|
Nämä kolme konsernia hallitsevat 97%:ia maamme olutmarkkinoista... |
Kevät tekee tuloaan, mutta kuhina oluen ympärillä on
jatkunut läpi talven. Pienpanimoille menee lujaa ja craft-kulttuuri nauttii
nousuhuumastaan maailman laajuisesti. Myös täällä pohjolassa on buumi päällä ja
myös maamme ylin johto osoittaa hienoisia heräämisen merkkejä vuosikymmenten
horroksestaan. Verohelpotuksia pienpanimoille on jo luvassa, myös ulosmyynnistä
keskustellaan ja mahtuupa sekaan erinäisiä kauniita korulauseitakin.
Yleinen trendi on, ettei suurpanimoiden
valta-asema näyttäisi enää olevan itsestään selvyys. Toki markkinoiden
dominointi on edelleen melko suvereeniä, mutta pienpanimosektori haukkaa siitä
osuutta pieni pala kerrallaan – hitaasti, mutta varmasti. Mitä tästä seuraa?
Aivan oikein – imperiumin vastaisku! Vastaisku voi olla esimerkiksi tehokas
mainoskampanja, poliittinen vallankäyttö tai oman tuotevalikoiman
laajentaminen. Ja koska elämme Suomessa, on mainostaminen tietenkin kielletty
ja näin kolmikärkisestä atraimesta tulee kaksiteräinen miekka.
Ensin pienpanimoiden rattaisiin lyötiin kapuloita
poliittisin keinoin – pikkuveli otettiin silmätikuksi yhteisen köydenvedon
sijaan. Pienpanimoiden verohuojennukset nähtiin uhkana suurpanimoiden
norsunluutorneissa ja näinpä
Panimoliitto päätti ilmaista huolensa maamme
poliittiselle johdolle. Kolmen suurimman panimon 97%:n markkinaosuus oli
Grillimaistereiden myötä murentumassa käsiin. Nyt
kuitenkin näyttäisi, ettei
jyrähdyksellä olisi käytännön vaikutusta lain sisältöön – hyvä niin.
Näinpä markkinoita hallitseville suurille,
tanskalaisomisteisille Hartwallille ja Sinebrychoffille sekä iisalmelaiselle
Olville jää käteen vain pitkänhuiskea peitsi millä sohia – reagoiminen tuotekehityksen voimin, pysyminen
ajan hermolla. Kevään uutuuksia tutkaillessa käsitykset ”skenen”
haltuunottamisesta eri konsernien sisällä näyttävät vaihtelevan kovastikin.
Iisalmen ihme
|
Kutkuttavalta kalskahtava Iisalmi Pale Ale
(kuva: Olvi) |
Voisi kai todeta, että Iisalmessa on reagoitu tänä keväänä
erittäinkin yllätyksellisesti – positiivisessa mielessä nimittäin!
Viimevuotinen
Sandels Vehnäolut saa
jatkoa toisen, ennakkoon mielenkiintoisen pintahiivaoluen,
Iisalmi Pale Alen muodossa. Kyllä –
Olvi tekee IPAn! Tai session IPAn, koska maitokaupparaja tulee
isoillakin vastaan.
Etukäteistietojen mukaan odotettavissa on varsin
positiivinen panostus, sillä runko rakentuu täysmaltaisen pohjan varaan ja
katkerolukemakin näyttää kunnioitettavaa 55 EBUa. Humalalajikkeet on valittu
pinnalla olevan trendin mukaan ja omaan korvaan Mosaic, Galaxy, Comet ja
Saphir kuulostavat oikeinkin hyviltä valinnoilta. Näillä tiedoilla odotukset
ovat syystäkin positiiviset, vielä kun hintakin saataisiin sopuisalle tasolle.
Hienoa reagointia ja vähän odottamatontakin rohkeutta Olvilta – ehkä panimon
vehnäoluen nousu vähittäiskaupan myydyimmäksi vehnäksi valoi luottoa lähteä kokeilemaan
siipiä vähän pidemmällekin. Melko nopea on muuten ”takin kääntö”
parin vuoden takaisesta ajattelusta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan SIiPAn (=session Iisalmi Pale
Ale) realisoitumista.
Kolikolla on toki kääntöpuolensa, mutta nykyisin tunnutaan
menevän vähän ”kaikille jotakin” linjalla hieman laajemmallakin rintamalla…
Maitokaupoissa onkin jo jonkin aikaa näkynyt Olvin (A le Coq) Tarton tehtaalla
valmisettuja
A le Coq Extra-oluita.
Kaksi ”meksikolaistyyppistä” lageria, jotka epäilemättä kilpailevat Sollien ja
Coronoiden kanssa paikasta auringossa – sitruunasiipaleen kera, tottakai. Ei
näistä sen enempiä – ehkä
A Le Coq Extra Gingerin raaka-ainelistaus hitusen puistattaa
(vesi, sokeri, ohramallas, inkivääri (0,2%), humala, happamuudensäätöaine
(sitruunahappo), sitruunamehutiiviste, aromit, säilöntäaine
(natriumbentsoaatti)), mutta omaan sarjaansa istuvat varmasti kuin nenä päähän.
Craftiin näitä ei ole lähdetty sotkemaan…
Keravan mahalasku
Hartwall on toistaiseksi ollut vaitonainen omista
tekemisistään, mutta Sinebrychoffilla sen sijaan on lähdetty kosiskelemaan
yleisöä laajalla rintamalla – valitettavasti markkinointi edellä kuitenkin.
Siinä missä Olvi yllätti avarakatseisuudellaan petti koffilaisten arviointikyky aika ronskillakin tavalla. Läpi paistaa melko sumeilamatonkin buumin harjalla
ratsastus brändäyksen ja premium markkinoinnin voimin ilman todellista
sisältöä.
Sinebrychoffin vastaus craft beer-vallankumoukseen onkin
Garage Hard Brew - kaksi sokerikulöörin
ja aromien voimalla maustettua lageria nätissä pakkauksessa. Että mitenkä?
Garage Hard Brew on
suunnattu nuorille aikuisille, jotka kaipaavat olueltaan omaperäisempää
makumaailmaa. He arvostavat craft-oluiden asennetta, mutta niiden makumaailma
on kuitenkin monelle kiinnostuneelle liian haastava.
Eli mikäli punkipasi
saa naamasi vääntelehtimään, mutta haluaisit silti olla tyylikäs
oluennautiskelija niin arvostat varmasti esanssiaromista inkivääri- tai
appelsiininkuori-lageria..? Tyylikäs pullo, kylkeen teksti ”asenteella, intohimolla ja käsityöllä
pantuja erikoisoluita”-teksti ja homma on bueno? Hinta kivunnee
premium-luokkaan ja näkyvyyttä varmasti haetaan. Craft beer-termi on toki
varsin venyvä käsite, mutta eihän se nyt ihan näinkään voi mennä..?
- Garage Hard Brew
Orange Peel – ainesosat: vesi, ohramallas, ohra, panimosiirappi, humala,
väri (sokerikulööri), aromi.
- Garage Hard Brew
Ginger – ainesosat: vesi, ohramallas, ohra, panimosiirappi, humala, väri
(sokerikulööri), aromi.
|
(kuva: Sinebrychoff) |
Muina uutuuksina kerrotaan tulevan aromihuloitu Karhu, uuden
pakkauksen saanut Nikolai Luomu sekä Cascade-lisänimen saanut KOFF Rock:
- Karhu Huurre –
trendikkäällä Polariksella aromihumaloitu lager. Katkerot jätetty hyvin
maltillisiksi (17 EBU), täysmaltaisuuskaan ei tunnu Karhu-perheeseen oikein
istuvan: aineksina vesi, ohramallas,
ohra, panimosiirappi, humala.
- Nikolai tulee
taas luomuna, pakkauksen lisäksi ei muutoksia tiedossa.
- KOFF Rock on vast’edes KOFF
Rock Cascade Lager ja löytänee kanavansa varmasti…
Tulee Sinebrychoffilta kesäksi myös meilläpäin harvinaisempi
berliner weisse, Bärliineri, joka on
Suomen Olutmestari 2015 Jani Salmelaisen
aivoitusten tuotoksia. Tätä jään toki odottamaan mielenkiinnolla, mutta
kyllähän tästä puuhastelusta melko paha maku suuhun näin etukäteen jää…
Tarinan opetus
Politikointi omaa alaa vastaan muutoinkin tiukan
toimintaympäristön Suomessa on omiin muroihin kusemista – parempi vaihtoehto
pistää kampoihin on uusiutua markkinoiden vaatimalla tavalla. Ilmeisesti tämän
voi tehdä kahdella tapaa. Toinen on valita Olvin tie ja iskeä markkinoille
spekseiltään pätevä, tyylinmukainen tuote, joka valmistellaan huolellisesti ja
oikeista raaka-aineista.
Toinen vaihtoehto taas näyttäisi olevan luottaminen
brändäyksen ja korulauseiden voimaan sisällön ollessa vähän niin ja näin. Ihmettelen
syvästi, sillä
Sinebrychoff omaa yhteistyökanavan mm.
Brooklynin suuntaan ja on
muutoinkin ollut suurista ja kankeista se kaikkein joustavin.
When life gives you lemons you paint
that shit gold? Ei näin…
Yksi hyvä esimerkki saadaan jenkeistä, jossa suurbrändi Budweiserkaan
(Anheuser-Busch InBev) ei puskenut markkinoille
Premium Craft Lageria, vaan
markkinoi oluensa oluthipstereihin kyllästyneille, oluen juomiseen mieltyneille mielille ja markkinoille. Mielestäni tämä Budweiserin
craft-hengestä
rehdisti erottautuva mainoskampanja on rehellisen osuva ja
oikeastaan aika hauskakin. Tästä olisi Sinebrychoffkin voinut ottaa mielummin mallia. Niin juu, paitsi että se mainontahan on Suomessa kielletty hedelmä. Mutta ajatuksena kuitenkin: tehdään asiat
kunnolla tai sitten tehdään jotain ihan muuta... Olvi vie tämän erän, selvästi!
Huomasitteko muuten, ettei Olvi pyrkinyt eriyttämään IPAansa Olvi-brändistä lainkaan esimerkiksi jonkin väkisin keksityn
Iisalmi Craft Brew'n alaisuuteen, vaan panimon logo löytyy rehdisti myös tölkin kyljestä. Keravalla sokeriliemet pyrittiin häivyttämään
Garage-brändin alle - koska käsityö, craft-asenne ja muu sheisse... Huoh!
Niin ja muuten, kaikki vaaleasta lagerista poikkeavat oluet eivät ole erikoisoluita, eivätkä kaikki erikoisoluet ole craft beeriä...