Kvarken Mosquito Red Ale

Kvarken Mosquito Red Ale

•  Tyyli: Red Ale
• Alk.%: 4,7
• Panimo: Kvarken Brewery, Söderudden, Suomi 

Aika pitkäksi listaksi venyneen arkiston syövereistä löytyi vielä loppukesän maistokokemus Kvarkenin punasävyisestä Mosquito Red Alesta. Edellistä kaupparajaa edeltäneeseen kaupparajaan sovitettu 4,7-prosenttinen olut edustaa perusvarmojen, joskin vähäiselle huomiolla jäävien punertavien alejen sarjaa, jotka ovat omasta mielestäni parhaimmillaan syys-talvikauden taitteessa, kun illat alkavat hämärtymään ja viilenemään. Merenkurkusta tuleva näkemys osuu tuohon kastiin ns. perushyvänä valintana.

Kvarken Mosquito Red Ale

Punakka olut nätillä vaahdolla. Tuoksu on keskirunsas, hieman puumainen, kevyesti karamellia, kypsää hedelmää ja yrttisyyttä.

Maku on melko helposti lähestyttävä. Kypsää hedelmää, punakkaa, hieman keksimäistä ja imeltynyttä mallasta, lopussa pientä mausteisuutta sekä yrttistä katkeroa. Kelpo retale.

Pisteet: 34/50

Kvarken Lighthouse Watchman & Home Port

Pikapiipahdus Vaasassa kartutti kotimaan oluttietämystä kahdella uudella oluella.

Satapäinen pienpanimojoukkiomme tarjoilee tänä päivänä enemmän maisteltavaa kuin mitä yksittäinen olutblogisti ehtii lasiinsa haalia. Toki Keski-Suomesta ei aivan kaikkien toimijoiden makuja edes saa, mutta aikamoisen urakan edessä sitä tuntuu nytkin jo olevan. Itsellänikin taitaa olla vielä useampikymmen panimo kokonaan maistamatta, vaikka yritän parhaani mukaan näitä aukkoja pienpanimokartassa täytellä.

Kesälomareissu puuduttavista maisemistaan tunnetulle Härmän seudulle soi myös pienen levähdyksen kuvankauniissa Vaasassa. Lähinnä yöpymis- ja lepopaikan virkaa toimittanut kaupunki soi kuitenkin pienen näytteen paikallisesta olutosaamisesta eli yhytin kuin yhytinkin jo hyvän aikaa himoitsemani Kvarkenin oluita.

Ensimmäinen kohtaaminen tapahtui eräässä keskustan ketjuravintolassa, josta paikallista olutta sai tarjoilijalta kysymällä. Lapparit ja vastaavat kyllä lueteltiin, eli pientä valveutuneisuutta ja kepillä jään tökkimistä paikallismakujen nappaaminen näemmä vaatii. Merenkurkkupanimon vaalea majakan kellomies eli Lighthouse Watchman Pilsner sai siis luvan toimia ensikosketuksena mielenkiintoisen toimijan oluttarjontaan.

Kvarken Lighthouse Watchman

Pilsener / 4,7% / Kvarken Brewery, Söderudden, Suomi

Vaalea ja lasissa kutsuvasti kihelmöivä Pils osoittautui oivalliseksi valinnaksi kana-vuohenjuusto-salaatin rinnalle. Kvarkenilainen puree melko ronskisti, mutta tarjoaa vastapainoksi vaalean maltaan yllättävänkin pyöreää läsnäoloa. Humala on kuitenkin pääosassa, aivan kuten pitääkin ja sen ruohoinen, heinäinen sekä hivenen sitruksinenkin tarjonta toimii kuin keidas helteisen matkapäivän päätepisteessä. 

Oivallinen, hieman kevyt, mutta toimiva tuote!

Pisteet: 34/50

---

Kvarkenin ulkoasu on tyylikäs.

Vesi- ja iltapalavarastojen täydennysreissulta löytyi sitten vielä toinen Kvarkenin olut, kesäisiin tunnelmiin ehkä vähän heikommin sopiva Home Port –portteri. Keskustan Citymarketissa ei visiitin aikaan muita paikkoja panimon tuotteille edes näkynyt, eikä Bock’siltakaan tainnut kuin pari jo ennestään tuttua olutta hyllyssä olla. No, olutta ei tällä kertaa erikseen joutanut metsästämään ja kyllähän kaksi tikkiä ihan hyvä saalis pitkän ajopäivän päätteeksi oli.

Siinä missä Lighthouse Watchman nautittiin paikan päällä, lähti Home Port kylmälaukussa kohti Keski-Suomea, omaa kotisatamaamme. Merelllisen portterin sovittaminen heinäkuun helteisiin osoittautui hivenen haastavaksi, mutta ensimmäisen semiviileän illan rohkaisemana korkki napsahti auki. Ja olihan se…

Home is where the heart is, for us it’s close to the sea. The area close to Klobbskat has been used as an outpost and a place to guard the sea through times of war and peace. To honour the past, this porter aims at being smooth, but yet give a warmth when drinking after a cold day at sea. This beer will also be a good companion to food. And why not try to age it a year or so, as porters can develop very nicely with time.

Harvemmin muuten näkee kauppavahvuista olutta, jota suositellaan jopa kypsytettäväksi (ks. kursivoitu lainaus).

Kvarken Home Port

Porter / 5,5% /  Kvarken Brewery, Söderudden, Suomi

Tummanpuhuva, ehkä kuitenkin enempi syvänruskea kuin sysimusta olut niukahkolla ja lyhytkestoisella vaahdolla. Tuoksu on toimiva. Runsaan paahtuneessa tunnelmassa on suklaata, kahvia ja limppuista tuntumaa. Mukana on vienompaa yrttisyyttä sekä kypsää hedelmää.

Maku on aluksi kitkerän suklainen, mutta pehmenee kielen yli edetessään. Suklaasta tulee lempeämmän tuntuista, kahvinen paahteisuus pääsee oikeuksiinsa ja melko tukevan leipäinen tausta takaa riittävän syvyyden tuntemuksen. Yrttinen loppupuraisu on melko napakka, jälkimaku pitkän paahteinen ja kuivaan kääntyvä. Juotavuus on hyvällä tasolla, makuprofiilista ei löydy aukkoja ja suutuntumakin viehättää. Tasapaino on hallussa ja kokonaisuus kerää ansaitut kiitokset.

Tässä on erittäin varmaotteinen portteri.

Pisteet: 37/50

Suomen saaripanimot

Olutta valmistuu Suomessa myös saarimaisemissa.

Oletko koskaan miettinyt sitä, kuinka moni kotimainen pienpanimo sijaitsee saarella? Minä olen ja tein sen vuoksi syväluotaavan nollatutkimuksen aiheeseen. Just for fun, koska karttojahan on mukava selailla, vaikkei siitä varsinaisesti mitään hyötyä olisikaan.

Pienpanimoiden perustamistahti on pysynyt tasaisen vilkkaana jo pidemmän aikaa, kokonaismäärän lähennellessä jo kieltolakia edeltävien vuosien ennätystä, jolloin maassamme toimi satakunta panimoa. Joskus kaukaiselta tuntunut 80 panimon raja on jo nyt rikottu*, uusien panimoprojektien seuratessa edelleen toinen toistaan. Ajatus saariemme panimotarjonnan tarkastamisesta virisikin kahden perusteilla olevan merellisen panimoprojektin myötä ja hyppysiini tarttuikin muutama huomionarvoinen seikka.

• Suomessa toimii kahdeksan saarella sijaitsevaa panimoa ja yksi, jolla ei mannersijainnista huolimatta ole suoraa maayhteyttä muuhun Suomeen.
• Lisäksi merialuiden saarille on par’aikaa nousemassa kaksi uuttakin panimoa.
• Sisävesistöjen saaripahaset edustavat selkeää vähemmistöä saaripanimoiden tarjonnan painottuessa vahvasti merialueille.
• Sisävesien suurimmat saaret ovat säilyttäneet neitseellisen tilansa panimoiden suhteen. Merialueiden suurimmat saaret sen sijaan joko ovat tai tulevat pian olemaan hyvin edustettuina panimokartalla.

Suurin panimollinen sisävesisaari on Kuopion edustalla sijaitseva Vaajasalo, joka tunnetaan Alahovin Viinitilan lisäksi myös sen yhteydessä jo muutaman vuoden toimineesta Alahovin Panimosta. Vaajasalo pinta-alaltaan vasta 62. suurin sisävesien saari eli aivan kärkipäässä ei tällä listalla keikuta. Vaajasalon lisäksi sisävesillä vain Savonlinnan Talvisalossa on panimotoimintaa (Waahto Brewery).

Vaajasalo on Suomen suurin sisävesien saari, jolla toimii pienpanimo.

Merimaisemissa sen sijaan riittää koluttavaa. Kuudesta suurimmasta ulkovesien saaresta peräti kolmella on jo nyt aktiivista panimotoimintaa kahden muunkin saadessa nimensä piakkoin listoille. Suurimpana saariston maa-alueena tunnettua Ahvenanmannerta asuttaa vastikään osakeannilla potkua laajentamisella hakenut Stallhagen. Lemströmin kanavan Ahvenanmantereesta erottama Lemlandkin (6. suurin) sai oman panimonsa syksyllä Open Water Breweryn aloitettua tositoimet. 

Mantereen tuntumassa sijaitsevan Kemiönsaaren keskustaajamassa vuodenpäivät toiminut Kimito Brewing nosti merialueiden toiseksi suurimman saaren olutkansan tietoisuuteen täydentäen lähiseudun jo ennestään tiivistä panimotarjontaa. Kemiönsaaren kuntaan kuuluvan Hiittisten saariston syrjäinen Rosala sen sijaan toimii pienen Rousal Brygghusin kotipaikkana.

Savonlinnan Waahto Brewery on toinen sisämaan saarilla toimivista panimoistamme.

Perämeren Hailuodon (3.) oma panimoprojekti on jo hyvässä vauhdissa, Raippaluodon (4.) Klobbskattiin rakentuvan Kvarken Breweryn vasta rikottua radiohiljaisuuden aikeistaan. Hankkeiden konkretisoituessa ensimmäisen oluen asteelle jää kuuden suurimman merialueen saaren joukkoon vain yksi panimoton kolkka, Naantalin Otava (5.).

Joukkoa hämmentämään nostin Suomen toiseksi pohjoisimman toimijan eli Tornion Panimon, jonka toimipaikkana palveleva vanha Lapin Kullan tehdas sijaitsee Ruotsin rajan tuntumassa Suensaaressa. Nimestään huolimatta Suensaari ei ole irrallaan muusta maailmasta, vaikkei sillä Suomen kanssa maayhteyttä olekaan. Maankohoamisen ja maantäytön myötä Ruotsin ”mantereeseen” ajan myötä yhdistetty Suensaari jää Suomen ja Ruotsin välisen rajan ainoa poikkeuksena Torniojoen länsipuolelle. Se ei ole saari, vaikka muualta Suomesta sinne siltaa myöten kuljetaankin…

Muita panimoiden asuttamia saaria suosittuna turistikohteenakin kunnostautuva Suomenlinnan Iso Mustasaari (Suomenlinnan Panimo) sekä Vaasan edustan Vaskiluoto (NP Brewers).

Lista saaripanimoista:

Stallhagen (Ahvenanmanner)

Getavägen 196, 22410 Godby

Open Water Brewery (Lemland)

42 Knutsbodavägen, 22610 Lemland

Kimito Brewing (Kemiönsaari)

Pyhän Andreaksentie 3, 25700 Kemiö

Rousal Brygghus (Rosala)

Norrlandsvägen, 25950 Rosala

Suomenlinnan Panimo (Iso Mustasaari)

Suomenlinna C 1, 00190 Helsinki

NP Brewers (Vaskiluoto)

Niemeläntie 14, 65170 Vaasa

Alahovin Panimo (Vaajasalo)

Alahovintie 236, 71130 Kuopio

Waahto Brewery (Talvisalo)

Puistokatu 4, 57100 Savonlinna

Tornion Panimo (Suensaari)

Lapinkullankatu 1, 95400 Tornio

Perusteilla olevat saaripanimot:

Hailuodon Panimo (Hailuoto)

Luovontie 233, 90480 Hailuoto

Kvarken Brewery (Raippaluoto)

Klobbskatt, Raippaluoto

*mikäli panimoiden useammat toimipisteet ja suuret panimot lasketaan mukaan yhtälöön.