Jyväskylän ensimmäinen SOPP oli samalla Suomen pohjoisin koskaan! |
Jyväskylän ensimmäinen SOPP alkaa jo monessa mielessä
olemaan takanapäin ja myös lauantaina juhlakansaa sitkeästi piinannut
Rauli-myrskykin on rymistellyt jo omille teilleen. Kaikkien aikojen pohjoisin
SOPP oli kertaheitolla venytetty kolmipäiväiseksi spektaakkeliksi ja se toi
Jyväskylään parikymmentä kotimaista pienpanimoa kaikkiaan noin kahdensadan eri
tuotteen voimin. Tarjonnasta ei näin ollen ollut pulaa, mikä tuli todettua
paikan päällä korkeimman omakätisesti.
Oma ajankäyttö mahdollisti vain yhden päivän osallistumisen,
joten pieni valmistautuminen ja suoranainen tehokkuus olivat paikallaan.
Suuntasin sataman porteille heti torstai-iltapäivänä puhtaasti fiilispohjalta
koottu to drink –olutlistaus takataskussa. Palkintona tästä urheiumielestä oli
tapahtuman ensimmäisen asiakkaan titteli. Kääriäisen Pekkakin toivotteli
ohimennen tervetulleeksi suunnatessani kohti tyhjänä odottanutta
pienpanimonäyttämöä. Olin by the way myös torstain viimeinen vieras, kun
unohduin jutustelemaan mukavia valomerkin jo tultua, mutta se on jo toinen
tarinansa sitten.
Harmaana valjennut aamu jatkui aina avaamisaikaan saakka, mutta kirkastui illaksi. |
Ommuute... |
Alue oli järkevästi koottu, Suomen loppukesän oikukkaan sään
mukaisesti laajalta osin katettu ja sinällään tilavankin oloinen. Vähän
erilainen kokoonlaitto kuin Olutsatamassa, mutta toimivia olivat kumpikin. Torstaina
ei aamun sateisen sään, arkipäivästatuksen ja ehkä lyhyemmän aukiolonkaan (klo
15:00-00:00) vuoksi varsinaista yleisöryntäystä koettu, mutta porukkaa riitti
silti ihan mukavasti leppoisan tunnelman ja puheensorinan muodostumista varten.
Illan sääkin suosi janoista kansaa auringon noustessa syksyä odottelevan
Jyväskylän taivaalle.
Jälkikäteen
ajateltuna harvalle tiskille joutui illan aikana jonottamaan, eli panimoiden
näkökulmasta populaa olisi voinut toki olla runsaamminkin. Perjantai oli kuulemma
jo vilkkaampi päivä eikä lauantaikaan huonommaksi olisi jäänyt ilman riehuvaa
Raulia, joka sulki alueen muutamaksi tunniksi iltapäivällä – ja toi melkoisen
vesisateen hämärän myötä.
Illasta jo paisteli ja porukkaakin oli kohtalaisesti... |
...vaikka hämärän tultua tilaa riitti taas kiitettävästi. |
Mutta takaisin torstaihin… Mahdottomalta läpikäytävältä
tuntunut olutlista tuli kuin tulikin koluttua suu hymyssä lävitse, kiitos
tarjolla olleen 1dl:n maistelulasin antaneen helpotuksen ja uteliaisuuden.
Melko vahvoihin oluisiin suuntautuneet tärpit toimivat odotetulla tavalla, vaikka
selkeät suosikitkin erottautuivat illan aikana joukosta mukavasti. Illan
mieluisimmiksi nostin kovaan ääneen Pyynikin Käsityöläispanimon Imperial
Stoutin sekä vaasalaisen Bock’s Corner Breweryn Eisbockin mutta myös Bryggerin Sofia
Rhum BA, BA Barley Wine sekä miellyttävän savuinen Spezial ansaitsevat
kunniamaininnan Beer Hunter'sin muhkean Barley Winen rinnalla.
Illan paras: Pyynikin Imperial Stout |
Kova haastaja: Bock's Eisbock. Panimon Ruisolut oli myös erittäin suunmukainen. |
Ja spezial shout outs Bryggerin savuiselle Spezialille. |
Lapin Voima on ainutlaatuinen toimija koko Suomessa! |
Oman jälkensä jättivät myös Lapin Voiman eli Olu Bryki
Raumin kaksi loistavaa sahtia, mutta etenkin tekijämies Jouko Ylijoen
mieleenpainuvat ja innoittavat tarinat menneistä olutperinteistä, sahtiin
liittyvästä tapakulttuurista ja historiasta olivat kuulemisen arvoisia. Nämä puhuttelivat
syvästi jo keväällä Juomien Suomi –kirjaa koostaessani jolloin Joukon
intohimoinen tarinaniskentä antoi lisäpontta pitkän urakan loppuunsaattamiseen.
Suosittelen varaamaan aikaa tuolla tiskillä asioimiseen jatkossa, tarjolla on
nimittäin palanen jo unohdettua kulttuuriperimää ja kutkuttavaa oluttietoutta.
Kuului useampikin nykyinen pienpanimoyrittäjä olleen Joukon sahtikurssillakin
aikanaan…
Juttua tuli veisteltyä paljon ja etenkin tuo Fiskariin
hiljalleen nouseva juomakulinarismin keskittymä, jossa Rekolan Panimon, kohta virallisesti
aloittavan Ägräsin sekä ehkä jo ensi vuonna täysillä toimivan
Kuura-siideripajan myötä on kuvankauniille ruukkikylälle varsin kaunis kruunu
ja omanlaisensa matkailuvaltti, jäi kiehtomaan.
Hiisin tiskillä oli tutun rempseä meno ja susimainen tarjonta - hemmetin hyvä siis. |
Paljon uusia makuja, paljon tuttua ja tuntematonta
juttuseuraa. Ensi vuonna pitänee varustautua yhtä päivää pidempään
sessiointiin. Sen verran lyhyt aika tuo yksi päivä tällaisessa tapahtumassa
kuitenkin on. Ja muutenkin…
Kippis,
J-P