Alkoholiton ja jumalainen... Näin meille kertoo tölkki. |
- Tyyli: Alkoholiton olut
- Alk.%: 0,0
- Panimo: Nøgne Ø (Hansa Borg), Grimstad, Norja
Hvorfor skal et alkoholfritt øl føles som et kompromiss? Med en god blanding av smaksrike maltsorter og spenstig humle har vi laget et fyldig øl med toner av vanilje, mørk sjokolade og brent malt. Denne stouten nytes best ved 6° C, gjerne sammen med vaniljeis. Ja, også er den tilfeldigvis alkoholfri, for de som måtte bry seg om den slags…
Palokan Citymarketista löytyi alkoholitonta stouttia Norjan kärkipanimolta –
pitihän se sitten testata. Usein yhdyn ajatuksissani joskus kuulemaani
toteamukseen siitä, että ”alkoholittomalla oluella ja oluella on yhtä paljon tekemistä toistensa kanssa kuin hakkuuaukealla ja metsällä”. Ja onhan
se vähän niin. Janoon juo mielummin vettä tai vissyä, mutta…
Session IPOjen ja niiden mukana tulleiden vähäalkoholisten
humalamehujen kirjo on kasvanut parissa vuodessa huimaksi ja tätäkin viidakkoa
tulee tasaisesti seulottua helmien löytämiseksi. Humalamehu on usein alle 3% ”IPOjen”
kohdalla ihan oikeutettu sanavalinta överiksi heitetyn humaloinnin vuoksi,
mutta jostainhan sitä makua niihinkin on revittävä – ja rapea jenkkihumalointihan
on hyvä valinta, ei siinä mitään. Mutta harvassa ovat tummat (ja etenkin
tuhdit) vaihtoehdot. Kun Nognen mustakylkinen ja virtaviivainen tölkki tulee
vastaan oluthyllyn alkoholittomien tuotteiden päässä, herää pieni mielenkiinto.
Tahattomasti miellän Infernal Stoutin alkoholittomaksi imperial stoutiksi
vaikka tiedän, ettei siinä ole mitään järkeä. Vai onko sittenkin?
Epäilyksiä tuotteen suhteen riitti. Onko se makeaa
kotikaljaa? Esanssista mallaspuuroa? Vetistä lirua? No ei. Ryhdikkäästi
humaloitu, miellyttävän paahteinen ja kaikin puolin kelpo olut. Tai ”olut”. Tai
ihan miten vaan. Hyvää joka tapauksessa. Ei sellainen, mitä alkoholittomalta
stoutilta yleisesti voisi odottaa, mutta toki alkoholittoman oluen
tunnusmerkkejä silti henkivä. Tässä vähän tarkemmin:
Nøgne Ø Inferial Stout |
Lasiin kaadettaessa mieleen hiipii epäusko. Laihan kahvin ja
vetisen kaakaon näköinen, hieman epäolutmaisen vaahtokerroksen nostava
norjalainen ei varsinaisesti silmiä hivele. ”Joltain mausteliemeltähän tämä
enemmänkin näyttää!"
Tuoksu kuitenkin paljastaa, ettei sieltä mitää Kikkomannia
lasiin tullut kaadettua. Kahvista, paahtunutta maltaisuutta kevyellä
lakritsilla lyötyy mukavasti, mutta myös humalointia nousee sopivasti nenän
päähän tervehtimään. Mäntyinen, sopuisan greippinen tuulahdus nostattaa
odotukset hyvälle tasolle Tekisi mieli sanoa että vähänhän tuo yleistunnelma
ohkainen kuitenkin on, mutta jätän sanomatta – tuoksu on nimittäin erittäin
miellyttävä.
Maussahan tuo vitamiinien puutos luonnollisesti sitten
paljastuu, eikä sitä sinällään voi enää kaunistella. Silti täytyy todeta, että
Norjassa on nyt oivallettu jotain suurta ja loihdittu oikeasti oluen makuinen
alkoholiton olut. Kahvisen paahteinen, kevyen suklainen ja hieman salmiakkinen ”runko”
saa hieman nokistakin sävyä matkaansa. Humalointi on voimakkaan havuista,
pirteän greippistä ja runsastakin, mutta usein tavattu humalamehumainen
yliyrittäminen tuntuu jääneen matkasta. Hyvä niin. Jälkimaku on pitkä, hieman
paahteinen ja pääpiirteiltään havugreippinen, mukavasti nipistelevä… Tölkki on
kuitenkin hyvä määrä, sillä hiljalleen rungottomuus alkaa ilmenemään
humaloinnin terävöitymisenä vähän kumiseen suuntaan, mutta kyllä tästä oikein
hyvä maku suuhun jää.
Tuomio: Alkoholiton stout, joka pesee useita kauppavahvuisia
stoutteja heittämällä. Miellyttävä kokonaisuus olosuhteet huomioiden, mutta
myös huomioimatta.
Pisteet: 30/50