|
Himo x Tuju x Kanavan Panimo Hahmot IV New England India Heller Bock |
Himo-shopin mielenkiintoinen ja erittäin onnistuneeksi
makutestin perusteella osoittautunut uutuuskollabo Hahmot IV nousee omissa
kirjoissani pirkkalalaispanimon kärkikastiin. Äkkiseltään heittäisin jopa
parhaiten omaan makuun toimineeksi ”vaaleaksi olueksi”.
Tujun ja Kanavan Panimon kanssa yhteenliitetty kokonaisuus
asettuu melko raflaavan New England India Heller Bock -tyyliotsikon alle. Melko
kovaa tyylipuritaanien härnäämistä, mutta hyvähän se on pitää aistit
virittyneinä itse kullakin. Ja mikä muu muka tämä sitten olisi?
6,2-prosenttinen lagerolut omaa erittäin vaalean ja
raikkaudessaan lyömättömän mallasrungon, jonka ylle kohottautuu varsin modernin
tuntuinen Galaxy-HBC 630-Cryo Idaho 7 -humalkombinaatio kaikkine hedelmineen. Selkeää
pilkettä silmäkulmassa, mutta silti kaikkea ylimääräistä häsäämistä hienosti
välttelevä kokonaisuus hurmasi kertarysäyksellä. Jos oli Teemun nimikko-IBIPA
hieno olut, niin tämä se vasta niin sanotusti lähtee.
MVNT?
Panimo Himon, Kanavan Panimon ja Panimoyhtiö Tujun
Hahmot-olutsarjan neljäs näytös turahtaa heti kättelyssä. ”Miten voi olla
pelle”, kysyi jo Jemes aikoinaan. Nimeä India pale lagerisi mitään tarkoittamattomalla
termijonolla ja pelleprosenttisi on turvoksissa.
New England
India heller bock, juuh elikkäs.
Itse olut ei kuitenkaan leiki, vaan tuuttaa makuhermoille
sellaisen India pale lagerin/modernin heller bockin, jota ei ihan joka panimon
nurkalla kasva.
Kivihedelmäinen, trooppinen, tiukka, mutta oikeudenmukainen
humalointi, jonka raikkaan greippinen katkero rutistaa lopussa nautiskelijan
syleilyynsä.
|
Himo x Tuju x Kanavan Panimo Hahmot IV New England India Heller Bock |
Kevyen utuava, hyvin vaaleapiirtoinen olut runsaalla
vaahdolla. Aika kirkas NE-olueksi, mutta panimo tästä varoittikin, että olut tulee ajan mittaan kirkastumaan. Ei siis hämminkiä. Tuoksu on aromaattinen ja terävähkö. Sitrusta ja vaaleaa
trooppisuutta pääosassa, hyvin vaaleaa maltaisuutta kevyemmin taustalla...
Maku on hyvä, raikas ja voimakas. Vaalea runko ei nosta itseään esiin, vaan
kannattelee läsnäolollaan runsaaksi luonnehdittavaa humalkuormaa. IPAksi ei voi
sekoittaa, selkeää lagerin mutkattomuutta löytyy luonteesta paljon. Ja niin
pitääkin.
Sitrus on pääosassa limen kuoren tukemana. Lopetus on greippisempi, mutta
matkalle mahtuu myös vaalealinjaista aprikoosia, nektariinia ja kukkaisuutta. Ei
mehukkaana olomuotona, vaan menoon hyvin sopivampana verhona. Tässä on tietty
mahtipontisuutta, muttei ylilyöntejä eli peli on selvästi otettu haltuun.
Oikeastaan yksi Himon parhaita "vaaleiden" oluiden esityksiä mitä
omalle kohdalle on osunut.
Pisteet: 40/50