Näytetään tekstit, joissa on tunniste Duvel Moortgat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Duvel Moortgat. Näytä kaikki tekstit

torstai 2. toukokuuta 2019

Firestone Walker XXII Anniversary Ale

Firestone Walker XXII Anniversary Ale

No niin… Nyt olisi sitten vähän hinnakkaampi olutuutuus läpikäytävänä ja vieläpä ilmeisen arvostettuun vuosikertajulkaisujen sarjaan kuuluva sellainen. Lähes parikymppiä maksava pullo lataa itselleen melkoiset odotukset, jotka se varsin hyvin myös lunastaa.

Vuonna 1996 perustettu jenkkipanimo Firestone Walker tutustui jo alkutaipaleellaan oluiden tammikypsytyksen saloihin. Toiminnan kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi julkaistu strong ale, ”10”, osoittautui nappisuoritukseksi ja on saanut vuosittaisen seuraajan Anniversary Alejen muodossa. Nyt Alkoihin saapunut XXII on jo sarjan kolmastoista esitys ja ensimmäinen, johon pääsen itse tutustumaan.

Firestone Walkerin oluet ovat toki nimiensä ja etikettiensä verran tuttuja, mutta aiemmin ei niiden äärellä ole jostain syystä tullut istuttua lainkaan. Sivusta kerrottakoon, että kun jossain vaiheessa pohdin panimon eräällä tapaa mahtipontisen taustoja, oli kohtalainen pettymys kuulla, että yrityksen takaa löytyy kaverukset Adam Firestone ja David Walker. Ei siis sen ylimaallisempaa tarinan juurta tällä kertaa.

Firestone Walker XXII Anniversary Ale
XXII:n taika perustuu muiden vuosikertapainosten tapaan useamman tammikypsytetyn oluen sekoitukseen, jossa Bourbon kaikuu tänä vuonna hyvin vahvana. Tammiastioiden kanssa leikittely on ollut olennainen osa koko panimon elinkaarta ja juontaa juurensa sen perustajien viinitaustasta. Tämä ehkä edesauttaa ymmärtämään myös oluiden parissa harvemmin nähtävien, tyylirajat ylittävien olutsekoitusten pariin lähtemisen ja ennen kaikkea sillä saralla menestymisen.
Wood is in our DNA and every brewery employee that has joined the team ends up with oak in their blood. –Matt Brynildson
Viiniala on muutoinkin vahvana läsnä panimon toiminnassa. Yhteistyötä paikallisten viinitalojen ja viininviljelijöiden kanssa tehdään jatkuvasta ja tiedonvaihdon hedelmien avulla kehitetään koko tuotanto- ja kypsytysprosessia. Erityisen suuressa roolissa tutut viinintekijät ovat nimenomaisen Anniversary Ale –sarjan kohdalla: oluet on sekoitettu yhdessä alueen viiniammattilaisten kanssa.

Firestone Walker XXII Anniversary Ale
Panimolla on tapana kutsua tutut viinintekijät koolle aina ennen viiniviljelmien sadonkorjuun aikaa. Viime elokuussa väki jaettiin toisiaan vastaan kisaileviin pienryhmiin, jotka kukin loi omanlaisensa sekoituksen panimon tuhdeista, erilaisissa tynnyreissä kypsyneistä oluista. Työn valmistuttua tuotokset maisteltiin läpi sokkona ja eniten kannatusta kerännyt blendi päätyi pulloon. XXII:n matemaattisesta kaavasta muotoutuikin seuraavanlainen:

44% Stickee Monkee (12.9% ABV) Aged in Bourbon Barrels
Central Coast Quad

22% Parabola (13.7% ABV) Aged in Bourbon Barrels
Russian Imperial Oatmeal Stout

22% Bravo (13.6% ABV) Aged in Bourbon Barrels
Imperial Brown Ale

7% Rum Barrel Helldorado (14.5% ABV) Aged in Rum Barrels
Blonde Barley Wine

5% Gin Barrel Helldorado (11.4% ABV) Aged in Gin Barrels
Blonde Barley Wine

Firestone Walker XXII Anniversary Ale
Mustanruskea, vaaleahkon vaahdon nostava olut kaatuu lasiin hitaanlaisesti, mutta yllättävän paljon kuohuja aiheuttaen. 

Tuoksusta esiin ensimmäisenä nousee vanilja. Bourbonpainotteisen tynnyrivalikoiman aistii siis heti. Runsas, syvälle luotaava tunnelma tarjoaa paahtomaltaista, tumman leipäisää ja kypsän kuivahedelmäisyyttä sävyttämää maailmankuvaa. Tuoksuun jää kuin kellumaan, niin pehmyeltä se hitaasti nauttien tuntuu. Hitunen suklaata, syvää espressoa, samettista mokkaisuutta sekä kevyttä nahkaa... syvänpunakkaa marjaisuuttakin sen sisältä löytyy. Tai punaviiniä ennemminkin ja lämpöä. Kaunista.

Maku... No onhan se hyvä. Aluksi olin, että tässäkö tämä nyt muka on. Ei ollut. Tai no oli, mutta aika avaa sen saloja kauniisti. Lämpöä on myös tullut lisää. Tuoksu ei oikeastaan paljastanut oluen todellista vahvuutta, mutta nielussa se jo vähän polttelee.

Samettinen, soljuva ja lämpöä lukuunottamatta aika pehmytkin maku antaa sopivassa suhteessa paahteisuutta, mokkaisuutta, vaniljaa, tammea ja kypsää kuivahedelmäisyyttä. Hennompina nyansseina löytyy espressoa, suklaata, punaviiniä, ginin yrttisyyttä ja sulaa lakritsaa. Kokonaisuutta sitoo taustalla pysyttelevä, siirappikyllästetty ja pinnaltaan paahtunut limppuisuus, joskaan sen makeus ei itse kokonaisuuteen onneksi vaikuta.

Hitaasti hupeneva, kehoa lämmittävä nautinto tahmaa huulia ja kuorruttaa ajan myötä myös poskien sisäpintoja. Jos minulla olisi kirjastohuoneessa takka, sytyttäisin sen varta vasten tätä olutta varten. Tai jos olisi edes se kirjastohuone, sytyttäisin sen. Täydellinen takkatulen lämpöön sopiva olut, joka vaatii tilanteen luonteelta suurempaa rauhaa ja tarkempaa ajoitusta, kuin itse sille kenties koskaan pystyn antamaan.

En tiedä, olenko lainkaan tämän nautinnon arvoinen…

Pisteet: 44/50

torstai 20. joulukuuta 2018

Alkon Jouluoluet 2018: Cherry Chouffe Rouge

Cherry Chouffe Rouge
"The gnomes love Achouffe beers. But they also appreciate the juicy cherries that grow in their land of fairies. This year, the CHOUFFE gnomes gathered the cherries and stored them in the brewery loft. The old ceiling collapsed under the weight of the fruit. The cherries fell into a vat of Mc CHOUFFE that was being prepared. The mischievous gnomes said nothing about it. Surprised to discover a glowing red beer with a fruity taste, the Master Brewer finally decided to transfer it to barrels."
Mikäli panimon yllä kertoma tarina Cherry Chouffe Rougen synnystä pitää paikkansa, olen hyvin huojentunut. Ei tällaista olutta kukaan toivottavasti vakavalla mielellä ole suunnitellut. Tonttujen tohelointia, mennään siis sillä.

Alkon jouluvalikoiman punakka kirsikka-Chouffe on tosiaan marjaisa versio belgioluiden alemman keskitason McChouffesta. Lähtökohdat lisäainesooloiluun eivät siis ole mahdottoman mairittelevat olleet, mutta eipähän suotta ole hyvää olutta lähdetty pilaamaan. CCR on kaikessa kirsikkaisuudessaan todella makea ja sokerinen, eikä näin ollen ole juuri kehuja muusta kuin nätistä ulkomuodostaan ansainnut. Oluen saa halutessaan ostaa Alkosta, omani sain maahantuojalta. Itse en rahojani tähän laittaisi.

Cherry Chouffe Rouge
Kauniin punainen, vaaleanpunaisen vaahdon nostava olut. Aika nätti. Tuoksu... Se on hapankirsikkainen, sellainen liuotinmaisen makea, imelän marjaisa. Joku paha karkki tuoksuu ja maistuu samalle, mutten saa nyt päähäni mikä se oli. Ei siis kovin mairitteleva aromi.

Maku ei ole niin paha, muttei kyllä hyväkään. Sokerinen hapankirsikkaisuus hiipii esiin vaivihkaa ja dominoi lopulta puistattavalla voimalla. Liimaa löytyy taustalta, maltaat on piilotettu todella hyvin. Ei pysty, liian äitelää ja tarpeetonta...

Pisteet:21/50

tiistai 2. toukokuuta 2017

La Chouffe

La Chouffe

La Chouffe, tuo vaalea tonttuolut Belgiasta. Maistuva belgi ale saapui taas vaihteeksi Alkon valikoimiin ja täydensi oivasti pääsiäisen ajan juomatarjontaa Olutkellarissakin. Tämän sadon hedelmiä kerätään myös asiaankuuluvasti vapun tienoilla ja toivoa sopii, että olutta riittäisi hyvin vielä kesänkin rientoihin.

Brasserie d’Achouffe on takuuvarma ja pidetty panimo, muttei useista luuloista huolimatta edusta maan vuosisataisten kulttipanimoiden kirjoa. Tokihan tonttuoluita on ollut tarjolla jo reilun kolmen vuosikymmenen ajan, mutta matka maan vanhimpien toimijoiden joukkoon on kovin-kovin pitkä.

Puutarhatonttu minun makuuni...
Ajatus panimon perustamisesta juontaa juurensa 70-luvulta. Lankomiehet Pierre Gobron ja Chris Bauweraerts haaveilivat omasta panimosta ja oluesta, mikä johti lopulta pienen panimon perustamiseen vuonna 1982. Hyvin pienen pääoman turvin käyntiin lähtenyt toiminta alkoi harrastuksena ja 50-litraisilla keitoksilla, mutta hiljalleen noussut arvostus ja kysyntä muuttivat harrastuksen täyspäiväiseksi. Nykyään vuosituotantoa mitataan jo miljoonissa litroissa ja vakaata pääomatukea tuo kymmenen vuoden takainen yrityskauppa, jonka myötä Brasserie d’Achouffesta tuli osa panimojätti Duvel-Moortgatia. Suuromistajan varjo ei kuitenkaan omassa maussa näytä vaikuttavan ja panimon tuotteilla onkin silmissäni varsin laadukkaan ja kannatettavan ostopäätöksen leimat. Niin tälläkin kertaa.

Vaalea La Chouffe on Saazilla ja Styrian Goldingilla humaloitu, korianterilla maustettu belgi ale, joka jyhkeästä vahvuudestaan huolimatta on leppoisaa kesämakusteltavaa ja erityisen toimivaa tunnelmajuomaa aurinkoisen kevätpäivän viettoon. Hyvä ja hieno olut.

La Chouffe
Vaaleahko, valkeavaahtoinen ja samea olut. Tuoksussa kypsää sitrusta, vaaleaa, mehevää hedelmää, karamelliä, yrttiä ja sopivaa belgimausteisuutta. Keväinen, monipuolinen ja varsin mukavasti humaloitu.

Maku toimii, taattua laatua. Vaaleanpuhuvassa kokonaisuudessa on mukavaa sitrusta, kypsää, vaaleaa hedelmäisyyttä, tuoksun tavoin karamelliäkin antavaa, kuohkeaa maltaisuutta sekä tuoretta yrttisyyttä. Lopussa keskirunsasta greippiyrttikatkeroa tukee toimiva belgimausteisuus, jälkimaun nostaessa sitrusvivahteen ja hedelmien seuraksi myös kukkaisuutta. Taustalla leijuu myös hennon hunajainen kaiku. Varsin mainio olut.

Tuomio: Laatubelgi, joka ei petä.


Pisteet: 39/50