Vehniän Juhannussahti 2017

Vehniän Juhannussahti 2017

Juhannus oli ja meni, mutta perinnejuoman saanti hieman takkuili toimitusketjun lomatunnelmista johtuen. Pyhien jälkeen vastaanotto kuitenkin onnistui ja itse tekijän mukaan pieni odottelu oli oikeastaan vain hyväksi arvonektarin ehdittyä asettumaan juhannushumussa hieman paremmin. Eipä tuo sinällään haitannut, sillä sahtiahan nyt juo mieluusti ilman juhlapyhiäkin.

Vehniän virallinen juhannussahti on alkukesän kesäsahtia voimakkaampaa, lähes kymmenprosenttista lähituotantoa saavintäydeltä. Tämän erän reseptiikka osui ilmeisesti hyvin yhteen tekijöiden mieltymysten kanssa, sillä samaa kaavaa on tarkoitus hyödyntää SM-kisasahdin teossa muutamien viikkojen kuluttua.

Juhannussahti olikin varsin toimiva, vaikka jätti ensimaistolla hieman toiveita runsaamman tunnelman ja makujen syvyyden saralle. Viikon odottelu lopputonkan kanssa kuitenkin kannatti ja sahtinektari oli ihan sitä ihtiään – syvää, muhkean maltaista ja lopussa rustiikkisen rouheaa. Hemmetin hyvää siis. Alkuarvio on kirjailtu ihan positiivisen kuvan jättäneen ensisiemailun yhteydessä, mutta lisäsin loppuun vielä tuoreemmat kommentit viikon odottelun jäljiltä.

Vehniän Juhannussahti 2017

Vaaleahkonruskea, tasaisen samea sahti. Tuoksu on makean leipäinen, kypsän hedelmäinen ja banaaninen, mutta myös rukiisen rustiikkinen, mausteisen kuiva ja reunoilta mukavan rouhea. Lämpöäkin löytyy ja kenties sellainen toffeinen, osin rukiinen limppuisuus on vahvimpana esillä.

Maultaan hyvä, muttei niin muhkea kuin tuoksu antoi ymmärtää. Limppu on keskitummaa, nyt huomattavan rukiista, rouheaa ja tuoksua kevyemmin toffeisen makeaa. Kypsää hedelmää on myös kohtalaisen vähän, banaania enää häviävän niukasti. Mausteisuus nousee esiin melko hyvissä ajoin ja vie loppua kuivempaan suuntaan. Myös rukiisuus voimistuu ja lopputulema on kevyen toffeinen, mutta rouhean rustiikkinen ja mausteisen kuiva. Tuoksun tavoin lämpöä, sopivan tuhti, muttei silti ylettömän runsas suutuntuma.

Muhkeampi tunnelma ja syvempi makumaailma on enemmän omaan makuun, mutta perhanan hyvä sahti tämäkin on. Kevyestä ei tosiaan edes puhuta, vaan liikutaan tuntuman puolesta siellä keskirunsaan ylälaidoilla. 

Pisteet: 35/50

Ja viikko arviohetkestä eteenpäin mentäessä, on tilanne muuttunut allekirjoittaneelle toivottuun suuntaan. Makuihin on tullut lisää syvyyttä ja toffeinen maltaisuus soljuu suussa mukavasti. Vastaavasti myös rustiikkinen rukiisuus ja kuiva mausteisuus ovat ryhdistäytyneet. 

Alun makeus häipyy kuivuuden ja rouheuden lähteiden taakse kohti loppua kuljettaessa ja tämä pienen odottelun aikaansaama kypsyminen tuo kokonaisuuteen lisäpotkua makujen voimakkuuden kasvun sekä tunnelman jämäköitymisen myötä. Oikein hyvä ja pisteetkin nousevat sinne neljänkympin tuntumaan…