisuus. Ei ehkä aivan se huipuista huipuin, Rochefort 10:n asemaa haastava, mutta lähelle kyllä ylletään.

Pisteet: 40/50

Alkon Jouluoluet 2013: St Feuillien Cuvée de Noël

• Tyyli: Belgian Strong Ale
• Alk.%: 9,0
• Panimo: Brasserie St-Feuillien, Le Roeulx, Belgia

Jouluolutta tällä kertaa läntisestä Belgiasta, läheltä Charleroin kaupunkia. Panimon juuret juontavat aina 600-luvulle, mutta muuttuneet ajat ovat näyttäneet voimansa myös sille. Vuodesta 1873 Friartin-perheen omistuksessa olleen panimon nimi viittaakin evankeliumia Irlannista mantereelle levittämään lähteneen munkki-Feuillieniin.  Feuillien mestattiin marttyyrinä nykyisen Le Roeulxin kaupungin paikalla sijainneessa metsikössä vuonna 655. Hänen opetuslapsensa pystyttivät paikalle kappelin, josta myöhemmin tuli luostari Abbey of Prémontrés – sittemmin nimi vaihtui muotoon Abbaye St-Feuillien du Roeulx.

Luostarin ja panimon toimintaa haittasivat historian saatossa monet tapahtumat ja Ranskan vallankumous lienee ollut niistä tehokkain lakkauttaen kumpaisenkin toiminnan tyystin. Jouluoluesta kuuluu löytyvän tuttua mausteisuutta sekä yrttisyyttä, mutta myös piristävää humalan puraisua Saazin ja Stryrianin muodossa. Perinteistä maustepommia lienee silti turha odotella, se sopinee omaan makuun huomattavasti paremmin…

St Feuillien Cuvée de Noël

Ulkonäöltään eräällä tapaa jouluinen, punaiseen taittuvan, tummahkon ruskean olomuotonsa vuoksi. Komeuden kruunaa kaunis, runsas ja pitkäkestoinen vaahto. Tuoksussa leikittelevät vuorollaan karamellinen makeus sekä rusehtava hedelmäisyys, joka omaa paljon piirteitä kuivattujen hedelmien tunnelmasta, mutta myös ripauksen tuoretta raikkautta. Hieman mausteita, yrttistä lisäpontta, josta nousee lämmetessä myös lakritsista otetta - on joukossa ripaus alkoholin lämpöäkin.

Mausta paistaa hieman läpi alkoholi. Muutoin mennään tuoksun linjassa, joskaan aivan yhtä pehmyt ei kokonaispaketti olekaan. Anis on noussut kovasti esille ja sen voikin näin jälkikäteen sanottuna poimia myös tuoksusta - samoin lakritsi tuntuu vahvana, joskaan ei niin karamellisena kuin voisi otaksua. Mausteet ja alkoholi petaavat tuntumalle varsin kuivat olosuhteet, jotka terästävät sitruksisen katkeroiden pistelevää vaikutusta. Omaan makuun kokonaisuus ei oikein iske ja se jääkin näennäisestä vivahteikkuudestaan huolimatta tietyllä tapaa melko yksioikoiseksi.

Pisteet: 33/50