Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij The Musketeers. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Brouwerij The Musketeers. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Troubadour Imperial Stout

Troubadour Imperial Stout
Eipä ole aikoihin muskettioluita tullut läpi käytyä enkä varmaksi edes muista, onko tämä Troubadour Imperial Stout tullut joskus jo testattuakin. Mielestäni on, mutta ohuenlaiseksi jäänyt makutarjonta sai epäilemään josko kyseessä onkin ollut panimon joku toinen paahdenautinto.

Mustaksi tuotetta ei voi sormien välistä katsottunakaan nimittää, vahvuus ei näy tunnu makumaailmassa lainkaan ja kokonaisuus jättää varsin puollinaisen vaikutelman itsestään. Kaiken kaikkiaan aika heikko esitys Imperial Stoutiksi. Muistin paremmaksi, mutta kyseessä taisi olla jokin muu olut…
Troubadour Imperial Stout is a real Imperial Stout, but with a Belgian twist. The beer is almost black and has a solid crème coloured head. It is a powerful beer with strong roasted fragrances. You can taste notes of chocolate, toffee and coffee, followed by a bitter aftertaste. A beer made for careful savouring, ideal to accompany a cosy night with friends.
Troubadour Imperial Stout
Tummanruskea, kovin vaalea Imperial Stout kauniin vaahdon kera tarjoiltuna. Kaataessa oluen lajiin nähden suhteellinen vaaleus korostuu. Mielenkiintoista. Ensinuuhkaisu on melko tyhjä. Olut ei viileänä anna juuri mitään, mikä ei sinällään ole kovinkaan tavatonta. Järin syväksi tunnelma ei äidy odottelunkaan myötä, vaikka selkeä ryhtiliike tapahtuukin. Paahtunut maltaisuus on paikoin kulmikasta, runsaanlainen humaloinnin purevuutta rouheudellaan tukevaa. Muistin paljon tuhdimmaksi, mutta saatan sekoittaa johonkin toiseen olueen. Jännä joka tapauksessa.

Mausta sitten löytyy suklaata, paahtunutta, osin siirappireunaistakin maltaisuutta. Kypsää, kuivattua hedelmää, kaakaojauheisuuttakin. Lopussa varsin purevaa, sitrusyrttistä, kukkeaa humalan potkua sekä kevyttä mausteisuutta. Jälkimaku on katkera ja paahteinen. Vahvuuteen verraten syvyysvaikutelma on kevyt, suutuntuma pientä tahmaavuutta lukuunottamatta ohuehko ja muutoinkin melko helposti juotava olut. Sokkona mieleen tulisi kenties ronskimmin humaloitu, suklaasävytteinen porter, jonka vahvuus huitelee kuuden prosentin pinnassa, ehkä allekin.

Aika tuo mukaan lisää lämpöä ja vie mielikuvaa vahvempaan suuntaan. Makujensa puolesta kuitenkin kumman ohennettu IS, aivan kuten värikin jo enteili. Jotenkin kutkuttavaa belgistrong-tuntuakin takaa löytyy, mutta kokonaisuus hakee itseään.

Makusyvyydeltään yllättävän matala Imperial Stout, joka jättää hieman pettyneen ja enemmänkin hämmentyneen olon.

Pisteet: 31/50

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Troubadour Westkust



Mökkiherkkuja...
Kuinka monta insinööriä tarvitaan perustamaan panimo? No Belgiassa vastaus on mitä ilmeisimmin neljä. Kristof De Roo, Rikkert Maertens, Stefaan Soetemans ja Sven Suys lukivat itsensä oluen valmistuksen ammattilaisiksi vuonna 2000 ja totesivat, ettei Belgiasta niin vain panimomestarin paikkaa löytyisikään. Näinpä neljä nykyajan musketööriä päätti perustaa oman panimonsa Urseliin, Gentin ja Brüggen välimaastoon. Panimo lienee hieman väärä termi, ehkä pitäisi pikemminkin puhua tukikohdasta, sillä autotallikokeiluja lukuun ottamatta oluet valmistuvat tilauspanimo De Proefbrouwerijn tiloissa… Oluiden tuotebrändiksi on valikoitunut keskiaikaisten kiertelevien viihdyttäjä-lauluntekijöiden mukaan osuvasti Troubadour (suom. trubaduuri). Trubaduurit veivät mukanaan tarinoita, iloa ja uutisia paikasta toiseen. Näinpä nykymusketöörimme päättivät jatkaa perinnettä ja tarjota kansalaisille ilosanomaa oluen muodossa.

Westkust on pullon kyljen mukaan imperial black IPA ja se julkistettiin markkinoille ensi kerran kesäkuussa 2012. Nimi Westkust viittaa Flandersin rannikkoon – the Flemish West Coastiin – jolla on pitkät perinteet humalakasvien viljelystä. Näinpä kyseinen belgiblackIPA onkin humaloitu 100% Belgian rannikon lajikkeilla. Säilyttelin etukäteen ajateltuna ehkä turhankin mittavan kokoista annosta (0,75l) kellarissani reilun vuoden verran, mutta lukemani perusteella sen ei tuotetta pitäisi kummemmin pilata – BIPA-leimastaan huolimatta. Panimon muut tuotteet ovat maistuneet allekirjoittaneella oikeinkin hyvin, joten vähintäänkin samaa tasoa odotan myös tältä yksilöltä…

Troubadour Westkust
Varsin tumma, hieman punertava ja runsasvaahtoinen olut. Tuoksusta löytyy tuhdisti porter/stoutmaista, runsaan suklaan tahdittamaa paahteisuutta. Myös hyvää lakritsia sekä hedelmäistä pehmeyttä löytyy – toki hieman paitsioon jäävää, tuoreen greippistä humalointiakin voi joukosta poimia. Tuhti, syvä ja toimiva tuoksukokonaisuus aistii vahvasti imperial stouttienkin suuntaa…

Maku vie kokemuksen vielä asteen pidemmälle. Tuoksussa hieman piilotellut humalointi pääsee hienosti irti ja viimeistelee greippisen mäntyisellä esiintymisellään kauniin kokonaisuuden kohti miellyttävän katkeraa loppua. Täyttä humalan dominanssia tämä ei kuitenkaan tarjoile, sillä tuoksun tavoin paahteisten talvijuomienomainen, suklaan kyllästämä paahteisuus on voimissaan ja hieman jopa piilottelee aromikasta hedelmäsoppaa allaan. Lopussa kevyesti salmiakkia, jälkimaussa greipin ja tumman suklaan yhdistelmää… Tuntumaltaan varsin pyöreä, kermaisan hidas ja kielellä soljuva – runsas, tahmaava ja pehmeä, mutta silti hyvin pureva.

Tuomio: Kerrassaan mainio olut, joka kieltämättä kosiskelee katkeraan leikkiinsä myös suklaan paahteista tanhua. Imperial stout vai black IPA? Onhan tässä kummallakin vahvaa roolia, mutta siihen väliin varmasti sujuvasti asetutaan. Onhan kaunis juoma! 

Pisteet: 43/50