- Tyyli: Imperial Stout
- Alk.%: 16,0
- Panimo: Nøgne Ø, Grimstad, Norja
Pahvitötterössä on outoja raapustuksia... |
Grimstadilaispanimon tuotokset ovat
järjestään mielenkiintoa herättäviä, mutta tämänkertainen yksilö saa niskaansa
tavallista suuremmat odotukset. Nøgnen pidetty Dark Horizon-saaga sai siis jatkoa
jo jokin aika sitten ja viimein se saapui myös Alkon valikoimiin. Sarjan kaksi
ensimmäistä olutta jäivät aikanaan maistamatta, mutta kolmatta löytyy vielä
jokunen pullo kellaristakin. Kuulemani mukaan tämä neljäs versio olisi palannut
ensimmäisen viitoittamalle tielle ja sen vahvistaa myös Äyräväisen Sepon Suomen Olut Expossa haastattelema Kjetil Jikiun… Omakohtaista kokemustahan minulla ei
tuohon siis ole heittää, mutta pidin kyllä tuosta kolmannesta Dark Horizonista,
samoin kuin Sweet- ja Red Horizoneistakin. Suuria oluita kaikki, eikä tältäkään
voi vähempää odottaa.
Hienoinen pettymys oli pullon pakkaus, joka totutusta poiketen olikin pahvinen tötterö metallisen putkilon sijaan – tuohon peltiseen kun ehti jo tykästymään. Kyljen riimukirjoitusta yritin purkaa selkokielelle parin avaimen avulla, mutta eipä tuosta lopulta mitään tullut. Joku asiaan enemmän perehtynyt voisi kertoilla, että mitäpä etiketillä on sanottavana...
Hienoinen pettymys oli pullon pakkaus, joka totutusta poiketen olikin pahvinen tötterö metallisen putkilon sijaan – tuohon peltiseen kun ehti jo tykästymään. Kyljen riimukirjoitusta yritin purkaa selkokielelle parin avaimen avulla, mutta eipä tuosta lopulta mitään tullut. Joku asiaan enemmän perehtynyt voisi kertoilla, että mitäpä etiketillä on sanottavana...
Imperial stouttia jälleen
sympaattisessa 0,25-litraisessa lasipullossa... Olut on todella vahva (16%)
kuten myös sen humalointikin – 100 EBUa on saatu aikaan Chinook-,
Centenneal- ja Columbus-lajikkeilla. Joukkoon on lisätty myös muscovadosokeria,
jota saadaan sokeriruo’on kuivatusta mehusta. Juuri ennen pullotusta lisätyn
kahvin vihreät pavut käsitellään alfa-amylaasientsyymillä – tästä
toimenpiteestä panimo ei kuitenkaan enempiä kerro. Alfa-amylaasihan on
maltaista löytyvä entsyymi, joka on erityisen tärkeä osanen mäskäystä sen
tärkkelysmolekyylin hajoittamiskyvyn vuoksi. Samaista entsyymiä löytyy myös
ihmisten ja nisäkkäiden elimistöstä, joten ”näädän läpi suodatettu”-kahvikaan
ei liene poissuljettu vaihtoehto? Mutta tuostapa en tarkemmin tämän oluen
kohdalla tiedä.
Nøgne Ø Dark Horizon 4. edition |
Mustaa, hitaasti soljuvaa lientä
ohuella, ruskehtavalla vaahdolla. Tuoksu on voimakas, mutta samaan aikaan melko
terävä. Lakritsia ja runsaasti tiiviiksi karamellisoitunutta tummaa siirappia,
salmiakin suolaisuutta sekä portviinimäistä lämmintä alkoholisuutta. Runkona
löytyy tasaista, hieman taakse jäävää kahvista paahteisuutta.
Mausta löytyy samaa intensiivisyyttä kuin tuoksustakin, pari pykälää runsaampana ja vivahteikkaampana tosin. Kahvista paahteisuutta on edelleen joukossa, nyt hieman paremmin esillä tosin. Lakritsin ja pinttyneen siirappisen makeuden sekoitus lainehtii vahvana, terävänä ja voimakkaana kohti katkeron terävähkösti puremaa jälkimakua. Makeutta löytyy myös kuivattujen, tummien hedelmien muodossa mutta myös alkoholi pilkistelee ajoittain – tietynlaista vahvan viinin tai tynnyröidyn konjakin aromista lämpöä tuosta löytyy.
Suutuntumaltaan ei järin paksu, silti hidasliikkeinen ja osittain tahmaavakin. Yllättävän tasapainoinen, lämmittävä ja hitaasti nautiskeltava juoma, josta löytyy runsaasti vivahteita ja sopivasti syvyyttä. Laadukas, arvokas ja nautinnollinen olut – takan ääreen talven korvilla! Ei silti aivan sitä kaikkea mitä odotin…vaikka hurjan hyväähän tämä on.
Odottelisin ehkä vuoden-pari kuitenkin..?
Mausta löytyy samaa intensiivisyyttä kuin tuoksustakin, pari pykälää runsaampana ja vivahteikkaampana tosin. Kahvista paahteisuutta on edelleen joukossa, nyt hieman paremmin esillä tosin. Lakritsin ja pinttyneen siirappisen makeuden sekoitus lainehtii vahvana, terävänä ja voimakkaana kohti katkeron terävähkösti puremaa jälkimakua. Makeutta löytyy myös kuivattujen, tummien hedelmien muodossa mutta myös alkoholi pilkistelee ajoittain – tietynlaista vahvan viinin tai tynnyröidyn konjakin aromista lämpöä tuosta löytyy.
Suutuntumaltaan ei järin paksu, silti hidasliikkeinen ja osittain tahmaavakin. Yllättävän tasapainoinen, lämmittävä ja hitaasti nautiskeltava juoma, josta löytyy runsaasti vivahteita ja sopivasti syvyyttä. Laadukas, arvokas ja nautinnollinen olut – takan ääreen talven korvilla! Ei silti aivan sitä kaikkea mitä odotin…vaikka hurjan hyväähän tämä on.
Odottelisin ehkä vuoden-pari kuitenkin..?
Pisteet: 41/50