Palokka Turvetammi

Turpeiset tammet...

• Tyyli: Savuolut
• Alk.%: 4,5
• Panimo: HIISI, Jyväskylä, Suomi 

Nevalla vietettyyn viikkoon mahtuu muutama valonpilkahdus. Lämmin tupa. Hetki hengähtää ja saunoa. Henkistyä ja hengittää. Tammikypsytyksellä aateloitu, rukiinen ja turpeinen olut. Onhan näitä.

Näin kaikui keväisen Palokka-oluen jylhä tenho kynttilän valaiseman piilopirtin uumeniin Touruvuoren lumisten rinteiden juurelle. "Maistoi yhden, maistoi kaksi, totesi maistuvaksi". Talvitoimistoni tosiaan sijaitsi talvikuukaudet pohjoisemman Jyväskylän nietosten keskellä ja näin turpeinen kaskiolut tuli sopivasti käden ulottuville ihan aitona ”lähituotteena” – aiemminhan näitä on pitänyt Palokasta erikseen lähteä hakemaan, mutta väliaikaismenettelyn ansiosta Citymarketin marketin oluthyllyt toimivat hetken aikaa lähikaupan virassa.

Savua, ruista ja turvetta. Eihän sitä ihminen – tai olut – muuta oikeastaan tarvitse. Turvetammea tuli tavailtua lumisemmilla keleillä pariin otteeseen ja nyt on hyvä mutustella paperille millaiset miettiit tuolloin oikein heräsivät… Ihan ei mittavan sarjan kärkeen menty, mutta tunnelma oli hyvä.

Runollista tunnelmointia...

Palokka Turvetammi

Varsin tumma, mukavasti vaahtoava olut. Tuoksultaan keskirunsas, kevyen savuinen, miellyttävän turpeinen. Jotain savupirtin tunnelmaakin löytyy, mutta ehkä enemmälti liikutaan turvesuon reunamilla, pirtin savun tuivertaessa piipusta verhoaan metsämaisemiin.

Maultaan tuoksun tavoin keskirunsas, aluksi vähän pidättäytyvä mutta hiljalleen luonnettaan avaava. Savua, ehkä jopa tervan vivahteista tuntua on ilmoilla mukavasti ja turpeinen pehmeys viimeistelee tunnelman. Nyt ollaan syvällä keskisuomalaisuuden ytimessä, rehdisti. Taustalle nousee salmiakkia, joka esiintyy jossain vanhan ajan pastillin muodossa. Kevyttä katkeroa, ehkä hitunen yrittisyyttäkin. Silti jotain jää puuttumaan, eikä kokonaisuus ole niin osuva kuin olisi toivonut. Toki lakisääteinen vahvuusrajoitus tekee osansa, mutta kuitenkin.

Tuomio: Savuinen, turpeinen ja toimiva, silti hieman lisäpotkua tunnelman viimeistelyyn kaipaava savuolut. Hyvä, muttei palokkalaisten parhaimmistoa.

Pisteet: 33/50

Palokka Riihiruis

Rouheaa menoa biergartenissa...

• Tyyli: Savuolut
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Pienen tauon jälkeen Jyväskylässä päästiin taas Palokan makuun – huhut kertovat myös, että tarkoin varjeltu paikallisolut olisi levittäytynyt jossain määrin eteläisemmänkin Suomen alueelle…  Hyvää kannattaa ilman muuta jakaa. Tämänkertainen olut on rukiinen, maalaisromanttisen ja jopa nostalgiaa huokuvan Riihiruis-nimen alle kätkeytyvä, turpeisen rehti savuolut.

Pitkät päivät turvesuolla seuraavat toisiaan, kunnes vuorossa on päivän verran lepoa. Lämmin pankko, riihikuivatusta rukiista leivottu leipä ja oman pihapiirin rauha. Palokkalaisuus.

Tänä päivänä turvetuotanto ei enää järin palokkalainen elinkeino ole, joskin turvesoita maakunnasta edelleen löytyykin. Rukiinen, tummanpuhuva olut on luonnillisesti Palokka-sarjalle leimallisen savuinen eli jälleen on kaksi mieluisaa komponenttia onnistuttu yhdistämään. Ravintolamyyntiin savuinen, rukiista voimaa henkivä Palokka-sahti olisi kieltämättä kova veto - ottakaapas panimolla tästä koppia!

Palokka-sarja alkaa olla jo klassikko...

Palokka Riihiruis

Hieman punertava, tumman ruskea olut kohtalaisella vaahdolla kruunattuna. Tuoksussa turvesavua, rehtiä hirsimökin tunnelmaa sekä kevyttä paahteisuutta ja lakritsista kitkeryyttä. Maanläheinen, tunnelmallinen, toimiva. Ehkä hieman tervaakin?

Maultaan varsin toimiva, ehkä hieman ylimitoitettu hiilihapoiltaan. Turvesavua, kevyttä tervaa ja nahkaa. Soljuvaa, suolaista lakritsia, heinikkoista mausteisuutta sekä mukavaa paahteisuutta. Vanhan puun kuivuutta, yllättäen jopa vienoa hedelmäisyyttä. Vanhan ajan tunnelmaa syvästi henkivä, todella rehtiä makumaailmaa tarjoileva olutnautinto. 

Tuomio: Kaskeaminen, veneen tervaus, savupirtti, turvesuo  ja Jussi… Hyvin tunnelmallinen, vahvuudestaan huolimatta kauniisti toimiva, maalaisromanttinen olut. Palokka-sarjan selvää kärkeä.

Pisteet: 36/50

Palokka Rospuutto

• Tyyli: Savuolut (Stout)
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Hiisi, Jyväskylä, Suomi

"Minä olen syönyt sen piirakan!"

Palokan Citymarketista löytyi pitkän tauon jälkeen uutta Palokka-olutta, Rospuutto-nimistä "smoked oatmeal stoutia". Rapiat puoli vuotta taisi savuisten paikallismakujen välissä aikaa vierähtääkin, mutta odotus kieltämättä palkittiin komealla tavalla! Hiisin väki oli nimittäin saanut parin aikaisemman Palokka-erän tiimolta palautetta, että "savuisempaakin saisi olla". Näinpä pimeällä vuoden ajalle päätettiin valmistaa sitten niin rungokas, tumma olut kuin kauppavahvuuteen vain saadaan ja tehdään siitä myös reilusti esim. Suvisavua savuisempi. Pidän toimintaa oikein hyvänä reagointina saatuun palautteeseen, enkä kyllä itsekään savumäärän lisäystä pahakseni pistä – päinvastoin. Hyvinhän nuo aiemmatkin erät ovat pääsääntöisesti toimineet, mutta savuoluiksi tituleerattuna täyteen maaliin ei aina ehkä ole ylletty.

Nyt kauha onkin otettu ronskisti kauniiseen käteen ja savumaltaiden osuus koko oluen mallasrungosta on jyhkeät 78%! Savua joukkoon tuovat perusmaltaan oluen reseptissä korvanneet Viking Maltin kevyemmin savustetut turvemaltaat sekä ronskimpaa savuisuutta henkivät brittiturvemaltaat. Rungosta löytyy myös kauraa ja kevyt humalointi on hoidettu  East Kent Goldingsilla.

Rospuutto ja routa ajavat raavaankin miehen kotipankon lämpimään. Lyhyen hengähdyksen lomassa on hyvä korkata lempeän savuinen olut ja miettiä maailman menoa. Savuinen, kaurainen ja pehmeä palokkalainen.

Palokka Rospuutto

Todella tumman ruskea, valoa vasten hieman reunoilta punertava olut vaalealla vaahdolla. Välittömästi korkin napsautuksen jälkeen mieleen tulee BBQ-soosi – tai ainakin sitä alkaa tehdä välittömästi mieli. Savuisuus on runsasta, hyvin turpeista ja maalaisromanttisesti ilmaistuna täynnä maaseudun taikaa – kaskeaminen, savusauna ja tervattu vene, aijjai! Islay-viskienkin tunnelmaa hengitään ja matkassa on kevyttä nahkeuttakin. Toisaalta sivummalla on rehtiä palvaamon eteistilassakin leijailevaa,  veden kielelle nostattavaa kinkun aromia… Ehkä siitä kumpuaakin tuo BBQ-viittaus. Kevyen salmiakkista paahteisuutta, ehkä hiven suklaatakin. Onhan kerrassaan mainio!

Maultaan edelleen varsin maittavaa tavaraa. Noensekaista turvesavua riittää kuin savusaunassa konsanaan – kuin olisi päivän suosta humusta nostellut ja nuotion käryssä istunut ennen saunaan astumista. Jotenkin tässä vain tiivistyy se kuuluisa yhdistelmä: suo, kuokka ja Jussi – hyvässä mielessä tottakai. Islayn kaikua, satulanahkaa sekä kevyttä suklaankin orastusta paahteen joukossa. Lopusta löytyy kevyttä, savuista kitkeryyttä ja kuivuutta, jotka ehkä hieman korostuvat maitokaupparajaan sovitetun rungon vuoksi. Rungosta on tosin erikseen mainittava, että olosuhteisiin nähden se onnistuu kannattelemaan oluen todella mallikkaasti alusta loppuun, mutta kyllähän tätä mieluusti pari prosenttia vahvempana siemailisi – silloin olisi kokonaisuus varmasti parhaimillaan…

Tuomio: Suoraan sanottuna ehkä parasta (maitokauppa-) Palokkaa mitä vastaan on tullut! Savussa ei ole säästelty ja sen kyllä huomaa lopputuloksesta. Stouttisuus katoaa taustalle melko selkeästi, mutta tällä kertaa se ei haittaa… Rehtiä peliä, arvostan!

Pisteet: 37/50

Palokka Suvisavu 4,5%

• Tyyli: Saison ("Savusaison")
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Hiisi, Jyväskylä, Suomi 

Kahdeksas palokkalainen...

Kesän kunniaksi Palokka sai kahdeksannen paikallisoluensa, saison-tyyliä edustavan Suvisavun. Perinteinen saison ei kuitenkaan ole kyseessä, sillä tähän vaaleaan kesäolueen käytetyistä maltaista lähes 90% on turvemallasta - palvikinkkua ei siis välttämättä mausta löydy, vaan odotettavissa lienee mielenkiintoinen, turpeisempi saison... Lopputulosta on etukäteen mahdoton allekirjoittaneen taidoilla arvioida, joten maistamalla pääsee puusta pidemmälle. Olut tuli myyntiin viikonloppuna, jotamyöten kauppareissu hoidettiin tällä kertaa Palokan suunnalla. Suvisavu on myös esimmäinen palokkalainen, jonka arviointi tapahtuu autenttisessa ympäristössä – Palokassa nimittäin!

”Kun kevät kääntyy suveen, on aika korkata kesän työjuoma. Takana ovat talvikaudet, maalaistalot ja nokiset tulipesät. Kauden maku on virkistävä, hedelmäinen ja savuisesti palokkalainen.”

Palokka Suvisavu 4,5%

Hailakan samea, oljenkeltainen palokkalainen ihan komealla, suhteellisen nopeasti asettumalla vaahdolla. Tuoksu on erikoinen, lopulta melko neutraali kuitenkin. Turpeinen, hienoista mökkisavuakin sisältävä henkäys on osin hieman hailakka, eikä välttämättä pelaa parhaimmalla tavalla yhteen saisonmaisen kuivan happamuuden kanssa. Molemmat kuitenkin paikkansa löytävät ja sopu alkaa syntymään. Myös hentoa hedelmää alkaa löytymään...

Maku taasen toimii alun alkaen varsin hyvin - turpeen ystävän näkökulmasta ainakin. Mielikuvat tuoreen ojitetulle turvesuolle vievä maalaisromantiikkaa henkivä, hieman tupasavuinen turpeisuus on melko vahvaa. Olut istuttaa itsensä hyvin etenkin maaseudun kesään ja mökkimetsän rannoille. Tietynlainen mummonmökin tulipesän värittämä tunnelma, maaseudun maanläheinen ja aikaa nähnyt, seesteinen ajankuva huokuvat oluesta. Vaaleaa, hieman hapanta ja yrttisen mausteista, aavistuksen kuivaa lisäpontta nousee turpeen kaveriksi - hienoista katkeroakin löytyy lopusta, myös hento hedelmän pehmeys on läsnä läpi maun. Kokonaiskuvaltaan kuivahko, turpeen sävyttämä ja osin miellyttävän hapan - suutuntuma takaa janoon sopivuuden, mutta myös aikaa vievemmän pohdiskelun.

Tuomio: Suo, kuokka ja Jussi. "Vanhan hyvän ajan" henkeä, soisen maaseudun kuumaan kesään ja maatalon tunnelmaan vievä vaalea kesäolut. Hieman tuvan savun katkua, reilusti vasta ojitetun turvesuon tenhoa. 

Pisteet: 35/50

 

Uutta Hiisiä kaksin kappalein: Palokka Savu-Ukko sekä Harjun Höyry!

Hiisin aloittaminen viime kesänä on toden teolla elävöittänyt Jyväskylän olutelämää ja –kulttuuria. Kulunut viikko tarjosikin uusia makuja kaksin käsin. Torstaina Palokan suunnalta kajahti huuto, että jo perinteeksi muodostunut Palokka-sarja oli saanut uutta väriä tällä kertaa sinertävään asuun puetusta Savu-Ukko-oluesta – myyntipaikkana tuttuun tapaan kaupungin pohjoisin Citymarket. Perjantaina sosiaalinen media tiedotti keskusta-alueen kolmesta K-Marketista löytyvän Harjun Höyry-nimistä höyryolutta, steam beeriä. Litroja myyntiin kertyi alkuun vain viisisataa kumpaistakin, joten kysyntä syönee tarjonnan varsin nopeasti pois. Molemmathan piti luonnollisesti kipaista hakemassa maistoon ja häiriköinpä hieman panimon väkeäkin oluiden taustoja tiedustellen.Savua ja höyryä on joka tapauksessa siis tarjolla... paikallisesti tottakai!

Palokka Savu-Ukko

• Tyyli: Savuolut
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Seitsemäs Palokka!

Seitsemäs Palokka-veljes näki siis vihdoin päivänvalon ja tuo valo kuulti pakkasilman verhoaman utuisen horisontin takaa. Paukkuva pakkanen ja valkea maa eivät tulokasta silti lannistaneet, onhan Savu-Ukko talven lapsi. Sydäntalveen sopivaksi keitelty savuolut on laadittu runsaan tuntuiseksi, tummankupariseksi lämmittäjäksi jossa ei maltaita suotta säästellä. Savuisuutensa Ukko saa paikallisesta ohrasta, jotka myös lähialueen leipureille raaka-aineita savustava taitaja on pehmeällä savun kosketuksella maustanut.

Eli savuolutta olisi taasen tarjolla Palokan suunnalla ja ainakin syksyinen versiointi maittoi itselleni mainiosti. Tummaa, talven varalle pantua olutta, johon olutmestari Tatu kertoo hakeneensa vahvuuteen nähden mahdollisimman tukevaa tuntumaa. Raaka-aineista löytyy ohran lisäksi myös ruista, mutta savuisuus on siis peräisin paikallisesti tuotetusta, niinikään paikallisesti savustetusta savuohrasta! Makuspekseiksi minulle kerrottiin pot still-viskit ja villalanka – ”sillein hyvällä tapaa”… Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Oman runoni (anteeksi muuten siitä) lisäksi, myös pullon kyljestä löytyy lyhyt tarina joka virittää maistajan oikeaan tunnelmaan:

”Mies istuu pirtissään rauhallisesti vuoleskellen. Seuranaan hänellä on oman pellon rukiista tehty, savuinen ja maltainen oluensa. Palokkalaisia tietysti molemmat.” 

Palokka Savu-Ukko

Tasainen, tumman kuparinen ja hennon samea palokkalainen kaatuu lasiin muodostaen parisenttisen, melko kestävää laatua olevan vaahtokerroksen. Tuoksussa savu hieman piilottelee ja onkin läsnä hieman turpeisenkin henkäyksen kautta – joskin hyvin tunnistettavaa sen aromi kuitenkin on. Rukiin käyttö pääsääntöisesti toimii itselleni ja se tuokin kokonaisuuteen miellyttävää rouheutta, mutta tukee myös  leipäistä makeuden alkulähdettä. Joukosta löytyy makeutta kevyemmin myös hedelmäisessä muodossa, mutta pääsuunta on ehdottomasti maltillisen savuiseen, ehkä turpeenomaista maanläheisyyttä henkivään mallasherkkuun.

Myös maussa savuisuus on varsin hillittyä, mutta nousee esiin salakavalasti poskia hipoen. Miellyttävän maltainen kokonaisuus henkii sekä rehdin limppuista makeutta että maanläheisempää turvesuon tunnelmaakin. Etäinen kaiku viskien jylhään maailmaan tästä siis löytyy – lopussa suuta nipistävät myös sopivan maltilliset katkerot ja jostain vain kaivan esiin myös kevyttä hedelmäisyyttäkin. Miellyttävästi ruskeaan maltaisuuteen nojaava, hennosti savuisuutta lävitseen päästävä paikallisolut, joka saa tarvittavaa potkua rukiin käytöstä, mutta myös keskitäyteläiseksi yltävästä rungostansakin. Savua olisin toivonut hiukan lisää, se tuskin olisi maltaan roolia juurikaan näivettänyt. Joka tapauksessa makumaailmaltaan talveen sopiva mallasherkku, josta ei vahvuutensa puolesta varsinaiseksi winter-warmeriksi ole. Toimii silti pahimpaan pakkaseen ja jokunen pullo tätä tulee lisää varmasti haettuakin! 

Pisteet: 35/50

Harjun Höyry

• Tyyli: Höyryolut / Steam Beer / California Common
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Harjun Höyry taasen on tilaustyönä keskusta-alueen kolmelle K-kauppiaalle tehty erikoiserä. Olutta on saatavilla vain kolmesta K-Marketista; Kauppahallista, Ruokavinkistä sekä Kympistä. Tilausoluet eivät ole Hiisille mikään outo juttu, näitähän tuntuu valmistuvan aina vähän väliä jonnekin suunnalle. Tällä kertaa tarkkojen speksien sijaan panimo sai täyden luoton ja vapaat kädet valmistaa ”jotain mielenkiintoista, mutta helppoa juotavaa”. California common eli höyryolut on Hiisin Tatulle mieluisa oluttyyli, jota hän on myös haikaillut päästä valmistamaan. Nyt kun vapaat kädet tarjosivat siihen mahdollisuuden, päätettiin Heinämäessä tarttua tuumasta toimeen. 

Höyryolut tyylinä on peräisin USAn länsirannikolta jo 1800-luvulta saakka. Nykymuotoisen, modernin hyöryoluen esikuvana pidetään Ancor Steam Beeriä, jota on ollut saatavilla myös Alkon valikoimissa. Anchor on myös panimona rekisteröinyt termin steam beer (1981), jonka vuoksi höyryoluiden yleisnimenä tunnetaankin california common… Oluttyyli on siitä kiehtova, että se valmistetaan lager-hiivalla, mutta käytetään  paremmin pintahiivaoluelle sopivissa korkeammissa lämpötiloissa. Näin saadaan yhdistettyä lagerin maistuva maltaisuus sekä ale-oluiden hedelmäinen vivahteikkuus. Yleisesti ko. oluiden vahvuus asettuu välille 4,5-5,5%, joten Jyväskylän keskustaa varjostavan sorakumpareen, Harjun nimikko-olut sattuu haarukkaan juuri sopivasti.

Harjun Höyry on Hiisille siinä mielessä ehkä hieman epätyypillinen olut, että se on melko tyylipuhdas lajinsa edustaja. Se on vaalea olut, jossa humalointi on sekä katkero- että aromipuolella hoidettu Northern Brewer-lajikkeella. Pienenä twistinä joukkoon on kuitenkin lisätty ripaus Williamettea ja hiivana on käytetty legendaarista Cry Havoc-hiivakantaa, joka soveltuu ominaisuuksiltaan sekä lager- että ale-oluiden valmistukseen. Mitä tahansa hyllyltä löytynyttä lager-hiivaa  oluen tekoon ei siis ole käytetty! Etikettiä komistaa siis yhdessä Jyväsjärven kanssa kaupungin ruutukaava-alueen rajaava jääkautinen kerrosmuodostelma, ytimekkäästi Harjuksi nimetty virkistysalue ja sen lakea komistava Vesilinna. Etiketistä tekee muista erottuvaksi sen ehkä jopa messuesitemäinen ulkomuoto, mikä kieltämättä toimii varsin hyvin – tokihan kuvaan olisi voinut mahduttaa myös kaupungin urheilu-mekan, Harjun stadionin valoineen (ja nälkäisen kettulauman)... Joka tapauksessa mielenkiintoinen uutuus – höyryolutta ei liian usein kohdille satu, kotimaisista edustajista puhumattakaan! Olutmestarin kommentit oluesta kuuluivat muuten seuraavasti:

”Lopputulos oli omaan makuun pehmeän maltainen, muttei ylitäyteläinen, vaan raikas jano- tai vaikka saunajuoma.” 

Harjun Höyry

Hennon utuinen, kullan keltainen olut oranssilla vivahteella. Vaahtoa se muodostaa alkuun ihan miellyttävän näköisen kerroksen, jolla ei kovin pitkä elämän kaari kuitenkaan ole. Tuoksu on suhteellisen hillitty, joskin yleisvaikutelma on varsin miellyttävä ja toimiva. Makeahko, vaalea maltaisuus saa seurakseen jopa nallekarkkista hedelmäisyyttä – trooppiseen suuntaan tunnelmassa mennään noin muutoinkin, aprikoosi-mango-persikka-linja tekee hyvää työtä. Maussa mennään asteen-pari raikkaampaan suuntaan, joskin eksoottinen hedelmäisyys pysyy visusti mukana.  Tuoksun linjoilla hedelmäkattauksessa mennään, mutta mallaspuolelta ei makeutta aivan tuoksun tavoin enää nouse. Humalointi on nostanut päätään ja onkin omimmillaan suht runsaassa jälkimaussa. Se rikkoo sopivan purevana hedelmäisyyden verkkoa tuoden joukkoon rapeaa yrttistä aromia sekoitettuna villin niittykasvuston tuoreuteen. Tuntumaltaan oikein sopiva, suhteellisen raikas ja vaaleaa keveyttä uhkuva olut makua unohtamatta. Mutkaton, riittävän pureva ja hyvän makuinen olut – saunaan, kaveriksi tai kevyeen naposteluun! K-kauppiaat, read my lips: tilatkaahan toinenkin satsi valmistumaan!

Pisteet: 35/50

Palokka Savunkorjuu 4,5%

• Tyyli: Savuolut
• Alk.%: 4,5
• Panimo: Panimo Hiisi, Jyväskylä, Suomi

Pitihän se kipaista saman tien hakemaan, uusi Palokka-olut nimittäin! Järjestyksessään kuudes paikallisolut ja ensimmäistä kertaa termi sisältää myös valmistukseen liittyvää lokaatiotietoa – olut on nimittäin pantu ihan oikeasti paikallisesti. Pari edellistähän on juonittu Hiisin ja Malmgårdin Panimon yhteistyönä Pernajassa ja aivan alkujaan palokkalaiset lähtivät maailmalle Stadin Panimon keittokattiloista. Vihdoinkin Palokka on siis paikallista, eli valmistus on siirtynyt Jyväskylän Palokkaan, Heinämäen hiidenpesään – Hiisi-panimolle! Kuten taannoisessa Keskisuomalaisen haastattelussa mainittiin, noudattaa Palokka-sarja perinteisen talonpoikaiskalenterin kiertokulkua. Niinpä Savunkorjuukin on suunniteltu ja toteutettu sadonkorjuun ja syksyn värien mukaan. Tämä on tuonutkin – ja tuo vastaisuudessakin – esille savun monipuolisuutta ja taipuisuutta erilaisiin yhdistelmiin, hieno homma. Olut on tuttuun tapaan saatavilla Palokan Citymarketista. Pullon ulkoasu on tyylikäs ja syksyinen, kyljestä löytyy myös tarinan poikasta:

”Kasken reunalla istui janoinen mies. Palokkalaiseen tapaan hänen oluensa on savuinen, mutta näin syksyllä se sisältää myös reilusti humalan makua.”

Palokka Savunkorjuu 4,5%

Ulkonäöltään hyvin syksyyn sopiva, kevyesti ruskehtavan oranssi, tasaisen samea palokkalainen. Kesämielialaan sovitettuna ehkä hieman rumakin kokonaisuus, mutta syksyn värikirjossa oikein toimiva tunnelman luoja. Tuoksultaan Savunkorjuu on keskirunsas – samaa voidaan sanoa savuisuudesta, joka on muodoltaan miellyttävän pehmeää ja sopivan ulottuvaa. Kevyen makea, vaalean puoleinen mallasrunko on savun ulkopuolella miedon oloista, mutta tuo tarvittavaa otetta kokonaisuuteen. Hentoa hedelmää, samoin sitrukseen viittaavaa happamuutta ja ohkainen kerros ”kauden juureksia” – ei tosin häiritsevästi saati liiemmin tuntuvasti.

Makupuoli on hyvin tasapainossa ja mukavasti pureva, greippisen hapan katkeruus pelaa hyvin yhteen keskivahvan, kaskisen pehmeän savuisuuden kanssa. Tuossa ne päävärit maun puolella ovatkin, joskin hentoista makeutta sekä loppumaussa nousevaa kuivahkoa mausteisuuttakin löytyy. Suutuntumaltaan maitokauppavahvuiseksi olueksi oikein miellyttävä, matalat ja pienikuplaiset hiilihapot nipistävät sopivasti vesittämättä savun tuomaa pehmeyttä. Syksynomainen, jollain muotoa rehti ja maanläheisyyttä henkivä . vaaleampi ja mökkisaunan tunnelmaan johdatteleva kokonaisuus. Savua on tällä kertaa sopivan runsaasti, ei liikaa, mutta riittävästi luomaan Palokka-saagaan onnistunut lisäsivu – myös humala pääsee puraisemaan miellyttävällä voimakkuudella… Hae pois!

Pisteet: 35/50