Hangaround & Nobody Brewing Panomiesten Sima |
Olen itse aika laiska vapunhengetär eli simat tulevat
anopilta ja munkkejakaan en itse väännä – en niistä kyllä sen suuremmin edes
välitäkään. Sima sen sijaan yllättää vuosi toisensa jälkeen. Ennakkoon vähän
tuntuu, että kyllähän ilman sitäkin pärjäisi, mutta kun se pullo sitten tulee
korkattua, jään aina pohtimaan, miksei tätä voisi pitkin kesää lipitellä.
Raikasta, suunmukaista ja ainakin meilläpäin pirskahtelevaa, mutta enemmän
kuivaa kuin makeaa kun tuo on tavannut olla.
Tänä vuonna simatarjontaa täydensi Hangaround & Nobodyn
Pekka, joka toimitti erään peltomarketin parkkipaikalle muutaman kotikeittiön
maltaisen koe-erän sekä putelin Reittausblogin panimosima-ohjetta mukailevaa simaa. Oluttahan tämä ei ole nähnyt kuin hiivan muodossa, mutta mitäpä sitten. Hyvin
suunmukainen, raikas, kepeä ja virkistävä sima.
Tätä oli muuten mielenkiintoista arvioida, sillä maun
sanoiksi pukeminen osoittautui melko haastavaksi. Miltä sima maistuu? Siis mitä
makuja sen sisältä löytyy. Tätä piti ihan tosissaan pohtia ja alla oleva
kuvailu on vähän sinne päin.
Tämän myötä herättelin taas mieleeni ihmetyksen, miksi
tällaisten juomien sesonki on aina rajattu niin pirun lyhyeksi aikaikkunaksi,
jolloin sitä sitten hörpitään kaksin käsin ja kammotaan sen vuoksi loppuvuosi.
Esimerkiksi glögihän olisi pelkän joulusesongjn sijaan koko talvikauteen istuva
lämmike ja vaaleampisävyinen palvelisi helposti aina juhannukseen saakka.
Joskus jopa ylikin. Simaa sitten siinä rinnalla ja eteenkinpäin lämpiminä päivinä.
Hangaround & Nobody Brewing Panomiesten Sima |
Utuinen,
kauniin vaalea ja nopean vaahdonkin nostava sima. Sihisee kivasti, poreilee
iloisesti. Tuoksu on raikas, sitrusmainen, sopivan hunajainen ja kukkea. Kevään
merkkejä, selviä sellaisia. Ihan simalta tuoksuu ja rusinat voisi hyvillä
mielin lyödä sekaan.
Eikä
maku poikkea linjasta. Hyvin raikas, hiukan kuivakin. Terävät hiilihapot
tehostavat kepeyttä ja raikasta luonnetta osuvasti. Sitruksen kuorta ja mehua,
hienoista teemäisyyttä ja vaaleaa, kukkeaa hunajaa. Tai miten sitä siman makua
yleensä nyt kuvaillaan. Todella hyvä sima joka tapauksessa ja tyyliltään
sellainen, mikä uppoaisi napaan kyllä kesäiltanakin.
Helvetin hyvä sima.