De Dochter van de Korenaar Embrasse

De Dochter van de Korenaar Embrasse

• Tyyli: Belgian Strong Ale
• Alk.%: 9,0
• Panimo: De Dochter van de Korenaar, Baarle-Hertog, Belgia

Belgian hollantilaisimman panimon makuja käytiin läpi tuossa talven aikana toimivan L’Ensemble di Montalcino Barley Winen myötä, mutta nyt olisi tarjolla hitusen kevyempää, joskin edelleen tukevaa nektaria samalta toimijalta. Embrasse on osa De Dochter van de Korenaarin perusvalikoimaa tyylin suuntautuessa lähteestä riippuen Belgian Strong Dark Alen ja jännänkuuloisen Abbey Porterin välimaastoon. Vahvaa belgitekemistä joka tapauksessa.

Vuonna 2007 toimintansa aloittaneen panimon nimi on vanhaa flaaminkieltä ja tarkoittaa yksiselitteisesti olutta – tai no ei aivan yksiselitteisesti, mutta tähkän tytär (De Dochter Van De Korenaar) on 1500-luvulta lähtien toiminut nimityksenä mallasjuomalle. Tai ”tähkän korvan tytär”, kuten englantilaiset viljan kukintoa nimittävät. Potato, potato…

De Dochter van de Korenaar Embrasse

Tummanruskea, kauniisti vaahtoava olut. Tuoksussa kypsää hedelmää, mutta myös kuivattuja sävyjä rusinan ja luumun muodoissa. Paahtunutta, makeahkon leipäistä maltaisuutta, keksisiä viitteitä ja yleistä, lämmintä tummuutta. Taustalla pähkinää sekä kevyttä belgimausteisuutta. Hyvältä vaikuttaa.

Paahteisuus nousee maussa korostetusti esiin. Kypsä, tumma hedelmäisyys on läsnä, samoin kuivattu luumuisuus ja rusinat. Mallaspuoli tarjoillaan soljuvana, imeltyneen limppuisena ja paikoin paahtuneen kaurakeksisenä, yleisen varmana ja lämmittävän jyhkeänä. Makeutta on myös toffeen muodossa mutta kokonaisuus ei mahdottoman imeläksi äidy. Pähkinää, kevyttä marjaisuutta ja lopussa yrttistä katkeruutta sekä kuivattavaa belgimausteisuutta. Onpas mainio, vaikkei aivan kärkijoukossa seilaakaan.

Tuomio: Paahtunut ja lämmin belgistrong. Hyvä sellainen, luonnollisesti.

Pisteet: 38/50

De Dochter van de Korenaar L’Ensemble di Montalcino

De Dochter van de Korenaar L’Ensemble di Montalcino

• Tyyli: Barley Wine
• Alk.%: 13,0
• Panimo: De Dochter van de Korenaar, Baarle-Hertog, Belgia
  

Tähkän tytär… Tai jotain sinne päin. Jaa, no ah, voit toki huokaista helpotuksesta, sillä en suinkaan tarkoita, että Pohjanmaalla olisi perustettu uutta iskelmä-folk-pop –yhtyettä. Pelko pois. Näin on vain nimetty Belgian maantieteellisesti hollantilaisin panimo, De Dochter van de Korenaar.

Panimo sijaitsee aivan Belgian pohjoisen rajan tuntumassa Hollannin puolella ollen silti Belgian maaperällä. Että mitenkä? Noh, kun seutukunnan karttaa tihrustelee, voi havaita Hollannin puolella rajaa ”jotain kärpäsen jätöksen näköistä söheröä”. Tuo söherö on osa pientä belgialaista Baarle-Hertogin kuntaa, jonka 22 eksklaavia sijaitsee hollantilaisen Baarle-Nassaun kylän sisällä. Hyvin pieniin osiin ja levälleen silputtuna, tottakai. Ja osa Baarle-Nassaun eksklaaveista taas sijaitsee näiden Baarle-Hertogin eksklaavien sisällä. Että näin (katso itse).

Silputtu karttakuva juontaa juurensa keskiaikaisten sopimusten, maavaihtokauppojen sekä Bredan lordin ja Brabantin herttuan keskenäisen kaupankäynnin hienouksien lopputulemista. Konfliktin sattuessa Hollanti voisi kirjaimellisesti aloittaa Belgian valloituksen pala kerrallaan… Mutta se siitä sitten.

De Dochter van de Korenaar L’Ensemble di Montalcino

Ensikosketus mielenkiintoisen sijainnin omaavan panimon oluelliseen antiin tuli otettua edellisen pakkasjakson aikana, joka olikin hyvä saumaa kaadella lasiin jyhkeän muhkea ja lämmittävä Barley Wine: L’Ensemble di Montalcino. Muhkea ja hitaasti valuva olut on käytetty osittain viinihiivoilla ja se on kypsynyt 250 päivän ajan italialaisen Castelnuovo Tancredi –viinitilan Montalcino punaviinitynnyreissä. 

Olut on kypsytelty ilmeisesti joulun juustopöytää silmällä pitäen, mutta toimii eittämättä hyvin vähän arkisemmissakin merkeissä tilanteen vain ollessa riittävän kypsä pitkälle nautinnolle. L’Ensemblen valmistuksessa on käytetty 480kg mallasta tuhatta olutlitraa kohti ja kokonaisuus henkiikin syvää tunnelmaa ja makumaailman vivahteikas luonne puhuttelee monella eri tasolla. Ei pöllömpi avaus uuden panimon äärellä, vaikka rahtusen pidemmällekin voisi vielä mennä.

De Dochter van de Korenaar L’Ensemble di Montalcino

Punertavanruskea, runsasvaahtoinen olut. Ei hassumpi näky kiristyvässä pakkasyössä. Tuoksusta löytyy hyvin, hyvin vahva punaviinitynnyrin leima. Kypsää, tummaa hedelmää, rusinaa sekä muita kuivahedelmiä löytyy mukavasti punertavan, tammisen kultivoituneen punaviinisyyden alta. Kevyttä pähkinää, lämpöä ja aluksi piilottelevaa, lopulta rubiinin punaisena hehkuvaa maltaisuutta hyvin kevyellä, limppuisella makeudella varustettuna. Mukana on myös hyvä kattaus aromaattista, parfyyminomaista kuivakukkaisuutta, kuivattua sitruunankuorta sekä kohtalainen annos greippisyyttä. Lämmön myötä ehkä rahtunen suklaatakin. Monipuolinen, puhutteleva, ylväs.

Maussa liikutaan tuoksun linjoilla. Punaviinitynnyri on ehkä hitusen hennommin esillä, mikä toisaalta toimii tasapainoisessa, joskin monipuolisessa kokonaisuudessa hyvin. Kuivahkossa esityksessä nähdään kypsän, tumman ja kuivatun hedelmäisyyden perustaan nojaavaa, ilmoille lehahtavaa kuivakukkaisuutta sekä samaan aromaattisuuteen yhtyvää, näpäkkää sitruksisuutta. Punaviinin kyllästämä tammisuus kaikuu pitkin makukäytäviä kyllästäen tunnelman läsnäolollaan. Lämmin, vahvuutensa salakavalasti kätkevä olut. Monipuoliset taustavivahteet kätkevät sisäänsä makuja aina pähkinärouheisuudesta kuivakakkuiseen maltaisuuteen ja täytyykin todeta, että melkoinen paketti on kanavoitu kasaan.

Kevyen imelä ja pääosin kuivahko olemus ei kuitenkaan edusta sitä miellyttävintä vaihtoehtoa ko. tyylilajin kohdalla, joten kaikista vahvuuksistaan huolimatta olut ei onnistu nousemaan aivan lajityypin huipulle. Yritystä ja potentiaalia toki löytyy laadunkin ollessa moitteeton, mutta makuasioissa on hankala lähteä puljaamaan. Pirun hyvä, muttei paras. Suosittelen silti testaamaan jos vastaan tulee.

Tuomio: Punaviinitynnyristä luonnetta kaivava, kuivahko ja aromaattinen Barley Wine.

Pisteet: 39/50