Mammut Stout

Mammut Stout

• Tyyli: Stout
• Alk.%: 5,4
• Panimo: Mammut Beer Factory, Nikšić, Montenegro

Muistelin tuossa aiemmin montenegrolaisen Mammutin IPAa, mutta löytyi minulta kaapista niin ikään tuliaisena saatu Stouttikin. 5,4-prosenttinen paahdenautinto onkin kaksikosta selvästi onnistuneempi ja vahvuuteensa nähden yllättävänkin rungokas.

Mammut Stout

Tummanpuhuva olut kevyellä vaahdolla. Tuoksussa paahtunutta maltaisuutta, ehkä ripaus kahvia ja tummaa suklaatakin.

Maku on aika jees. Tummaa, paahtunutta maltaisuutta kevyellä kahvisuudella ryyditettynä. Taustalla tummaa suklaisuutta, jälkimaussa kaakaopapuja. Kuivahko, hyvärunkoinen ja miellyttävä kokonaisuus. Kelpo Stout.

Pisteet: 38/50

Tuju Ratsumestari

Tuju Ratsumestari

• Tyyli: Export Stout
  
• Alk.%: 7,5
• Panimo: Panimoyhtiö Tuju, Lappeenranta, Suomi

Tujulaisten Ratsumestari karauttaa luomaan tunnelmaa talven pimeisiin iltoihin. Export Stout on tyylinä harmillisen harvinainen, eikä alle kasipinnaisten perusstouttienkaan tarjonta missään nimessä liian laajaa tänä päivänä ole. Lappeenrannassa satulalaukut on pakattu täyteen Bramling Cross -humalia, jotka sointuvatkin hyvin yhteen tummanpuhuvan, paahteisen mallasrungon kanssa.

Tiukkaa tekemistä.

Tuju Ratsumestari

Tummapiirteinen olut beigellä, erittäin nätillä vaahdolla. Tuoksussa paahteisuutta, ripaus kahvia ja sitruksisuutta.

Maku on erittäin hyvä. Paahtunut maltaisuus verhoaa sisäänsä myös kahvisia sävyjä. Taustalla tummia hedelmiä, mutta melko pienessä roolissa. Tuore sitruksisuus sen sijaan leikkaa palettia mukavalla otteella. Nyt iskee hyvin.

Pisteet: 40/50

Rye River Nocturne Export Stout

Rye River Nocturne Export Stout

• Tyyli: Export Stout
• Alk.%: 6,0
• Panimo: Rye River Brewing Co., Celbridge, Irlanti

Nappasin hetken mielijohteesta pullollisen irlantilaisvetoista stouttia matkaan, kun Alkon hyllytarjontaa kävin katsomassa. Rye River onkin itselleni vielä maistamaton toimija, joskin panimon oluita muistelen nähneeni jokuseen otteeseen aiemminkin. Panimo valmistaa myös mm. McGargles-olutsarjaa, mitä lienen niinikään nähnyt jossakin. Tupla IPA taitaa olla edelleen myös Alkon valikoimissa, mutta on jäänyt itseltäni kokonaan maistamatta ja ehkä isommin huomiottakin.

Panimo sijaitsee Dublinin ulkopuolella, pienehköön Celbridgen asutuskeskittymään vievän maalaistien varressa. Kamalan kaukana metropolin taajama-alueesta ei kuitenkaan vielä olla ja esimerkiksi trendipanimo Whiplashin pihaan tulee matkaa vain parisen kilometrin verran.

Nocturne on kuuden eri maltaan (Carafa Special II, Chocolate Malt, Munich II Malt, Pale Malt, Special W, Smoke Malt) ja Columbuksen liittoon nojaava, varsin toimiva lajin edustaja. Kuivanlainen stouttyyli ei ole niitä suosikkejani yleisesti hienojen paahdeoluiden maailmassa ja vaikken sieluani tämänkään kokemuksen myötä myymässä olekaan, täytyy ruisjokisten kunniaksi todeta, että varsin mainiota kevättalven hörpittävää ovat pulloon kyllä saaneet.

Ehkei lopputulos ole aivan niin kuiva, kuin mitä ehkä odottelin, mikä kenties sujauttaa oluen paremmin toimivampaan makulokeroon. Makeutta tästä on kuitenkin turha etsiskellä, vaan ehkä tuo epäkuivuus on paremmin esillä tuntuman muodossa, kuin suoranaisena makuvivahteena.

Rye River Nocturne Export Stout

Tummanpuhuva olut runsaalla ja riittoisalla, vaalean beigellä vaahdolla. Tuoksu on mukavan paahteinen, kuivan suklainen ja salmiakkinen. Havua, kevyttä nokea, nahkaa ja mokkaa.

Maussa on kaksi puolta. Paahtunut, hieman suklainen maltaisuus versus havuinen, hieman greippinen humalan puraisu. Taustalla nahkaa, mokkaa, ehkä vähän kahviakin. Myös hentoa nokisuutta. Runsas, muttei ylettömän soljuva, huulet silti kevyesti tahmaava olut. Varsin hyvä.

Pisteet: 37/50