keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Olutkellarin uutiskatsaus 3/2020

Olutkellarin kolmannessa uutiskatsauksessa syvennytään paitsi palkittuihin oluisiin, myös itse lopputuotteiden vaatimiin raaka-aineisiin, ennätyksiä rikkovaan yhteistyöhön sekä lisäjalkoja asiakaskirjoon nostavaan tuoteperheeseen. Ensimmäisestä otsikosta saadaan kiittää lukijavinkkiä, jota ilman hanke olisi varmasti mennyt itseltäni iloisesti ohi silmien. Vinkkejä saa siis antaa jatkossakin!

Humala kiinnostaa myös kehitysmielessä

Luonnonvarakeskus kehittää kotimaisen humalan tuotantoa

Luonnonvarakeskuksen pitkä taival suomalaisen humalan jäljillä on tänä kesänä edennyt jo humalatarhojen perustamisvaiheeseen saakka. HopUp - Suomalaisen humalan tuotannon käynnistäminen -hankkeen tavoitteena on edistää kotimaista humalan tuotantoa vanhoilla, kotimaisilla humalakannoilla ja samalla kehittää yhteistyötä panimoiden, oppilaitosten ja Luken välillä. Suomalaisen panimohumalan tuotannon kehittämisellä halutaan vastata osaltaan myös paikallistuotteiden ja lähiruoan kysyntään.

Humalatuotanto käynnistetään kolmen humalatarhan voimin. Kesän ja alkusyksyn aikana viljelmät on perustettu Luken Piikkiön tutkimusasemalle sekä Lappian oppilaitokselle Kemin ja Rovaniemen väliin Louelle. Kolmannen, Kurejoelle syksyllä nousseen tarhan lisäksi mukana on myös muutama yksityinen viljelijä Lapin ja E-P:n Elyn alueilta. Esimerkiksi Kurejoen 15:n aarin humalatarhaan istutetaan syksyn aikana 63 humalan taimea.

Humalaa on tutkittu Lukessa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Joku saattaa muistaakin vuoden 2017 kampanjan, jossa kartoitettiin unohdettuja humalakasvustoja esimerkiksi vanhojen pihapiirien nurkilta. Avoin haku tuotti kaikkiaan 1400 ilmoitusta eri puolilta maata ja näytteiksi päätyi noin tuhat kasvia. Tutkittavien näytteiden erot olivat suuria ja kotimaiset humalakasvustot osoittautuivat hyvin uniikeiksi yksilöiksi. Esimerkiksi Piikkiössä lopulliseen koeviljelyyn valikoitui kaikkiaan 21 eri humalakantaa. Seuraavaksi tarkoituksena on vertailla mm. kantojen talvenkestävyyttä ja satoisuutta.

Hankkeessa tutkitaan sopivia vaihtoehtoja kemiallisesti parhaiten oluenvalmistukseen sopivista humalista ja valitaan niistä viljelyllisesti potentiaalisimmat tuotantoon. Tavoitteena on löytää etenkin hyviä kotimaisia aromihumalalajikkeita. Lisäksi tutkimuksessa kootaan viljelyteknistä tietoa humalakäpyjen tuottamisesta suomalaisissa olosuhteissa. HopUp-hanke päättyy vuoden 2022 lopussa.

Nippelitietona mainittakoon, että kotimaista humalaa voidaan korjata noin tuhannen kilon verran hehtaarilta ja kohtalaisen korkeiden perustus- sekä korjuukulujen vuoksi laskennallisesti humalatarha voisi alkaa tuottavaksi vasta seitsemäntenä vuotenaan.

 

Pohjoista mallasosaamista.

Golden Malt on uusi start up -mallastamo

Ouluun on perusteilla maailman pohjoisin mallastamo. Golden Malt -start upin tavoitteena on tuottaa erikoismaltaita pohjoismaalaisille pienpanimoille sekä tislaamoille. Pohjoisen olosuhteista haetaan voimaa muun muassa premium-laatuisen viskimallasohran tuotannolle ja Golden Malt on myös aloittanut yhteistyön luontaisesti gluteenittoman ohran kehittämiseksi Sejetin ja CSIRO:n kanssa. Yritysten tavoitteena on tuoda gluteeniton ohra markkinoille jo viiden vuoden sisällä.

Gluteeniton ohra tulee olemaan yrityksen päätuote, mutta myös valoisan kasvukauden mahdollistama maltaan entsyymiaktiivisuus nähdään etuna viskin valmistajien tuotantotarpeita silmällä pitäen. Tarkoitus onkin tuottaa raaka-aineita niin single malt- kuin grain whiskyn valmistukseen sekä savumaltaita.

Yrityksen tavoitteena on tuottaa viskitarpeiden lisäksi erikoismaltaita myös pienpanimoille Suomessa ja naapurimaissa sekä ottaa haltuun gluteenittoman ohran markkinat Pohjois-Euroopan alueella.

Golden Malt on lyönyt hynttyyt yhteen myös italialaisen perheyrityksen Zaninin kanssa. Yhteistyössä keskitytään idätysjärjestelmän ja siihen sulautuvien oheislaitteistojen kehittämiseen. Zaninin patentoitu rumpuidättämö ja mallastamo antavat laatuetua perinteisiin mallastusmenetelmiin nähden. Modulaarisen teknologian mahdollistama suljettu viljelyjärjestelmä avaa myös ovet paikallisten viljelijöiden sekä ammattimaisen idätyksen ja mallastuksen yhdistämiseen ja näin erikoismaltaitakin saadaan tuotettua paikallisista raaka-aineista.

Golden Malt -hanke on vielä alkuvaiheessa ja etsii par’aikaa viimeisiä sijoittajia. Yritysideaa on ollut kehittämässä myös Tornion Panimo, mutta asiakaskuntaa tullaan palvelemaan myös laajemmalti. Ponnistusvaiheessa hanke vaatii puolen miljoonan euron investoinnit, jolla saadaan rakennettua pilottimittakaavan tuotantolaitos. Jatkossa laitoksen kokoa on mahdollista skaalata suuremmaksi mallastamon moduulien määrää kasvattamalla.

Rumpumallastamon rakentamisen on määrä alkaa kuluvan syksyn aikana ja erikoismaltaita aiotaan saada markkinoilla jo kuluneen kesän sadosta. Raaka-aineena tullaan käyttämään ohran lisäksi myös vehnää, ruista ja ehkä myös kauraa sekä tattaria.

BrewDog ja Schorschbräu tekivät sen kertaa yhdesssä.

Maailman vahvin olut

Moni varmasti ajatteli jo muutama vuosi sitten, että olutmaailman kilpajuoksu vahvimman mallasjuoman tittelistä olisi jätetty 2010-luvun alun ominaispiirteeksi. Vahvuusmittelö panimoitui käytännössä kahteen toimijaan: BrewDogiin ja saksalaiseen Schorschbräuhun.

Skottien reilu vuosikymmen sitten jäätislaama Tactical Nuclear Penguin (32%) sai varsin mittavaa mediahuomiota osakseen ja toimi yhtenä hippaleikin aloituslaukauksista. Saksalaisten vastaus oli Schorschbock (40%), jonka jälkeen BrewDog laski vesille Sink the Bismarckin (41%). Germaanit korottivat panosta Schorschbockin 43-prosenttisella ilmentymällä, mutta BrewDog painoi nimensä historian kirjoihin vielä kerran 53-prosenttisen oravaoluen, End of Historyn muodossa. Peli kuitenkin paketoitiin piakkoin Schorschbockin 57,7-prosenttisen uudelleen syntymän myötä.

Vahvuuskilpailu ei tähän varsinaisesti lopahtanut, vaan sai jatkoa lopulta hieman epämääräisemmissä muodoissa. Maistoin itsekin 2013 julkaistun Armageddonin (65%), joka nostatti kohtalaisen epäilymyrskyn aromilasissa laajemminkin. Kuin myös sitä seurannut Snake Venomkin (67,5%). Polemiikin jälkipyykkiä ei lopulta tullut kovinkaan tarkkaan seurattua, mutta palaneenkäry oli mitä ilmeisimmin aidoista liekeistä lähtöisin. Mainittua kaksikkoa ei varteenotettaviin oluiden vahvuustaulukoihin nimittäin hyväksytä, sillä niihin on jäätislausvaiheessa lisätty etanolia eli kohotettu alkoholipitoisuutta keinotekoisesti. Myös 60-prosenttinen Koelschip Start the Future todettiin sittemmin tislepohjaiseksi, olutta sisältäväksi juomaksi.

Ajan mittaan listalle on noussut verkkaisesti uusiakin nimiä, mistä ei suurempaa mediamyllyä ole silmiini osunut. Nyt, vuosien ”jäätislevetisen” kilpailun jälkeen BrewDog ja Schorschbräu yhdistivät voimansa luodakseen jotain suurempaa. Näin syntyi Strenght in Numbers, 57,8-prosenttinen hirviö, joka vei maailman vahvimman oluen tittelin listaa pitkään hallinnoineen Schorschbockin hallusta prosentin kymmenyksen mitalla. Tarkkaa puuhaa, mutta pääasia, että ennätys rikkoontui.

Korona toi tähänkin tarinaan oman haasteensa, sillä skottipanimon väki joutui matkustusrajoitusten vuoksi osallistumaan oluen valmistukseen etänä Zoomin välityksellä. Oman kauhansa soppaan panimo kuitenkin lopulta sai, sillä Strenght in Numbersin valmistukesssa on käytetty myös BrewDogin kymmenen vuotta skottiviskitynnyreissä muhinutta Death or Glory -olutta, joka toimitettiin Saksaan ilman saattajiaan.

Olut tuli myyntiin BrewDogin verkkokauppaan jokunen aika sitten, mutta kysyntä ylitti odotetusti tarjonnan ja verkkopuoti tyhjeni varsin nopealla tahdilla - sold out -lappu ilmestyi luukulle jo samana päivänä.


Valoisa mestari

Suomen paras olut on valittu

Suomen paras olut on valittu jo kymmenennen kerran. Poikkeusvuosi vaikutti luonnollisesti myös olutkilpailun järjestelyihin. Aiemmista vuosista poiketen mukaan otetiin vain pullo- ja tölkkioluita, jotka ovat säännöllisesti saatavilla anniskelu- tai vähittäismyynnistä. Rajoitteesta huolimatta mukaan lähti kaikkiaan 320 olutta 49:ltä panimolta, mikä tarkoittaa sitä, että hieman alle puolet kaikista kotimaisista panimoista otti osaa kilpailuun.

Kokonaiskilpailun voittajaksi kruunattiin vehnäolutsarjan voittanut Honkavuoren Valo, jolle menestystä on tullut aiemminkin. Se voitti oman sarjansa kisassa jo vuonna 2017, mutta nyt mukaan lähti myös koko kilpailun ykköstila – Suomen paras olut -titteli vuosimallia 2020. Vehnäoluillaan jo panimon debyyttikesänään 2016 ihastuttaneet joensuulaiset jatkavat siis hyväksi havaitulla linjallaan.  

Kymmenessä vuodessa osanottomääränsä yli kolminkertaistanut olutkilpailu saatettiin päätökseen Tampereen Suuret Oluet, Pienet Panimot -tapahtumassa (10.9.2020) sarja- ja kokonaiskilpailun voittajien julkistamisella. Sarjoissaan palkitut oluet tulevat jatkossa löytymään kilpailua tukeneen S-Ryhmän vähittäismyyntipaikoista kautta maan. Kilpailun kokonaistulokset ja sarjavoittajat voi tarkastaa mm. alla olevien linkkien takaa:

Olutposti

Aromilehti


Palkittu karvalakki-IS

Suomalaismenestystä World Beer Awardseilla

Suomen paras olut -kisan lisäksi oluiden paremmuudesta kisattiin myös Lontoossa. World Beer Awardsin tulokset julkistettiin niin ikään 10.9.2020 ja palkittujen joukkoon mahtui pari suomalaistakin olutta.

Savonlinnalaisen Olaf Brewingin 11-prosenttinen Norhern Comfort rynnisti Imperial Stout -sarjan voittoon. Suomalaista sävyä löytyy palkintolistoilta myös The Flying Dutchmannin Beast Of The East The Bear Is There Russian Imperial Stoutin muodossa, joka voitti Belgian maamestaruuden samassa sarjassa.

Imperial Stoutien herruudesta oli kilpailemassa myös muutamia muita suomalaisille harrastajille tuttuja oluita. Esimerkiksi maakohtaisten mestareiden joukosta löytyy parikin aiemmin Alkossa tarjolla ollut tuotetta, kuten CREW Republicin Roundhouse Kick sekä Redchurchin Old Ford ExportStout.

Koko sarjan voittanutta Northern Comfortia saa tällä hetkellä vain panimon omasta kaupasta Savonlinnasta sekä valikoiduista olutravintoloista, mutta marraskuun alussa (5.11) sitä tulee löytymään myös Alkoista.

Savonlinnalaisten lisäksi mitalikahvit päästään hörppimään myös Keravalla, sillä Sinebrychoffin Karhu 0,0 kruunattiin Light Lager -sarjan mestariksi. Sen ohella tittelistä oli kisaamassa muun muassa Saimaan Brewer's Special Evergreen Lager.

Kilpailun eri sarjojen voittajia pääsee tutkailemaan WBA:nkotisivuilta. Sarjavoittajista löytyy paikoin varsin mielenkiintoisia nimiä, mutta myös perinteiset panimot pitävät ihastuttavasti pintansa. Tummien vehnäoluiden kirkkain kruunu meni itseoikeutetusti Ayinger Urweisselle, maustettujen hapan- ja villioluiden mestaruuden lunasti Ritterguts Gose ja vahvojen lagereiden sarja oli Ayinger Celebratorin juhlaa. Vahvojen, vaaleiden belgioluiden viitta meni Duvelille ja taisi Alkon jouluolutvalikomaankin ilmoittautua yksi vahva vaihtoehto, kun viime vuonna valikoimissa nähty Autenrieder Weizenbock vei nimiinsä vahvojen vehnäoluiden kilvoittelun.

Palokan oluthylly on pari viikkoa poissa pelistä, mutta palaa entistä ehompana.

K-Citymarket Palokan olutosasto uudistuu

Suomen parhaimpiin kuuluva olutvalikoima kokee muutoksia Palokan Citymarketin ”miljoonaremontin” myötä. Remontin vuoksi oluthyllyt tyhjennettiin maanantaina ja kuivan kauden arvioidaan jatkuvan noin kahden viikon ajan.

Uudistukset koskevat juomaosaston lisäksi koko kauppaa, jossa muutostöitä on tehty jaksotetusti jo jonkin aikaa. Muun muassa elintarvikeosasto uudistuu kokonaisuudessaan ja ruokamaailman palveluita laajennetaan sushitiskin sekä kaupan oman pizzerian rakentamisella. Myös palvelutiskit uudistetaan. Valikoimien kasvu tulee näkymään eritoten HeVi-osastolla sekä panimo- ja tuoretuoteosastoilla.

Uusi trappistiolut on herättänyt innostunutta keskustelua.

Uusi trappistiolut: Rochefort Tripel

Vasta saadun huhutiedon mukaan markkinoille on tulossa uusi trappistiolut. Vuonna 1899 perustettu Brasserie de Rochefort on nimittäin tuomassa markkinoille uuden, järjestyksessään neljännen oluensa: Rochefort Tripelin (8,1%). Julkaisupäivämääräksi on ilmoitettu 2.10.2020.

Koirien oma olutnelikko.
(Kuva: Vuppeolut)

Alahovilta Suomen ensimmäinen olut koirille

Kuopiolainen Alahovin Viinitila laajensi kesällä oluttuotantoaan myös nelijalkaisten ystäviemme makumarkkinoille. Suomen ensimmäinen koiran olut Vuppe tuli markkinoille neljän makuvaihtoehdon voimin: liha, kala, kana ja vege.

Lisätietoa:

Vuppeolut.fi

Sahtia Joutsasta.

Varastopanimo aloitti sahdin ulosmyynnin

Olutkellarissakin on jo pariin kertaan sivuttu joutsalaisen Varastopanimon sahtihommia. Heinäkuun lopussa alkanut sahdin ravintolamyynti laajeni syyskuun puolivälin jälkeen myös ulosmyyntiin. Varastopanimo toimii Joutsan keskustassa Aatto ja Ellin alakerrassa, Ravintola Kellarin yhteydessä, mistä sahdin ulosmyynti myös tapahtuu.

Lisätietoa sahdin ulosmyynnistä ja sahti-arvio löytyvät täältä:

Arvio: Varastopanimon Sahti

Varastopanimo aloitti sahdin ulosmyynnin

tiistai 29. syyskuuta 2020

Varastopanimon Sahti

Varastopanimon Sahti

Kuten jo aiemmin tuli todettua, saa Joutsasta taas kaupallista sahtia juodakseen. Reilun viikon ajan toiminut Varastopanimon ulosmyynti tuli itsekin käytyä testaamassa ja vaikka kysyntä onkin kovaa ollut, on tavaraa saatu pidettyä myös Ravintola Kellarin kylmäkaapissa janoisia ohikulkulaisia varten.

Vaikka Joutsa maakunnan painokkaimpiin sahtiseutuihin lasketaankin, en tuon suunnan tuotoksia ole aiemmin päässyt maistelemaan. Sahti - Elävä muinaisolut -eepoksesta (Laitinen, Silvennoinen & Nikulainen, 2015) lunttasin pitäjän kuuluvan vaaleamman, vahvuudeltaan maltillisemman mutta myös kuivemman juomatulkinnan alueeseen, kuin esimerkiksi Lammi tai mehevämmän maineen ansainneet Padasjoki sekä satakuntalaiset sahdin perinnekylät. Tällainen mielikuva minulle on jäänyt alueella varttuneiden kavereidenkin puheista.

Varastopanimon sahti ei kuitenkaan ihan Hefeweizenilta näytä, vaan on omaan silmään yllättävänkin tumma. Omiin odotuksiin ja mielikuviin siis peilaten. Toisaalta matkaa esimerkiksi Pihamaan sahtikaksikon ruskeuteen taitaa vielä hieman olla, sillä enemmän tuo punertavuutta kuin suoranaista tummanruskeaa värimaailmaa edustaa – tummuuslukemaksi ilmoitetaan 30 EBC, mikä tukee näkemystä. Vahvuutta on joka tapauksessa tasan seitsemän prosenttia, mikä menee kyllä ihan mallisen määritelmän rajoihin. Raaka-aineisiin on listattu ohra- ja vehnämaltaita sekä luonnollisesti katajaa, mutta sen tarkemmin en juoman salaisuuksia tullut urkkineeksi kun sahtikaapilla asioin. Joutsalaisten perinteiden äärellä joka tapauksessa ollaan, sen meille kertoo jo etikettikin:

Perinteikäs, vaalea ja raikas joutsalainen sahti. Yksi joutilaisuudelle!

Ja kyllähän se vaan maistuu. Sahti on pakattu 0,33-litraisiin patenttikorkkipulloihin, joille kertyy pantin (50snt) kanssa hintaa aika maltilliset 4,50€/kpl. Vahvuudeltaan kepeähkö sahti on lupaustensa mukaisesti hyvin raikas ja mukavasti lähestyttävä, mutta makua siitä ei puutu miltään osa-alueelta. Raikkautta rikkoo takaa nouseva makeus, mikä ehkä isointa janohörppyä alkaa lämmetessään hillitsemään, mutta tasapaino, juotavuus ja tunnelmallisuus on kyllä hioutettu sinne kuuluisaan tappiin saakka. Todella miellyttävää hörpöteltävää.

Varastopanimon Sahti

Varastopanimon Sahti

Punakan kastanjainen, rusehtava sahti. Kevyen utuinen, varsin kaunis. Tuoksu on hyvä. Aika makean maltainen, mutta samalla melko raikaskin. Katajaa, kevyttä mausteisuutta, kypsää banaaniakin, mutta melko maltillisesti. Hedelmäisiä estereitä sen sijaan on enemmän, myös hienoista leivosmaisuutta ja kivan imeltynyttä tuntua.

Makukin toimii. Kaunista, ajattelen heti kättelyssä. Makeus hiipii aika yllättäen takaa, mutta raikkauttakin löytyy vastapainoksi. Ja juotavuus on kyllä enemmän kuin kohdillaan. Ei niin soljuva, kuin yleensä kaipaan, mutta nyt sekään ei tunnu haittaavan. Takamakeutta lukuunottamatta tasapaino hipoo huippua. Katajaa on kivasti, kypsää hedelmäisyyttä, olkisuutta, kevyttä mausteisuutta ja imeltyneen limppuista maltaisuutta. Makeus tiivistyy jälkimaussa, jossa on onneksi hieman kuivempaa mausteisuutta ja katajaa. Tätä tulee haettua vastakin.

Pisteet: 39/50

maanantai 28. syyskuuta 2020

DEYA Invoice Me For The Microphone

DEYA Invoice Me For The Microphone

DEYAlta lähti maistoon myös tämmöinen Citralla sekä Mosaicilla humaloitu mikki-NEIPA. Mehukkaaksi, pehmeäksi ja intensiiviseksi muotoiltu mainospuhe lunastaakin lupauksensa varsin hyvin, eikä panimon kannattajakunnan kehuskeluja ole syytä ihmetellä. Parin tölkin perusteella on vähän paha mennä sanomaan panimon yleistasosta mitään ihmeellistä, mutta juuri noiden kovien hypehehkutusten vuoksi kuitenkin odottelin vähän ylimaallisempaa menoa, kuin mitä vastaan nyt tuli.

Solidia ja varmaotteista, laatu-NEIPOjen joukkoon kiipeäviä kokemuksia toki, mutta ei mitään sellaista mikä jatkossa ajaisi selvästi ohi muista tarjolla olevista tekijöistä, kuten vaikkapa Dry & Bitteristä, Whiplashista, Frau Gruberista, Cloudwaterista sun muista, mitä vaikkapa Kihoskh tasaiseen tahtiin kaupittelee. Hyvin tasapäistä ja maistuvaa tarjontaa kautta linja kaikilla.

DEYA Invoice Me For The Microphone

Hedelmäisen keltainen, kaunis ja samea olut. Tuoksu on runsas, sisäänsä upottavan trooppinen, vastapuristetun hedelmäinen. Appelsiinin ja aprikoosin hedelmälihan leijailevan liikkeen voi melkein haistaa. Sitrustakin on, samoin kevyttä marjapensaisuutta.

Maku ei tuoksulle kalpene. Mehevä aprikoosin, appelsiinin ja sitruksen liitto, curacaon kuori, hienoinen rypäleisyys, vadelman lehdet ja yleistrooppinen tausta. Nyt jos koskaan kiitän Deyan käyttämää puolen litran pakkauskokoa. Näitä kun siemailisi aina mieluusti vähän runsaammankin tölkkikoon verran. Kesken se silti loppui...

Pisteet: 39/50

perjantai 25. syyskuuta 2020

Varastopanimo aloitti sahdin ulosmyynnin

Tämänmoisen siksarin kanssa kelpasi Joutsasta jatkaa matkaa.

Joutsa nousi vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen takaisin Suomen panimokartalle, kun Varastopanimo aloitti kesän lopulla sahdin valmistuksen kylän keskustassa. Vuonna 1934 valmistuneen hotellirakennuksen kellarissa toimiva panimo keskittyy joutsalaisten perinteiden mukaisesti sahdin valmistukseen ja sen ensimmäinen sahtierä saatiin panimon ja hotellin yhteydessä toimivan Ravintola Kellarin hanoihin 23.7.2020. Samalla Keski-Suomi sai ensimmäisen Jyväskylän ulkopuolisen panimon panimon pitkästä aikaa listoilleen.

Myöhemmin on tarkoitus aloittaa myös lagerin eli varasto-oluen valmistus, mutta ainakin alkuun sahtitehtailu vie toiminnan päähuomion. Panimolle on vastikään saatu täydennystä laitepuoleen ja erät tulevat kasvamaan, jahka koko koneisto saadaan vihittyä käyttökuntoon. Alkutaival on menty noin 300:n litran keittokoolla, mutta jatkossa kasvava kertalaaki auttaa vastamaan paremmin ymmärrettävän kovaan kysyntään.

Sahdin koti ja myyntipiste sijaitsee Ravintola Kellarissa, kuvan vasemman laidan portaikon alapäässä.
Varastopanimo aloitti sahdin ulosmyynnin noin viikko sitten.

Varastopanimo aloitti vastikään myös sahdin ulosmyynnin. Ravintola Kellarin kylmäkaapin ovi onkin käynyt kuulemma varsin iloisesti. Kävin itse paikan päällä torstaina, vajaa viikko ulosmyynnin aloittamisesta ja kohtasin varsin vajaana loistaneen sahtikaapin. Myyntiartikkeleilla on ollut kysyntää ja vaikkei takavarasto vielä tyhjyyttään kumisekaan, olisi jo kypsymässä ollut sahtierä ilmeisesti syytä saada pian pullotettua, ettei eioota tarvitsisi heti alkuvaiheessa ryhtyä myymään.

Sahtia myydään Ravintola Kellarista 0,33-litraisissa patenttikorkkipulloissa. Hintaa seitsenprosenttiselle sahdille kertyy sopuisat 4,50€/pullo, mihin sisältyy 50sentin pullopantti. Siksariin tarttumista oli käytännössä mahdotonta vastustaa. Sahtia löytyy luonnollisesti myös Kellarin hanasta ja ruokalistalta, missä sitä on hyödynnetty muun muassa härän rinnan hauduttamiseen. Eikä saatavuus vain Joutsan seutuun rajoitu, vaan sahtia on toimitettu ravintolamyyntiin niin Jyväskylään kuin Helsinkiinkin. 

Joutsalaista sahtia ei ole markkinoilla aikoihin ollutkaan.

Varmaksi en sano, mutta mitä luultavasti sahtia tulee saamaan jyväkyläläispubeista säännöllisen epäsäännöllisesti jatkossakin. Ensimmäisenä sen ehti kytkemään Harry’s, mutta tavaraa on toimitettu jo Explosiveenkin. Helsingissä sitä myy ensimmäisten joukossa mm. One Pint Pub. Kannattaakin seurata Varastopanimon sosiaalista mediaa saatavuuksien kartoittamiseksi.

Varastopanimo Instagramissa

Varastopanimo Facebookissa

Varastopanimo Internetissä

Perinnejuoma valmistuu perinteikkäässä ympäristössä. Hotellirakennus on vihitty käyttöön vuonna 1934.