|
Juomien Suomi täytti kuun vaihteessa kolme vuotta. |
Juomien Suomi -kirjan julkaisusta tuli kesäkuun alussa
kuluneeksi kolme vuotta. Kevään 2016 aikana kirjoitettu opus esittelee kaikki
tuolloin maassamme toimineet pienpanimot, viinitilat ja viskitislaamot -
yhteensä 85 kohdetta. Tänä päivänä tuota määrää ei enää pidetä minään, sillä
yksistään pienpanimoidenkin määrä on jo rikkonut sadan toimijan rajan. Vuodet ovat
vaatineet myös veronsa useamman ovensa sulkeneen panimon muodossa, osa
on vaihtanut omistajaa ja osa siirtänyt vermeensä kasvun
myötä uusiin osoitteisiin.
Mitä kaikkea kulunut kolmivuotinen on panimokentässämme oikein saanut
aikaan? Sitä piti itsekin lähteä ihan tutkimaan. Aiheen tiimoilta on
tarinaa myös heinäkuulta 2016, josta saa halutessaan jonkinlaista vertailuapua.
Kevät 2016 oli uusien panimoiden suhteen kiireistä aikaa ja
oikeastaan siksi todella huono ajankohta kirjan kirjoittamiselle.
Pienpanimoiden määrä oli tuolloin tuplaantunut parissa vuodessa määrän
kasvaessa jatkuvasti. Järin mittavaa hiipumista ei uusien panimoiden määrässä
ole koettu vieläkään, joskin muutamat sulkemiset ovat
joukkokokoa hieman suitsineetkin.
Suht ajankohtainen katsaus maamme pienpanimoista ja huhutuista, perusteilla olevista hankkeista löytyy Olutkellarin pienpanimokartalta:
Uudet pienpanimot
2010-luvun ensimmäiset uudet pienpanimot saivat oluensa
markkinoille vuonna 2012. Tulokkaiden vuosittainen määrä pysyi vielä hetken
maltillisena, mutta lähti nousuun 2015, jonka jälkeen määrä on pysynyt varsin
korkealla tasolla, kuten alle olevasta koonnista nähdään:
Uusia panimoita markkinoille:
2010: 0kpl
2011: 0kpl
2012: 3kpl
2013: 5kpl
2014: 4kpl
---
2015: 12kpl
2016: 19kpl
2017: 15kpl
2018: 15kpl*
Vuoden 2018 luku sisältää Paloaseman Panimon uudelleen
käynnistämisen sekä Kolin Panimon (ent. Paksuniemen Juomatehdas) ja Panimo
OlutMyllyn (ent. Kuninkaankartanon Panimo) muuttojen jälkeiset aloitukset. Kuluvan
vuoden juhannukseen mennessä uusia panimoita on tullut taas viisi lisää,
mutta Valvira on myöntänyt luvat myös seitsemälle muullekin projektille (2018:
1kpl, 2019: 6kpl), jotka eivät vielä ole oluena konkretisoituneet.
Juomien Suomen sivuilla esiteltiin myös tulossa olevia
panimoprojekteja, joista 11 on myös toteutunut. Mukaan luetaan jo ennen 2016
kesäkuuta toiminnassa olleet Cool Head Brew ja Nordic Brewery, jotka eivät enää
kirjan sivuille isomman esittelyn muodossa ehtineet. Näiden yhdentoista toimijan lisäksi maassamme on aloittanut peräti 34 muutakin pienpanimoa. Tähän lukuun lasketaan panimot, jotka ovat saaneet kirjan julkaisun jälkeen olutta markkinoille.
|
Uudet pienpanimot keväästä 2016 kesäkuun puoliväliin 2019. Lista
sisältää ne uudet panimot, jotka ovat saaneet olutta markkinoille 6/2016
- 6/2019 välisenä aikana. Cool Head ja Nordic Brewery aloittivat jo
keväällä 2016, mutta eivät enää ehtineet kirjan sivuille. |
Toimintansa lopettaneet pienpanimot
Kuten alussa tuli todettuakin, on laaja panimojoukko
kärsinyt myös tappioita. Kolmivuotisen taipaleen aikana lopettaneiden
panimoiden määrä kohoaa laskutavasta riippuen jopa yhdeksään kappaleeseen:
Panimo Paja (2017)
Paloaseman Panimo (2017)
Kuninkaankartanon Panimo (2017)
Mustion Panimo / Svartå Bryggeri (2017)
Paksuniemen Juomatehdas (2017)
Ohrana Panimo & Krouvi (2018)
Simapaja (2017)
Radbrew (2019)
Il Birrificio (2019)
Vaihteluväli on kuitenkin melko suuri, sillä jo kaksi
toimintansa alas ajaneista panimoista on jatkanut toimintaansa omistajanvaihdoksen
myötä ja kolmaskin liittyy joukkoon syksyyn mennessä. Paloaseman Panimo jatkoi
pienen tauon jälkeen uudella omistuspohjalla vanhoilla sijoillaan, Paksuniemen Juomatehdas vaihtoi
alasajon jälkeen omistajaa ja toimii nyt Juukassa Kolin Panimona. Helsinkiläisen Il
Birrificion tiloissa sen sijaan aloittaa pian Restaurant Nollan panimoravintola.
Kuninkaankartanon Panimon muutto Mustialasta
Forssaan laskettaneen toiminnan lopetukseksi, vaikka omistuspohja samana
pysyykin. Forssassa toiminta jatkuu Panimo OlutMyllynä, kun taas Mustialaan on
perusteilla kokonaan uusi Kuninkaankartanon Panimo. Lopettaneista yksi, Ohrana
Panimo & Krouvi on joukkiosta ainut, joka ei Juomien Suomen
sivuilla esiinny lainkaan, vaan sen kaksivuotinen taival osuu keskelle
kolmevuotista ”tyhjiötä”.
Tyystin hiljentyneiksi voidaan siis laskea Ohranan ohella vain Panimo Paja, Mustion Panimo, Radbrew sekä Simapaja.
Muuttaneet pienpanimot
Sulkemisista huolimatta osa panimoista on päässyt myös
kehittämään toimintaansa. Kolmen vuoden aikana kahdeksan panimoa on muuttanut
uusiin, yleensä isompiin ja toimivampiin tiloihin ja pian joukkoa täydentää
muutto- ja kasvuaikeistaan
vasta ilmoittanut Ruosniemen Panimo. Alta löytyy
kirjassa esitellyt, sittemmin muuttaneet panimot uusine osotteineen:
Fat Lizard
Brewing Co., Lämpömiehenkuja 3, 02150 Espoo
Hopping
Brewsters Beer Company, Sirkesalontie 3, 37800 Akaa
Jacobstads, Turkistie 2, 66900 Uusikaarlepyy
Kimito Brewing, Hallitie 3, 25710 Kemiönsaari
Olarin Panimo, Metallimiehenkuja 8A, 02510 Espoo
Olu Brygi Raum (Lapin Voima), Kristiinantie 193, 64900
Isojoki
Panimo OlutMylly, Yrittäjänkaari 17, 30420 Forssa
Pyynikin Käsityöläispanimo, Kolismaankatu 1, 33300 Tampere
|
Ruosniemen Panimon osoite tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. |
Muita muutoksia
Kirjassa esitellyn Kuninkaankartanon Panimon uusi nimi on
Panimo OlutMylly ja se toimii nykyisin Forssassa. Mustialassakin valmistetaan
pian taas olutta, kun Elosa Osk jatkaa panimoperinteitä (ilmeisesti) Kuninkaankartanon
Panimon nimellä tutuissa panimotiloissa.
MiLa Brewn nimi on nykyään Vallilan Panimo.
Rekolan Panimon nimi on nykyään Fiskarsin Panimo.
Saimaan Juomatehtaan nimi on nykyään Saimaa Brewing Company.
Saimaa Brewing Co. ja Malmgårdin Panimo muodostivat MBH
Breweries Oy:n vuonna 2016. Toimipisteet ja toiminta jatkuu kummallakin
normaaliin tapaan vanhoilla paikoilla.
|
Rekolan Panimo on nykyisin Fiskarsin Panimo. Sen syntykoti Mäntsälässä on nykyisin Panimo Kiiskin valtakuntaa. |
Tulevat pienpanimot
Uusiakin panimoita on edelleen tuloillaan ja Valvira on
myöntänytkin jo seitsemän panimolupaa, joita ei vielä oluena ole markkinoilla
ehditty kokemaan. Näistä Tampereen seudun ammattiopiston opetuspanimo sekä marjahillo-
ja mehuvalmistajana tunnettu Marjajaloste Meritalo lienevät isoimmat
kysymysmerkit aikataulujen ja esiintymisen suhteen, mutta ainakin niiden luvat
on jo kunnossa. Tredussahan on tosin olutta pantu jo vuosien ajan, mutta saa
nähdä koska maamme kolmas opetuspanimo (Perhon ja Keudan ohella) alkaa
oluitansa myymään.
Uusia, luvat saaneita oluen valmistajia (7kpl):
Tampereen seudun ammattiopisto
Elosa Osk / Kuninkaankartanon Panimo
Beerger (Aamuun Asti Oy)
Mallaskellari (Humalanlehti Oy)
Karvilan Panimo (Purontaus Oy)
Orava Brewing
Marjajaloste Meritalo
Lisäksi
panimokartaltakin löytyy useita huhujen,
tavoitteiden ja yritysrekisteröintien myötä listalle nousseita projekteja,
joista tässä muutama ”virallisemmin” jo esitelty hanke, jolla ei vielä
valmistuslupia ole taskussa:
Kakslauttasen panimohanke (
uutinen)
Waahto Breweryn panimohanke Äkäslompolossa (
uutinen)
Pienpanimoiden jakautuminen
Kesällä 2016 Suomen pienpanimoraja kulki Oulun (
Maistila) korkeudella,
mutta siirtyi pian selvästi pohjoisemmaksi
Lapin Panimon aloittaessa
Rovaniemellä. Sittemmin pohjoisempaa painopistettä on vahvistettu sekä
Tornion
Panimon, että
Taiwalkosken Panimon voimin. Jatkossa pohjoisrajaa etsittäneen tosiaan
aina Saariselältä saakka, mikäli
Mustan Virran Panimon Petteri Vänttisen
appiukon
Kakslauttaseen kaavailtu panimohanke toteutuu.
Waahto
Brewery sen sijaan suunnittelee
sivutoimipistettä Äkäslompoloon.
Kiivaimmillaan olleen panimobuumin aikaan pienpanimokartan
painopiste oli vakaasti eteläisessä Suomessa. Siellä se luonnollisesti vieläkin
pysyttelee, mutta tuolloin uumoilemani, suurempien maakuntakeskittymien
potentiaali on saanut jonkinlaista konkretiaakin taakseen, mutta panimoita on
noussut myös harvemmin asutettuihin kyläpahasiin. Kun vuonna 2016 noin 70% pienpanimoista
sijaitsi Helsinki-Lahti-Tampere-Pori-Turku-Helsinki -ympyrän sisällä, kattaa
alueen anti tänä päivänä ”vain” noin 60%.
|
Tällä alueella oli vielä kolme vuotta sitten peräti 70% Suomen pienpanimoista. |
Esimerkiksi Jyväskylä, Joensuu, Savonlinna, Vaasa ja
Seinäjoki on saanut toiset panimonsa, Kuopiossa niitä on kolme ja panimokaupunkikartalle
on nyt nostettu myös Kouvola, Lappeenranta, Kotka ja Kokkola. Pienempiä, uusia
panimopaikkakuntia ovat mm. Taiwalkoski, Sotkamo, Juuka, Mäntyharju, Virojoki
ja Hailuoto. ”Tiheältä” alueelta voidaan uusina panimokuntina mainita mm.
Rauma, Naantali ja Loimaa sekä pääkaupunkiseudun Järvenpää, Nurmijärvi sekä
pienen tauon pitänyt Mäntsälä. Espoonkin panimomäärä on kolmessa vuodessa enemmän kuin tuplaantunut…
|
Keväällä 2019 ovensa avannut Panimoyhtiö X on Jyväskylän toinen pienpanimo. Myös moni muu kaupunki on viime vuosina saanut toisen panimonsa. |
|
Kaakkois-Suomi on noussut kartalla useamman panimon voimin. Kolme vuotta sitten tältä nurkalta ei löytynyt panimon panimoa, joskin Tujua oltiin jo kovaa vauhtia perustamassa. |
|
Oulun seutu on varsin aktiivinen panimoalue, mutta pohjoisessa toimii muutama muukin, uudempi tulokas: Taiwalkosken Panimo, Tornion Panimo sekä tällä hetkellä pohjoisin eli Lapin Panimo. Oulun Mallaskellarilla on jo Valviran luvat hallussa ja uusia panimoita on kaavailtu mm. Saariselän Kakslauttaseen sekä Äkäslompoloon. |
|
Pohjanmallakin on jo useampikin mallasjuomavalmistaja aina Merenkurkun saaristoa myöten. |
Muuta
Kirjassa mainitaan myös neljä tulevaa projektia, jotka eivät
vielä ole toteutuneet.
Dumarin Panimon ja
Brygg-Artin hankkeista on jo
hyvänaikaa sitten luovuttu, eikä
Nuuksion Panimon tai
Panimoinen &
Lemmeksenkään omasta toiminnasta ole konkreettisia näyttöjä saatu. Nuuksion
tavoitteena oli aloitella vuoden 2017 aikana. Panimoinen & Lemmes on toki tehnyt jo useamman siiderin Lepaalla sekä olutta Malmgårdilla eli siellä edetään satunnaisessa
kiertolaishengessä.
|
Muutoksista ja ajan myötä ilmenneistä puutteistaan huolimatta Juomien Suomi on hyvää mökkilukemista ja mielestäni ihan hyvä ajankuva pienpanimorynnistyksen kiivaimman vaiheen tilanteesta. |