lauantai 12. joulukuuta 2020

St. Feuillien Quadruple

St. Feuillien Quadruple

Belgipanimo St. Feuillien on meikäläisille tuttu pitkälti pullukan pullotyypin ja Alkossakin nähdyn Tripelin muodossa. Ja Saisonin. Ja Grand Crun. Ja Blonden ja… Jaa, no onhan noita. Quadrupelin olemassaolo on kuitenkin mennyt minulta kokonaan ohi, vaikka en sitä sinällään ole kyllä edes hoksannut edes kaipailla. Mutta toisaalta, kyllähän noin peruslinjan belgipanimolta semmoisen luulisi kuitenkin löytyvän eikä St. Feuillien tähän poikkeusta aio tehdäkään.

Tilasin oman kappaleeni netistä, mutta ilmeisesti sitä löytyisi kotimaasta myös ravintoloiden varastoista. Jyhkeä, runsas ja voimakas oluttyyli on parhaimmillaan olutvaihtoehtojen parhaimmistoa ja belgit jos jotkut sen valmistamisen taidon omaavat. St. Feuillien viimeistelee omansa varsin kauniilla tapaa eli jatkaa läpi tuotelinjan kantavia varmoja otteitaan.

St. Feuillien Quadruple
Tummanruskea, hieman punertava olut kauniilla vaahdolla. Oikein nätti. Tuoksu on oivallinen. Kypsää kuivahedelmää rusinoiden ja luumujen johdattelemana. Hienoista mausteisuutta, hennon paahtunutta tummaa siirappisuutta. Aika intensiivinen ja viettelevä tuoksu.

Maku on hieno. Ylikypsä, tumma kuivahedelmäisyys yhtyy paahtuneen siirappisuuden kanssa luoden kauniin pohjan hienolle oluelle. Alkoholi on piilossa, lämpöä kyllä piisaa ja huuletkin tahmaantuvat, vaikka hiilihapot ovatkin aika pienikuplaisia ja runsaslukuisia. No, aika ja lämpö osoittaa, että aika pehmeitä nuo kuplaset lopulta ovat. Jälkimaussa on hienoista lääkeyrttiä, aniksen tuntua tai lakritsiin viittaava virettä. Myös mausteisuutta löytyy.

Erittäin hyvä ja kehuttava kokonaisuus. Ei ehkä aivan se huipuista huipuin, Rochefort 10:n asemaa haastava, mutta lähelle kyllä ylletään.

Pisteet: 40/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti