 |
| Aika jakaa tunnustukset vuoden ansioituneille... |
Menipäs taas viime tinkaan, mutta vielähän tässä
äänestysaikaa on jäljellä… Eli
Olutoppaan vuotuisen äänestysrupeaman myötä on
hyvä syventyä pohtimaan kuluneen kalenterivuoden mukanaan tuomia makuja ja
kokemuksia. Viimevuotiseen tapaan julkaisen omat äänestysvalintani myös täällä
blogin puolella, eli pidetään peli avoimena ja rehtinä. Ajankohtahan on
muutoinkin mitä parhain ansioituneiden toimijoiden ja kutkuttelevimpien makujen
esiin nostamiselle – aiheesta kiinnostuneet voivat samalla myös vertailla omia
tuntemuksiaan blogistin aatoksiin ja näkemyksiin.
Aloitetaan aiheista,
joissa ehkä selkeiten näkyy Olutkellarin toiminnan fyysinen paikallaan pysyvyys
– liikehdintää ei kotoisesta Keski-Suomesta hirveästi muualle ole oluen perässä
tapahtunut. Tänäkin vuonna äänestän vain konkreettisesti paikan päällä koettuja
vaihtoehtoja, eli vanhoilla meriiteillä tai kuulopuheilla en voi ketään nostaa
listoille:
Paras suomalainen Olutkauppa
1. K-Citymarket Palokka,
Jyväskylä
Valikoimaltaan todella laaja ja tarjoaakin ensimmäisten
joukossa kotimaisten pienpanimoiden uusimmat maut sekä ulkomaiset uutuudet –
myös nihkeämmän levikin oluita löytyy ilahduttavan usein. Epäilemättä terävintä
kärkeä koko maassa!
2. K-Supermarket
Länsiväylä, Jyväskylä
Remontin jälkeen oluthylly on hieman hakusessa, mutta
kokolailla vanha ja laaja valikoima sieltä edelleen löytyy. Pienten markettien selkeää
kärkeä. Toinen Jyväskylän maitokauppojen helmistä oluen saralla.
3. S-Market Ykkösrasti,
Kuopio
Kuopiossa on tullut jonkin verran pyörittyä viimeisten
vuosien aikana ja mielestäni tämä Haapaniemen ässäläinen omaa savolaisittain
varsin kattavan valikoiman – pistää helposti hanttiin monille K-ryhmän
valikoimille. Siksipä listan kolmantena.
Paikallisesti mukava valikoima löytyy on myös Seppälän
Citymarketista, mutta en usko sen Suomen mittakaavassa K-ketjun muistan hieman
laajemman olutvalikoiman marketeista olennaisesti poikkeavan. Tämän vuoksi
tyydyn listaamaan vain em. kolme kauppaa pistesijoille ja antamaan Seppälälle
hyvän paikallisvaihtoehdon kunniamaininnan… Kyllähän tämäkin lista huutaisi
alan erikoisliikettä, mutta tilanne on mikä on.
 |
| Varma valinta... |
Paras
suomalainen Olutravintola
Valikoimaltaan laadukas, nimikkeistöltään runsaslukuinen ja
vaihtuvuudeltaan mielenkiintoa ylläpitävä toimija, joka tarjoaa myös hienot
puitteet oluen nautintaan. Palvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa –
suosittelemisen arvoinen paikka ihan jokaiselle oluen ystävälle. Viikonloppuiltoja tosin kannattaa vältellä sillä silloin sedät ja tädit ovat liikkeellä sankoin joukoin eli mikäli mielenrauhaa haluaa vaalia, suuntaa paikalle mielummin alkuillasta tai arkena…
Kaisla on vähäisten Helsingin reissujen yleinen
pysähdyspiste laajan valikoiman ja rautatieasemaan nähden hyvän sijaintinsa
puolesta. Pääkaupungista löytyy toki paljon muutakin, mutta Kaislasta on
tuoreimmat kokemukset tällä suunnalla.
Pullovalikoima houkuttelisi piipahtamaan useammin kuin
rahkeet ja aika riittävät ja ”Vihreän” sohville istuutuminen onkin mieluisaa
herkkua. Rauhallinen, tunnelmallinen ja hämyisä keidas Jyväskylän rauhallisella
yläkaupungilla on – palvelu on esimerkillistä ja suositukset osuvat
poikkeuksetta.
Pikavisiitti vakuutti nostamaan mansesterilaisen, ei ehkä
laajimman valikoiman, mutta hyvän vaihtoehdon tarjoavan Ukkometson tälle listalle.
Viihdyin hyvin ja valinnan varaakin löytyi. Ruokapuoli jäi kiinnostamaan ja
palaan varmasti sen joskus ajan kanssa katsastamaan.
Kuopion vakioetapiksi työmatkailun myötä vakiintunut Malja
edustaa savolaiskaupungin olutvalikoiman eliittiä ja onkin sen kirkkain
johtotähti. Rempseä palvelu ja hyvän tasoinen olutvalikoima ansaitsee
kiitoksensa. Viihtyisä, viikonloppuisin vähän vauhdikkaampi olutravintola
savolaisella mielenvikaisuudella (terveisiä Mikalle...).
Paras suomalainen Olutpanimo
Tämä kategoria oli ennakkoon yksi kaikkein hankalimmista. Uusia
pienpanimoita on syntynyt varsin tiuhaan tahtiin ja monelta on vielä oluet
maistamatta. Myös vanhoilta on löytynyt vaihtelevasti uusia kujeita, joten
tämän vuotinen järjestykseen laittaminen oli todella työläs suoritus. Taso kun
on ollut kautta linjan hyvä, mutta oikeastaan todelliset läpimurrot ovat
jääneet tänä vuonna kuitenkin näkemättä - vai onko..? Olin jo päätynyt lukitsemaan valintani, mutta pikavisiitti olutravintolaan jouluostosten yhteydessä sai minut pohtimaan asioiden todellista laitaa...
Tuottelias, innovatiivinen, Hiisi... Paikallispanimoni tuntuu olevan kaikkien huulilla eikä syyttä. Ajan hermolla oleva pienpanimo leikittelee oluttyyleillä ja mausteilla siinä määrin, että tyylien kirjossa kyllä riittää pureskeltavaa paatuneemmallekin rikolliselle. Siperian kaltainen, kansalliseksi ilmiöksi nouseva sivallus toki vielä puuttuu, mutta eipä puolentoista vuoden iällä kovinkaan historiarikkaita oluita oikein voi kehua tehneensäkään. Muuntautumiskyky ja tinkimätön halu valmistaa hyvää olutta toimivat Hiisin valtteina ja hemmetin kovaa duuniahan pojat ovat tehneet ihan jo pelkästään paikallisen olutkulttuurin saralla. Ensin mietin tarinalle toisenlaista, ensi vuotta odottelevaa lopetusta, mutta mielestäni Hiisin aika on ehdottomasti nyt!
2. Panimoravintola Plevna, Tampere
Jotenkin Finlaysonin tehdasmiljöön tarjonta onnistuu
vakuuttamaan vuodesta toiseen. Suhteellisen vähäiseksi omat kosketuspintani
panimoon tuppaavat jäämään, mutta nekin hetket mitä yhdessä koemme, ovat
kultaakin arvokkaampia.
Kun halutaan hyviä makuja ja tinkimätöntä laatua samassa
paketissa, on korttelipanimo Bryggeri oikea valinta. Hemmetti kun kaikki olut
olisi laadultaan tämän panimon tasoa! Laatutietoisen selkeä valinta numero uno!
Jaa, tämäpä menee jo itsensä toistamiseksi. Eli Malmgårdiin
pätee hyvinkin samat sävelet kuin Bryggeriinkin. Laatu on kohdillaan ja
mauistakin löytyy valinnan varaa. Saatavuus on monopoliin pääsyn ansiosta(kin)
Bryggeriä parempaa, mutta tällä kertaa järjestys kallistui tällaseksi. Hieno
panimo tämä Malmgårdikin on.
Kevään tulipalo sotki paletin, mutta värien sekoittuminen ei
suinkaan luonut kanvaasille harmaata tylsyyttä. Syksy on antanut viitteitä
rehellisestä härän sarviin tarttumisesta ja Tallinnan hansakauppasopimus on
kuin potku juuri sinne oikeaan paikkaan! Puolittaisen vuoden vuoksi viides
sija, mutta suunta on vahvasti ylöspäin.
Paljonhan on vuoden aikana ehtinyt tapahtua, mutta silti ensi
vuodelle jää paljon odotuksia ja ennen kaikkea kysymyksiä… Nuorten panimoiden
konkreettista tulemista odotan innolla ja mielenkiintoista onkin nähdä,
millaisen suuntauksen kukin uusi toimija itselleen valitsee… Entä jatkuuko
panimoiden lukumäärän kasvu parin viime vuoden viitoittamalla tiellä ja kuinka
vanhemmat toimijat reagoivat peliliikkeiden myötä markkinoihin – jokunen tuntuukin
jo saaneen mukavan vakaan jalansijan tuotteilleen, mikä on aina hieno juttu. Katsotaan
ja maistellaan…
 |
| Bryggeri kerää kiitosta... |
 |
| ...ja Hiisiin voi aina luottaa... |
 |
| From Tampere via Estonia with love... |
Paras Olutpanimo
Kun panimoäänestykseen otetaan mukaan vielä kansainvälinen
edustus, menee peli monin verroin hankalammaksi. Reittaustahtini ei anna eväitä
kovinkaan tyhjentävään analysointiin panimoiden välisestä paremmuudesta, mutta
makuasioiden ja yleisen mielikuvan perusteellahan näitä äänestyksiä tehdään.
Vuonna 2014 listani on allanähtävän näköinen – täysin aukoton se ei suinkaan
ole, mutta joukosta on pakko pudotella vain yhden oluen otannalla mukana
olevia, laadukkaiksi mieltämiäni toimijoita.
Thornbridgen nimi henkii syvää makumaailmaa ja laadukasta
sisältöä, joka tällä hetkellä puhuttelee allekirjoittanutta ehkä kaikkein
parhaiten. Mitä siihen lisäämään, tämän panimon oluet toimivat oikeastaan joka
suhteessa!
Omnipollon kohdalla menen ehkä askeleen todellisuutta
edelle, mutta sen verran vakuuttavasti ruotsalaiskaksikko on peliä ottanut
haltuun, että optimistinen suhtautuminen kiertolaispanimoon ei liene täysin
edesvastuutonta toimintaa.
Joidenkin mielestä jo väsynyt, liian suosituksi tullut
skottipanimo on kaukana alkuaikoijen glooriastaan. Voi olla, mutta jostain se
kuitenkin aina todisteet hyvyydestään kaivelee esiin. Punk-asenteella
valmistetut oluet maistuvat minulle – don’t
hate the player, hate the game!
Tämähän se aina kutkuttelisi… Harmillisen ohut on
kosketuspinta lontoolaispanimon tuotantoon, mutta voi pyhä sylvi kun käsiini
etsiytyneet tuotokset ovat onnistuneet vakuuttamaan!
Tässähän voisi toki komeilla myös norjalaispanimo Nøgnen, tanskalaisten Mikkellerin tai To Øllinkin nimi, mutta kaivelinpa kellarista belgipanimo Struisen
nimen esille. Ballast Point, Stone Brewing… Arvottavia oli monia ja
oikeastaan The Kernelinkään pistesija ei itsestään selvyys ollut… Jury on kuitenkin tehnyt päätöksensä
ja siinä yritetään pysyä!
Vuoden
kotimainen Olut
Kotimaisten oluiden kärkitaisto muodostui kinkkiseksi. Suuria
läpimurto-oluita ei suuria määriä tänä vuonna nähty, mutta seuraavissa
kategorioissa alkaa jo tunkua riittämään.
Suuret Oluet, Pienet Panimot-tapahtuman
päänäytöksen anti jotenkin vakuutti allekirjoittaneen parhaiten ja hieman
sattumankin kautta terävin kärki on poimittu kokonaisuudessaan tuon tapahtuman
listoilta - ainakin melkein...
 |
| Viime tingassa esiin astunut hurmuri! |
1. Hiisi Boheemi Papu
Kreivin aikaan sanoisinko... Todella tuoreena tuttavuutena vastaan tullut Hiisin ja Paahtimo Pavun luomun nimeen vannova, runsaan kahvinen olut nostaa itsensä kertaheitolla listan kärkeen. Salaisuus piilee runsaan kahvisessa, paahteisessa ja syvässä makumaailmassa, joka iskee allekirjoittaneeseen täysillä. Opin aikanaan kahvin juontiin paahteisten portereiden ja stoutien kautta ja mielestäni Papu kerää yhteen kaikki ne elementit, mitä kaipaankin. Olut piti erikseen lisätä Olutoppaaseen, jotta sen äänestäminen onnistuu, mutta mielestäni tunnustusta on annettava, kun siihen on syytä!
2. Hollolan Hirvi Kivisahti
Sahteja oli vaihtoehtoina monia, mutta perinteisellä
menetelmällä valmistettava, makeanlainen sahti on kruununsa ansainnut. Hyvä sahti
vain kolahtaa ja Kivisahti on esimerkillinen sellainen – kaunista kulttuuriperintöä.
Harmillisesti hanaversio jäi kokematta, mutta muutamista
pulloista saadut maistiaiset nostavat kotipanimokollaboraation oikeutetusti
listalle. Salaisena toiveena voisin kuiskata: ”Pssst… Tehkää lisää…”.
Ei ehkä perinteisin sahti, mutta jollain tapaa tämä vain
onnistui viettelemään. Helsingin SOPPin ehdotonta parhaimmistoa ja oikeastaan
koko olutvuoden iloisimpia kokemuksia.
Hieno olut on pulloversiokin, mutta hanasta laskettu
vuosikerta vie kokemuksen aivan uudelle tasolle! Ääni meneekin nimenomaan
hanatavaralle…
Kalkkiviivoille hyytyi vielä kolmas sahti, yksi maistuva
suosikkini:
Pihamaan Sahti…
Kunniamaininta Kalkkisten suuntaan sen tiimoilta kuitenkin!
 |
| Jättiä soisi tehtävän lisääkin... |
Vuoden
Olut
Kuten jo kotimaisiin edustajiin rajautuvasta äänestyksestä
voi huomata, tulee hyviä oluita vastaan laajalla kirjolla. Myös vanhoihin
suosikkeihin haluisi mieluusti laskea hieman ylimääräistä luottoa, mikä
sekoittaa peliä entisestään. Tänä vuonna valinnan vaikeus rajaantui melko
selkeästi noin kymmeneen olueen, joista jokaisella ei kuitenkaan aivan sinne
korkeimmalle korokkeelle asiaa ollutkaan – mutta vähintään viiden joukkoon
kuitenkin. Maun lisäksi oluen tarjoamalla tunnelmalla ja kokemuksella on suuri
painoarvo pohdittaessa muiden yläpuolelle nostettavia tuotoksia. Päädyinkin loppuviimein alla näkyvään listaukseen, josta ei draamaakaan jäänyt puuttumaan..:
Räjäytti tajunnan ja pyyhki vakuuttavalla,
tynnyröimättömällä verrokillaan pöytiä. Yksinkertaisesti pirun hyvä olut!
Mutta... koska ylläoleva olut ei kuitenkaan ole ollut saatavilla Suomen rajojen sisäpuolelta, ei sitä myöskään löydy Olutoppaan tietokannasta. Siksipä äänestyksen järjestys muuttuu seuraavaan muotoon, Hypnopompan tyytyessä kultaiseen Olutkellarin arvomerkkiin:
 |
| Bracia korjaa pöydän vuosiäänestyksessä... |
Hypnopompan selkein haastaja… Suosikiksi nopeasti noussut
thornbridgeläinen oikeastaan tiivistää koko hienon panimon osaamisen yhden
korkin alle. Uskomaton olut, joka osuu makuhermoon heittämällä.
Vakuuttavaa jenkkiläistä, joka ihastutti ensimaistolla
pysyvästi. Ei kärkikaksikon tasolla, mutta rima on korkealla joka tapauksessa.
Jotain rapeaa oli mielessäni ja Nebuchadnezzar valikoitui aivan syystä pronssisijaa täyttämään. Hieno olut, upea olut, nautinnollinen olut!
4. Hiisi Boheemi Papu
ks. edellinen kategoria!
Muita pohdinnassa olleita, kalkkiviivoilla kangistuneita,
silti kirkkaasti ainakin kunniamaininnan ansaitsevia oluita vuoden varrelta:
- Hiisi / Kosoolan Panimo Pohjoisen Jättiläinen
- Ruosniemi / Sori
Brewing Vientiassistentti Islay Sahti
- Plevnan Barley Wine 2012
- Troubadour Westkust
Vuoden
suomenkielinen olutblogi
Blogiäänestyskin meni
hankalaksi, sillä muista kategorioista poiketen äänestetään tässä vain parhaan
blogin tittelin ansaitsevaa kirjoittajaa. Jaossa oleva arvostukseni ei kuitenkaan
suuntaudu yksiselitteisesti, joten annoin ääneni kaikkiaan neljälle eri kirjoittajalle,
vaikka tietynlainen marssijärjestys minulla niistäkin periaatteessa on. Äänestettävien ulkopuolelta löytyy vielä pitkä liuta blogeja, joita luen säännöllisesti ja hyvillä mielin, nyt kuitenkin piti valita tittelistä taistelevat, selkeimmät vaihtoehdot:
Pari vuotta olen aktiivisemmin miehen juttuja lueskellut ja pienen
ahaa-elämyksen se vaati, että tyylistä pääsi kunnolla jyvälle. Mielestäni
blogiskeneä tällä hetkellä dominoiva kirjoittaja, jonka päivitystahtikin on
aivan omalla levelillään. Erään kollegani sanoin: ”Jos joskus saisi kahdessa sivussa sanottua oluesta niin paljon kuin
Arde kymmenessä rivissä, olisin onnellinen mies.”
Miehemme Suomen Raumalta jatkaa hyväksi havaittua,
laadukkaan kirjoittelun ja viiltävän makujen analysoinnin linjalla.
Asiantuntemusta ja kärkkäitä mielipiteitä hyvässä tasapainossa – laatukirjoittajien
aatelia. Tunnetaan myös taistelusta monopolismia vastaan, myös
kotiolutseikkailut ovat innoittavia.
Viihdyttävää luettavaa, jossa yhdistyvät laaja perustietämys
ja savolainen tajunnan virta. Noussut nopeasti yhdeksi suosikeistani.
Koko kansan Jaska on mukana oikeastaan kaikessa
mahdollisessa, mikä luonnollisesti tarkoittaa tuutin täydeltä arvokasta
informaatioita kansalle. Asialleen omistautunut, ahkera kynäilijä tarjoaa juuri
sitä, mitä kukaan ei kohta enää saa tässä maassa tehdä – eli ansiokasta
tiedotustyötä kulissien edestä ja takaa!
Tällaisin mielin paketoidaan kuluvaa olutvuotta. Anti on
ollut hyvää ja uusia kokemuksia on karttunut monella saralla. Tästä on hyvä
jatkaa kohti joulua ja tulevaa vuotta… Kiitoksia kaikille osallisille, jotka
ovat tämän rakkaan harrastuksen tehneet oluillaan mahdolliseksi. Ja onnea äänestyksiin!
J-P
 |
| Ja nyt silmä kovana kohta ensi vuotta! |